Mielipide

Markus Helanen paljastaa maalivahtien saloja

LIIGA, MESTIS / Kolumni
Ovatko maalivahdit lintuja vai kaloja? Sitä eivät tiedä varmasti maalivahdit itsekään, mutta aivan oma lajinsa he ovat. Maalivahdeiksi synnytään.

Maalivahtina pelaaminen vaatii monenlaisia ominaisuuksia. Jotkut sanovat maalivahteja hulluiksi. Lievää hulluutta siinä tarvitaankin, että suostuu menemään maalin
suulle ja pystyy vielä toimimaankin, kun kiekko tulee vauhdilla päin. Kaikista ei ole siihen.

Seuraavassa Jokereiden maalivahti Markus "Hössö" Helanen kertoo näkemyksiään ja kokemuksiaan. Samalla saamme kuulla hänen matkastaan Pohjois-Amerikan ja Kiekko-Vantaan kautta kohti Hartwall-Areenaa ja Jokereiden maalivahdin tehtäviä.

Jos et olisi maalivahti, mitä tekisit?

- Jännä kysymys. Jos lätkän parissa ei saisi olla, niin joku urheiluala, mutta jos sekään ei käy, niin sitten viihdeala.

Minkä ikäisenä aloitit jääkiekon? Oliko pelipaikka selvä heti alusta lähtien?

- Aloitin 5-vuotiaana ja halusin aina maaliin, mutta pelasin sentterinä 14-vuotiaaksi asti. Kun en kiekkoja lainannut muille, niin pääsin sitten maaliin.

Oletko koskaan pelännyt maalin suulla, edes pienenä?

- Jos pelkäisin, niin en mä siellä olisi, mutta kyllähän sitä varmaan silloin hokkarit pyörähti pari kertaa ympäri, kun pääsin C-junnuna maalitauluksi A-junnujen lämärikisaan. "Kuka osuu päähän eka".

Pelasit juniorina ennen Jokereihin siirtymistä Kiekko-Espoossa. Mikä oli syy siirtymiseen Vantaalta Espooseen?

- Olin palaamassa jenkeistä lukiokiekon parista Suomeen, ja mun valmentaja Jarmo Kauppi oli siirtynyt Vantaalta Kiekko-Espoon A-junnuihin. Jami antoi mahkun näyttää, että tarttuuko ne kiekot Espoossa.

Kuka valmentaja on eniten vaikuttanut uraasi?

- Kyllä Jarmo Kauppi on vaikuttanut niin paljon, että ilman hänen apuaan ja luottoaan olisi moni reissu jäänyt tekemättä. Ura ei olisi niin värikäs kuin se on nyt ollut. Eli suuri kiitos kuuluu Jamille.

Mikä on tähänastisista saavutuksista urasi huippuhetki?

- Mulla ei ole sellaista huippuhetkeä, mutta noi neljä vuotta yliopistosarjassa oli kokonaisuudessa hienoa aikaa, kun sai pelata ykkösmaalivahtina viimeiset kolme kautta.

Mikä olisi saanut jäädä kokematta?

- Mulla on vain hyviä kokemuksia, enkä ole joutunut katumaan yhtään valintaa, minkä olen tehnyt. Mutta ehkä yksi juttu, mikä olisi voinut jäädä kokematta, tapahtui viime kaudella, kun kuivaushengari jäi silmään kiinni ennen peliä. Sen olisi voinut jättää väliin.

Allekirjoitatko väitteen, että veskarit ovat "oman tiensä kulkijoita", erilaisia luonteiltaan kuin kenttäpelaajat yleensä?

- Kyllä maalivahdit ovat hieman erilaisia johtuen varmaan siitä, että maalivahtitouhu on vähän niinkuin yksilöurheilua, ja siihen kuuluu omat rituaalit, joita ei kenttäpelaajilla ole.

Kerro muutama luonteenpiirre, jotka ovat yleensä yhteisiä maalivahdeille.

- Kentällä ja treeneissä suht moni on rauhallinen ja hiljainen omaan suoritukseen keskittyvä kaveri, mutta sitten siviilissä aika moni osoittautuu hyvinkin sosiaaliseksi kaveriksi.

Mikä on maalivahdin pahin pelko? Vai oletteko aina niin kylmänviileitä, ettei mikään jännitä kentällä?

- Jos ei jännitä, niin ei ole mitään järkeä pelata, koska siitä ne kiksit tässä lajissa saa. Mutta pahin pelko voisi olla, jos unohtaa laittaa jonkun tärkeän syndin ja huomaa sen vasta kesken treenin tai pelin.

Hextall kuumin, Lehtonen viilein

Kuvaile noloin maali, joka sinulle on tehty.

- Yksi ainakin oli yliopistosarjassa, kun oltiin alivoimalla ja vastustaja lämäsi omalta siniviivalta. Kiekko oli hyvin tulossa parin metrin korkeudessa selvästi ohi mun maalin. Mä hyppäsin siinä sitten ottamaan
koppia ja ajattelin rannata sen takasin sinne, mistä se tuli. Mutta sitten jouduinkin katsomaan leuka jäässä, kun meidän pakki ehti väliin ja yritti ottaa sen kädellä, mut ohjasikin sen sitten tyhjiin. Terveiset Tonille!

Kerro upein torjuntasi. Koska se tapahtui ja millainen tilanne oli? Vai muistatko yksittäisiä tilanteita?

