Tänä vuonna kanadalaisilla on tarjolla paljon hyviä pelaajia. Ontario Hockey Leaguessa on vuorossa erittäin hyvä vuosi, mutta ei Western Hockey League jää pekkaa pahemmaksi. Yhtään todennäköistä supertähteä ei ole tarjolla, mutta paljon potentiaalisia keskitasoa parempia NHL-pelaajia.
4. COLUMBUS: Ryan Johansen, keskushyökkääjä (CAN)
187 cm, 80 kg, R, s. 31.06.1992
Portland, WHL, 71, 25+44=69, 53 min.
CSS-ranking: #10 (P-A)
Johansen oli vielä pari vuotta sitten hiukan päälle 170 senttinen ja alle 70 kiloinen rääpäle, mutta kasvupyrähdyksen jälkeen on tyypillisen NHL-sentterin mitoissa. Massaa ei ole vielä kertynyt samassa suhteessa kuin pituutta, jotten jos Johansen aikoo pelata esikuviensa Joe Thorntonin ja Ryan Getzlafin mukaisesti, niin voimaa pitää kerätä vielä paljon lisää.
Vancouver Canucks-fani pelasi Portlandissa paljon samassa ketjussa kahden muun huippulupauksen, Nino Niederreiterin ja Brad Rossin kanssa. Johansenin oli ketjun "aivot" – taitava pelintekijä, joka osaa myös pelata puolustussuuntaan. Luisteluun pitää saada terävyyttä lisää, mutta siihen auttanee lisävoiman hankinta jalkoihin. Sijoittui WHL:n tulokkaiden pistepörssissä toiseksi.
5. NY ISLANDERS; Nino Niederreiter, laitahyökkääjä (SUI)
185 cm, 92 kg, L, s. 08.09.1992
Portland, WHL, 65, 36+24=60, 68 min.
CSS-ranking: #12 (P-A)
Sveitsiläisen jääkiekkoilun suurimpiin lupauksiin kuuluva Nino Niederreiter siirtyi viime syksynä WHL:n Portlandiin ja löi itsensä heti läpi. Hän oli joukkueen paras pistemies, ja myös ensimmäinen Winterhawks-pelaaja viiteen vuoteen, joka rikkoi 30 maalin rajapyykin. Teki myös kauden päätteeksi debyyttinsä Sveitsin maajoukkueessa jääkiekon MM-kisoissa. Muodosti Portlandin tehoketjun yhdessä Ryan Johansenin ja Brad Rossin kanssa.
Taitoa ja juonikkuutta on vaikka muille jakaa. Ei kaihda kulmavääntöjä ja fyysistä peliäkään. Pystyy luomaan tilanteita ja osaa myös viimeistellä tilanteet ja löytää maalipaikat uskomattoman hyvin. Kehittynyt myös kahden suunnan pelaajana. Niederreiterillä on edessään loistava tulevaisuus NHL:ssä.
6. TAMPA: Brett Connolly, laitahyökkääjä (CAN)
186 cm, 81 kg, R, s. 02.05.1992
Prince George, WHL, 16, 10+9=19, 8 min.
CSS-ranking: #4 (P-A)
Mysteerimies. Oli lonkkavaivojen vuoksi sivussa lähes koko kauden, mutta silti Central Scouting rankkasi hänet pohjoisamerikkalaista neljänneksi – kiitos hienosti sujuneen edellisen kauden. Pelasi Kanadan alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa flopanneessa joukkueessa tehden neljässä ottelussa yhden maalin, mutta oli mukana "alaikäisenä" vuosi sitten, jolloin teki kuudessa ottelussa kuusi pistettä. .
Älykäs pelaaja ja taitava maalintekijä, vaikkei kovinkaan fyysinen. Suurin kysymysmerkki viime kauden Kanadan junioriliigojen vuoden tulokkaan kohdalla on hänen lonkkiensa terveys. Jos joukkue uskoo Connollyn olevan täysin toipunut vammasta, niin hänet voidaan taitojensa takia ottaa top kympissä, jos taas vaivaa pidetään kroonisena, niin kuka haluaisi varata lonkkavaivaisen jääkiekkoilijan?
10. NY RANGERS: Dylan McIlrith, puolustaja (CAN)
190 cm, 93 kg, R, s. 20.4.1992
Moose Jaw, WHL, 65, 7+17=24, 169 min.
CSS-ranking: #17 (P-A)
Tämän ikäluokan kovin tappelija, mutta osaa myös pelata jonkin verran. Pelottavuutensa ansiosta saa junioreissa enemmän aikaa ja tilaa kuin keskivertopelaaja. Omaa erittäin kovan laukauksen ja on kehittynyt pelaajana kuluneen kahden kauden aikana selvästi, varsinkin viimeisen puolen aikana. Tulevaisuus NHL:ssä saattaa olla Wade Belakin tapaisena laitahyökkääjänä, millä pelipaikalla hän pelasikin aina 13-vuotiaaksi asti. Vaikka nyky-NHL:ssä luistelu ja liike korostuu, niin aina joukkueessa on tilaa ainakin yhdelle McIlrithin tapaiselle jyrääjälle.
