TPS - JUK
KAL - HPK
KOO - SPO
KÄR - ÄSS
LUK - ILV
TAP - JYP
FLA - TOR 2.00
CBJ - MTL 2.00
WSH - NYI 2.30
CAR - OTT 2.30
CGY - DET 4.00
ARI - PIT 4.00
VAN - BUF 5.00
NJD - ANA 20.00
COL - LAK 22.00
Mielipide

Menetetty mahdollisuus

MESTIS / Kolumni
Savonlinnan Pallokerhon seurajohto asetti viime kaudella kovat tavoitteet. GM Markku Piirinen puhui jopa välieristä kolmessa vuodessa, ja kaikki näytti päällisin puolin olevan kunnossa. Asiat eivät kuitenkaan ole sitä, miltä ne näyttävät.

SaPKo on perinteikäs seura, jolla on pitkät perinteet savonlinnalaisessa urheiluelämässä. SaPKon historiaan mahtuu varsin hienoja hetkiä, jotka piirtyvät edelleen joukkueen kannattajien mieleen yhä uudestaan ja uudestaan.

SaPKo pelasi 90-luvulla silloisessa 1-divisioonassa ja oli tuolloin jopa suhteellisen lähellä liiganousua. Tamperelainen Ilves pudotti kuitenkin pässipaidat otteluvoiton 3-1 ja liigapaikka jäi tuolloin haaveeksi. Tätä huippuhetkeä seurasi toiminnan näivettyminen, joka johti lopulta tippumiseen Suomi-sarjaan keväällä 2000. Tippumista edelsivät suuret ja hankalat talousvaikeudet, jotka ajoivat seuran siihen tilanteeseen, ettei joukkue voinut enää jatkaa maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Suomi-sarjassa joukkue tarpoi kuusi pitkää kautta menestyksen aaltoillessa hyvästä umpisurkeaan. A-P Selinin valmentamana joukkue oli välillä lähempänä tippumista kakkoseen kuin nousemista takaisin Mestis-kartalle. Kuvaavaa Selinin ajasta oli se, että valmennusjohto istui erätauot bussissa, kun joukkue pelasi vieraissa. Tästä on kirjoittajalla näköhavainto Imatralla pelatusta vierasottelusta.

''

SaPKo on tällä hetkellä Mestiksen ainoa joukkue, jolla ei ole minkäänlaista pelisysteemiä olemassakaan. Joukkue pelaa kaukalossa aivan kuten se itse haluaa, eikä valmentaja Kokkosella ole minkäänlaista sananvaltaa tähän.

Kokkosen aikaan ja kohti Mestistä

Nykyinen SaPKo-valmentaja Jori Kokkonen nimettiin SaPKon päävalmentajaksi kesällä 2005. Kokkonen oli lopettanut vasta edellisenä keväänä pelaajauransa, eikä kokemusta valmentajan tehtävistä ollut siis plakkarissa.

Kokkosen ensimmäinen kausi oli kuitenkin jonkinlainen sensaatio, kun joukkue juhli kauden päätteeksi nousua Mestikseen Kotkassa. Paikallinen Titaanit oli kaatunut 2-1, ja nousu oli varmistunut. Ilo oli ylimmillään ja seuraavana aamuna paikallislehti Itä-Savo hehkutti nousua etusivullaan. Savonlinnalaisen kiekkoilun korpivaellus oli päättynyt ja joukkue oli palannut jälleen sille sarjatasolle, jolle se jo pelkästään perinteidensä puolesta kuuluu.

SaPKo pelaa tällä hetkellä jo kolmatta kauttaan Mestiksessä. Kausi on alkanut mollivoittoisesti, sillä joukkueella on kasassa vasta kaksi sarjapistettä. Varsin kuvaavaa tilanteelle on se, että Mestiksessä vain yhden kierroksen pelaava Suomen nuorten maajoukkue on todellisessa sarjataulukossa savonlinnalaisia edellä.

Fanit raivoissaan

Heikko kaudenalku on tuonut joukkueen kannattajien keskuudessa esille monenlaisia kysymyksiä. Ehkä olennaisin niistä on kuulunut seuraavasti: onko kaikki todella sitä, mitä sen uskotellaan olevan?

Niin. SaPKo on tällä hetkellä Mestiksen ainoa joukkue, jolla ei ole minkäänlaista pelisysteemiä olemassakaan. Joukkue pelaa kaukalossa aivan kuten se itse haluaa, eikä valmentaja Kokkosella ole minkäänlaista sananvaltaa tähän. Tämän huomatakseen ei tarvitse muuta, kun nähdä yksi Pallokerhon pelaama sarjaottelu.
Toinen varsin ikävästi silmiin pistävä asia on joukkueen huono kuntopohja. Muutamia runkopelaajia katsellessa herää eittämättä kysymys siitä, mitä kesällä on oikein tehty vai onko tehty yhtään mitään? Kentältä valutaan liian usein ”takki tyhjänä” vaihtoon. Tähän asiaan liittyy myös nämä jo kuuluisaksi tulleet kolmannet erät. Joukkue jaksaa taklata ja taistella kaksi erää, mutta kolmannessa erässä kunto loppuu – ja vastustaja iskee.

Huono kaudenalku on saanut myös joukkueen kannattajat liikkeelle. Netin keskustelupalstoilla on hyökätty ankarasti seurajohtoa ja valmentajaa vastaan. Halutaan muutoksia.

Ei tarvitse olla mikään kiekkotietäjä havaitakseen, että SaPKon laiva on uppoamassa. Uppoaminen voidaan kuitenkin vielä pysäyttää tekemällä selkeitä muutoksia. Selkein ja ilman muuta helpoin muutos on vaihtaa valmentajaa. Kokkosen auktoriteetti ei riitä luotsaamaan joukkuetta menestykseen Mestiksessä. Suoraan kentältä aitioon ja valmennuspuuhiin hyppääminen on aina riskialtis tie ja siltä se vaikuttaa tälläkin kertaa.

SaPKon menestyksen kanssa Kokkosella ei ole hirveästi tekemistä. Viime kevääseen pelaajauransa lopettaneilla Jarno Tiilikaisella ja Tuomo Litmasella oli varmasti paljon valtaa joukkueessa ja heidän viettäessään ansaittuja eläkepäiviään joukkueen henkinen puoli kärsi kovan kolhun. Enää ei ole kahta selkeää johtajaa, jotka olemukseen ja lajitiedoillaan pitivät paketin aikaisempina kausina kasassa.

Johtajuuden puuttuminen näkyy selvästi myös pelikentällä. Joukkue aristelee ja pelkää voittaa otteluita, kun kopista puuttuu The äijä, joka potkii pelaajia eteen päin.

Ikävä puoli koko skenaariossa on se, ettei SaPKo houkuta enää pelaajia. Vai haluaako joku tulla pelaamaan seuraan, jossa ei ainakaan valmennuksen puolesta kehity?

Vähiin käy, ennen kuin loppuu

On täysin selvää, että jatkuva häviäminen alkaa pikkuhiljaa näkyä myös yleisömäärissä. Vielä toistaiseksi populaa on riittänyt pelin tasoon nähden ihan hyvin Talvisalon nostalgisille lehtereille, mutta tilanne tuskin jatkuu yhtä hyvänä koko kautta.

Kansa ei jaksa kiinnostua joukkueesta, joka häviää jatkuvasti samalla, kun valmennusjohto seisoo tumput suorina aitiossa.

Tappioputki alkaa vaikuttaa varmasti myös moneen muuhun asiaan. Pian ollaan tilanteessa, jossa seurajohdon on pakko reagoida. Enää eivät riitä kauniit puheet, eivätkä lupaukset. Pitää tulla tulosta. SaPKon tavoite oli tälle kaudella parantaa viime kaudesta, mutta juuri tällä hetkellä tavoite jopa hiukan huvittaa.

Nykyistä meininkiä katsellessa tulee surulliselle mielelle. Kirjoitin aiemmin SaPKon tulevaisuutta käsittelevässä kolumnissa, että nousu oli mahdollisuus, joka pitää käyttää hyväksi. Juuri tällä hetkellä tuo mahdollisuus tuntuu menetetyltä mahdollisuudelta.

Toivottavasti seurajohto ymmärtää toimia ajoissa, sillä kohta on jo liian myöhäistä.

» Lähetä palautetta toimitukselle