Mielipide

Minne matkaa Minnesota?

NHL / Kolumni
Viime kausi lännessä oli ennakkokaavailuiden vastainen. Minnesota oli Anaheimin ohella toinen lännen tuhkimotarinoista. Jopa playoffseihin pääsyä piti moni ennen kautta varsin kauaskantoisena ja optimistisena ajatuksena. Kausi kuitenkin lähti käyntiin hyvin, jatkui hyvin ja ennenkaikkea päättyi hyvin. Mutta finaaleihin asti ei Wild selvinnyt. Lopulta Minnesota kaatui omaan keittoonsa – tiukkaan puolustukseen ja kovaan maalivahtipeliin Anaheimia vastaan. Sekä Colorado ja Vancouver kaatuivat playoffseissa samoilla aseilla. Molemmat sarjathan Wild voitti oltuaan ensin otteluvoitoin 1-3 tappiolla.

Vastaavan menestyksen toistaminen tulee olemaan todella hankalaa. Joukkueesta on sopimuskiistojen takia poissa kaksi parasta pistemiestä kauden kynnyksellä. Sekä Marian Gaborik että Pascal Dupuis ovat erittäin tärkeitä pelaajia poissaoleviksi. Heidän sopimusasiat tulisi laittaa Wildin GM:n Doug Risebroughin To Do-listan ykköseksi, ellei ne sitä jo ole. Poissa joukkueesta ovat myös pieni vauhtikone Cliff Ronning sekä ylivoiman kapellimestari Lubomir Sekeras. Onkin vaikea kuvitella että Wild saisi kovinkaan helposti taisteltua itselleen pisteitä, varsinkaan jos kausi joudutaan aloittamaan ilman Gaborikia ja Dupuisia.

Maalivahdit

Wildin maalivahtikategoria näyttää varsin hyvältä. Sekä Dwayne Roloson että Manny Fernandez ovat olleet joukkueensa takana paikoitellen NHL:n huipputasoa. Oli maalilla kumpi tahansa, on varmaa että Wildin verkkoon ei usein kiekkoa laiteta. Wild peluuttaa maalivahtejaan hyvin tasaisesti joten selkeää ykköstä ei joukkueella ole. Viime kaudella tosin Roloson pelasi hieman enemmän. Kolmosmaalivahtina joukkueella on ruotsalainen Johan Holmqvist. Mitään tähtimateriaalia täällä ei nähdä, mutta tiukan puolustuksen takana on jopa ilman supertähti-statusta omaavan maalivahdinkin työskentely hieman helpompaa.

Puolustus

Niin, miten voisi Minnesotan puolustusta kuvailla? Nimetön mutta toimiva lienee paras kuvaus. Riveissä ei ole yhtään NHL:n tähtipakkia, eikä oikeastaan yhtään edes korkean profiilin puolustajaa. Brad Bombardir ja Willie Mitchell ovat ehkäpä kaikkein suurimmassa osassa. Molemmat ovat fyysisiä peruspakkeja jotka eivät ole ennen Minnesotaan saapumistaan saaneet juurikaan mahdollisuutta vastaavaan rooliin. Ironista kyllä, molemmat pakit ovat aikanaan seuraan tulleen New Jerseystä. Filip Kuba oli viime kaudella paras maalintekijä porukasta ja yhdessä Andrei Zyuzinin kanssa tulevat hoitamaan ison osan kiekollisesta pelistä alakerrassa. Kumpaakaan ei ole kai koskaan mainittu kun puhutaan NHL:n parhaista kiekollisista pakeista. Nick Schultz on perusvarma suorittaja viidennen pakin paikalla ja omaa avut isompaankin rooliin. Lopuista paikoista kisaavat puolustavat pakit Jason Marshall ja Brad Brown. Oman sekoituksen soppaan olisi taatusti tuonut Chris McAlpine, kiertolaispakki joka olisi voinut nousta Wildissä arvoon arvaamattomaan. McAlpine kuitenkin heitti hokkarit naulaan syyskuun aikana.Mikä sitten tekee Wildin puolustuksesta sitten niin hyvän? Pelaajat ovat keskitason raatajia ilman tähtistatusta ja suuri osa heistä on muiden hylkäämiä. Vastaus on varsin yksinkertainen. Kaikki ovat omaksuneet Wildin pelitavan ja noudattavat sitä.

Hyökkäys

Wildin hyökkäystä voisi juuri tällä hetkellä kommentoida kahdella tavalla. Ilman Gaborikia ja Gaborikin kanssa. Sopimuksensa kanssa taisteleva Slovakki on joukkueen ainoa todellinen nimimies ja ilman häntä on Wildin joukkue varsin ahtaalla. Tiukka puolustuspeli ja toimiva maalivahtipeli antaa toki Wildille hyvät lähtökohdat voittaa kenet tahansa, mutta maalienteossa Gaborikilla on yksinkertaisesti niin paljon annettavaa että hänen kaltaista taituria ei voi pitää sivussa kauaa ja toivoa menestystä. Pascal Dupuis on myös toistaiseksi sivussa sopimuskiistan takia. Kärkäs terrieri osaa maalinteon ja myös ne ”ei-niin-kauniit-maalit” onnistuvat. Tämä kaksikko teki viime kaudella yhteensä 50 maalia.

Andrew Brunette tulee taasen tekemään tutut maalimäärät ja lähentelee tai rikkoo 50 pisteen rajan. Sergei Zholtok saanee entistä enemmän vastuuta Ronningin lähdettyä seurasta ja myös hänelle 50 pisteen raja lienee mahdollinen. Mielenkiintoa Wildissä kannattaa suunnata sentteriosastolle. Pienikokoinen mutta erittäin taitava Pierre-Marc Bouchard pystyy kiekon kanssa paikoitellen ilmiömäisiin suorituksiin ja kesän aikana lisätty massa tulee helpottamaan elämää kulmissa ja maalin lähellä. Myös joukkueeseen siirtynyt Marc Chouinard saanee osansa kiekollisesta pelistä. Isokokoisena Chouinard pärjää myös maalinedustalla, paikassa missä Wild on kokenut ongelmia. Kokeneet Wes Walz, Darby Hendrickson ja Jim Dowd takaavat riittävän syvyyden sentteriosastolla.

Laituripuolella Gaborikin, Dupuisin ja Brunetten takana on varsin keskiarvotavaraa. Antti Laaksonen ja Richard Park käyttökelpoisia tilanteessa kuin tilanteessa mutta heidän jälkeen alkaa materiaali olemaan jo farmiliigan tasoa. Wildillä oli viime kaudella NHL:n 24. tehokkain hyökkäys, toivoa sopii että Gaborik ja Dupuis saadaan ruotuun pikaisesti, muuten Wild saa heittää hyvästit playoffs-haaveille.

Wild elää tai kuolee puolustus- ja ylivoimapelaamisensa kautta. Vähän päästettyjä maaleja ja tärkeissä paikoissa maalien tekeminen tulee olemaan jälleen avainasemassa. Tälle kaudelle tuskin mitään muutosta tulee koska pelaajamateriaali on edelleen varsin heppoinen. Ainoat uudet kasvot ovat Chouinard, isokokoinen power-hyökkääjän prototyyppi Kyle Wanvig sekä harjoituspeleissä loistavia ottaita esittänyt laityri Matt Foy. Vuoden tulokas? No, jos vastaava tahti jatkuu niin mikä ettei. Mutta muulta joukkueelta ei ehkä Foylle tukea löydy.

Ennuste tälle kaudelle on paluu maan tasalle. Playoffsit jäänevät haaveeksi tällä kaudella.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös