Mielipide

Maukkaimmat marjat on tarkoitettu poimittaviksi

LIIGA, MESTIS / Kolumni
Pelaajia nousee Mestiksestä Liigaan melko hyvällä tahdilla. Mutta sen tahdin soisi kiihtyvän entisestään.

Mestiksessä kasvaa talentteja. Ja se nähdään usein karvaalla tavalla, kun parhaat pelaajat pääsevät jo kesken kauden isompiin piireihin, Liigaan. Mutta niinhän sen pitääkin olla.

Vaikka Mestis on oma sarjansa, tietyllä tasolla se palvelee pääsarjaa. Liiga taasen palvelee Suomi-kiekkoa, joten Mestis on osa Suomi-kiekon kehityksessä.

Mestiksellä on kaksi tarkoitusta:

1. Laajentaa suomalaisen lätkän tasoa ja luoda laatukiekkoa useammalle paikkakunnalle. Esimerkiksi Vaasa ja Mikkeli voisivat olla puitteiltaan liigapaikkakuntia, kiitos Mestiksen tietyn kilpailullisen tason ja sen luoman taloudellisen pakkopanostamisen, jonka se on vuosien mittaan saavuttanut.

2. Tehdä pelaajista parempia. Etenkin nuorten pelaajien kannalta Mestis on tärkeässä asemassa. Heitä täytyy mahdollisuuksien mukaan yrittää jalostaa kohti Liigaa. Heistä kasvaa liigatason kiekkoilijoita, jotka pystyvät nousemaan pikku hiljaa yhä ratkaisevimpiin rooleihin, kuten Ilveksen kapteeninakin toiminut Jarkko Näppilä.

Seuroja varmasti harmittaa tähtiensä menetys, ja se on aivan oikein. Mutta jos mennään pintaa syvemmälle, pieni Mestis-seura on vain esinäyttämö. Suurella estradilla esiintyvät ihmiset isommissa valoissa, joita Mestiksen on tarkoitus palvella.

Jokainen pelaaja, jonka se pystyy tuottamaan ylemmälle tasolle, lasketaan sille kunniaksi. Palvelija-herra-suhde on yksinkertaisuudessaan kaunis, kun molemmat tietävät roolinsa.

Tämä siis tarkoittaa tiivistetysti sitä, että Liigalla on oikeus, jopa velvollisuus ottaa "omansa" eli pääsarjatason pelaajat talteen ja jalostaa heidät vielä seuraavalle asteelle. Maukkaimmat marjat on tarkoitettu poimittavaksi. Lopulta kaikkihan haluavat yhtä ja samaa: suomalaisen jääkiekon menestystä.

Mielenkiintoinen esimerkki on TUTOn Anrei Hakulinen. Hänellä oli oma momenttinsa kauden alussa, kun hän hallitsi Mestis-kaukaloita. Moni olisi varmasti ottanut hänet mieluusti, mutta olisiko hän saanut roolin ykkös-kakkosvitjoista? Ehkäpä ei. Alemmissa ketjuissa hänen arvonsa laskee selvästi, joten loppujen lopuksi hänen kohdallaan oli hyvä ratkaisu jäädä kantamaan vastuuta Mestikseen.

LeKin Arttu Ilomäki sen sijaan realisoi omansa. Siirryttyään pistepörssin kärkeen ei kestänyt kauaakaan, kun KalPa iski kyntensä kiinni ja vuokrasi miehen Tapparalta. Nyt hänellä on mahdollisuus osoittaa kuuluvansa liigaympyröihin.

Kun parhaat siirtyvät hierarkiassa ylöspäin, syntyy tilaa uusille tuhkimotarinaa etsiville. Ja kun kierre saadaan aikaan, mikä sitä pysäyttäisi. Tahti, jossa joka vuosi korvaajia nousisi Mestiksestä, jopa oman seuran sisältä, kuin Tapparassa tapahtui, voi viedä Suomen ja Liigan taas aivan kirkkaimmalle huipulle. Ja se tekisi tietysti hyvää myös Mestikselle.

Onko Mestiksen suunta sitten AHL? Ehkä, tuskin aivan samanlaisessa muodossa ja mittakaavassa, mutta jokin sen tyylinen voisi olla parasta, mitä Suomi-kiekolle tapahtuisi sitten 2011 Bratislavan humun. Tosin lisätäköön se, että Mestiksestä täytyisi yhä pystyä nousemaan Liigaan.

Kunhan vain muistetaan ottaa maukkaimmat tuotokset talteen ja jalostaa niistä entistä makeampia.

Mestis on huippusarja suomalaisessa mittakaavassa. Mutta ennen kaikkea se on pelaajien sarja.

» Lähetä palautetta toimitukselle