23. BUFFALO: Mark Pysyk, puolustaja (CAN)
184 cm, 80 kg, R, s. 11.01.1992
Edmonton, WHL, 48, 7+17=34, 47 min.
CSS-ranking: #7 (P-A)
Hontelorakenteisen Pysykin vahvuus on luistelutaito, häntä pidetään yhtenä draftin parhaista luistelijoista. Toinen vahvuus on peliäly. Kehittämiseen varaa on voimassa ja taidossakin, mutta Pysykistä uskotaan kehittyvän Darryl Sydor-tyyppinen hyvin liikkuva, varsin taitava top-4 pakki. Edmontonilainen mursi jalkansa kesken kauden eikä sen vuoksi pystynyt pelaamaan kuin 48 ottelua. Pysykin varaava joukkue varmasti unelmoi saavansa parhaassa tapauksessa luisteluihme "duncankeithin" tasoisen miehen, mutta on varmasti tyytyväinen jos Pysykistä todellakin kehittyy "darrylsydor" – vakiopuolustaja, joka pelasi NHL:sää 1300 ottelua ja teki yli 500 pistettä.
25. FLORIDA: Quinton Howden, laitahyökkääjä (CAN)
188 cm, 83 kg, L, s. 12.01.1992
Moose Jaw, WHL, 65, 28+37=65, 44 min.
CSS-ranking: #19 (P-A)
Monipuolinen pelaaja, jota voi käyttää sekä puolustavassa että hyökkäävässä roolissa. Howden oli harvoja kanadalaispelaajia, jotka esiintyivät edukseen alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Valkovenäjällä. Isokokoiseksi pelaajaksi todella nopea, mutta ikävä kyllä kädet eivät ole samaa luokkaa. Koska luistelun merkitys on kasvanut NHL:ssä viime vuosina, niin Howdenin kaltaisista semitaitavista, mutta hyvin luistelevista duunareista on tullut joukkueille aikaisempaa tärkeämpiä pelaajia.
29. ANAHEIM: Emerson Etem, hyökkääjä (USA)
183 cm, 86 kg, L, s. 16.06.1992
Medicine Hat, WHL, 72, 37+28=65, 26 min.
CSS-ranking: #8 (P-A)
Etem on vauhtikone Kaliforniasta, joka aloitti pelaamaan rullakiekkoa kolmevuotiaana ja laajensi lajivalikoimaansa jääkiekkoon kolme vuotta myöhemmin. Pelasi yhden kauden Ann Arborissa USA:n poikien maajoukkueessa, mutta siirtyi täksi kaudeksi WHL:ään. Etemin peli perustuu huipputason luisteluun ja kovaan tahtoon. On peräisin urheilullisesta perheestä (äiti, isä ja isoveli huippusoutajia) ja siksi oppinut treenaamaan tunnollisesti jo teini-iässä. Kiekollisena ei erityisen taitava, mutta erinomaisen luistelunsa ja oppimishalunsa vuoksi kehittynee ainakin hyväksi puolustavaksi hyökkääjäksi.
36. FLORIDA; Alex Petrovic, puolustaja (CAN)
191 cm, 88 kg, R, s. 3.3.1992
Red Deer, WHL, 57, 8+19=27, 87 min.
CSS-ranking: #29 (P-A)
Kahdensuunnan puolustaja, joka ei ole kehittynyt aivan odotusten mukaisesti. Petrovicin pelin painopiste tulee aina olemaan puolustuspäässä, mutta omaa riittävän hyvän laukauksen pystyäkseen pelaamaan satunnaisesti kakkosylivoimaa. Fyysisesti vielä raakile, mutta neljän-viiden vuoden päästä painanee 95-100 kiloa ja pystyy kulmissa ja maalin edessä painimaan isompienkin hyökkääjien kanssa. Pelaa todennäköisesti vielä kaksi seuraava vuotta junioreissa oppiakseen kurinalaisuutta ja näkemään tilanteiden kehittymisen paremmin.
49. COLORADO; Calvin Picard, maalivahti (CAN)
184 cm, 88 kg, L, s. 15.04.1992
Seattle, WHL, 65, 16 W - 34 L - 7 OTL, torjunta% 91,4.
CSS-ranking: #1 (P-A mv)
Nashvillen ykköskierroksen varauksen Chet Picardin pikkuveli. Calvinia ei pidetä aivan yhtä lupaavana vahtina kuin isoveljeä, mutta silti hänessä uskotaan olevan potentiaalia kehittyä NHL-tason maalivahdiksi. Ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa, mikä saattaa laskea hänen varausnumeroaan. Riittävän isokokoinen, hyvin peliä lukeva, notkea ja nopeakätinen Picard on kuitenkin kanadalaisista vahdeista ikäluokkansa ykkönen, joten hänet varattaneen ensimmäisen kierroksen jälkipäässä.