- Tällä mun tyylillä niitä joutuu hakemaan aina tuolta katulätkäosastolta, eli eiköhän siellä ne upeimmat torjunnat ole tullut tehtyä vuonna yks ja kaks.

Oletko ikinä suuttunut kentällä niin, että joku muukin olisi sen huomannut?

- Kyllä se tuomari huomasi sen!

Mainitse kuumaverisin veskari, jonka tiedät.

- Ron Hextall on jäänyt mieleen. Se oli hyvinkin tempperamenttinen kaveri.

Entä viilipytty, joka ei hätkähdä mistään?

- Kari Lehtonen on aika rauhallinen kaveri jäällä.

Mistä on peräisin hyvä mailapelaamisesi? Onko se luontaista vai opittu juttu?

- Siinä on vielä paljon opittavaa, ja kyllä sitä joutuu treenaamaan. Ei se muuten luonnistu.

Atlantin taa lähdettävä harkiten

Lähdit vuonna 1997 UMass Amherstin yliopistojoukkueeseen pelaamaan. Mitä vuodet jenkeissä opettivat? Mitä jäi päällimmäisenä mieleen sikäläisestä kiekkoilusta?

- Vuodet opettivat paljonkin, varsinkin kulttuurista, mutta kiekkoilullisestikin se oli hieno kokemus. Sai pelata kymmentuhantisen yleisön edessä ja näki hienoja areenoita ja faneja ympäri maata.

- Pelit olivat kovia ja taklattiin loppuun asti. Oli kiva katsoa, kun laidat rysky ja vauhti oli kovaa. Sitten varsinkin noissa ihan pienissa kaukaloissa peli oli pingistä, eli koko ajan tapahtui. Tilaa ei ollut surffaamiselle.

Suositteletko nuorille maalivahdeille Pohjois-Amerikkaan lähtemistä?

- Kyllä ilman muuta, mutta sitten pitää miettiä, että minkä ikäisenä lähtee ja onko ne ihan junnusarjat se oikea juttu. Kyllähän noi reissut aina kasvattaa kiekollisesti, kuten myös ihmisenä, eli jos on saumaa, niin sinne vaan.

Miten maalivahtivalmennus eroaa Suomen ja Pohjois-Amerikan välillä?

- Yksi ero on se, että mulla ei ollut siellä kunnollista maalivahtivalmentajaa. Siellä ne yrittää saada maalivahdin osalliseksi sitä peliä mailan käytön kanssa ja sitten suullisesti, eli pitää ohjata peliä ja antaa apuja
pakeille. Siinä piti sanasto oppia. Suomessa taas homma on teknisempää, eli torjunnat hiotaan viimeisen päälle.

Mikä on näkemyksesi, miksi suomalaisilta maalivahdeilta kestää kauemmin saavuttaa pelaavan maalivahdin rooli NHL:ssä kuin monilta muilta eurooppalaisilta?

- Musta tuntuu, että siellä on ne taustatekijät. Se on sen verran iso paletti, että ei se paikka taitojen perusteella ratkea, vaan kyllä siinä on jotkut muut tekijät, jota ei vaan voi tietää.

Millä lailla puolustuspelaaminen eroaa Suomen ja Pohjois-Amerikan välillä? Esimerkiksi rebound-kiekkojen pelaaminen?

- Yksi iso ero on se, että siellä vastustaja tulee maalille sillä ilmeellä, että se menee siitä maalista läpi vieden veskarin mukanaan, mutta täällä saa olla aika rauhassa.

Motivoitumisessa ei ongelmia

Lopettaminen tuntuu käyvän monen pelaajan mielessä säännöllisin väliajoin. Lopullisen päätöksen tekeminen on kuitenkin vaikeaa. Kuinka monta kertaa itse olet vakavissasi meinannut laittaa luistimet naulaan?

- En vielä vakavissani kertaakaan.

Viime kauden pelasit Mestistä Kiekko-Vantaalla ja olit mukana B-maajoukkueessa. Miltä tuntuu totaalinen muutos pelitahtiin? Jokainen kiekkoilijahan pelaa kiekkoa sen vuoksi, että haluaa pelata. Nyt kuitenkin
toimit porttivahtina.

- No, mun tavoite on ollut pienestä pitäen päästä SM-liigaan. En koe sitä niin negatiivisena, vaikka en pelaisikaan. Kuitenkin ympärillä on niin huippujätkiä, että treeneissä on mahdollisuus kehittyä joka päivä.

Kerro maalivahdin kannalta suurin ero Mestiksen ja liigan välillä.

- Liigassa puolustuspeli on vahvempaa ja virheisiin ei ole varaa.

Tällä hetkellä sinulla on 16 pelin jälkeen 1 pelattu peli liigassa. Miten koet tilanteen, kun tiedetään, että Kari Lehtonen suuntaa vuodenvaihteessa 20-vuotiaiden MM-kisoihin ja silloin sinun pitäisi olla iskussa?

- Näytön paikka.

Miten saat motivoitua itsesi päivästä toiseen, kun nyt näyttää siltä, että pelejä ei ole hirveästi luvassa?

- Mulla on iso sydän, ja tämä on sitä, mitä mä olen aina halunnut tehdä.

Onko maalivahtivalmennuksessa huomioitu erilaiset pelityylinne?

- Joo, kyllä meillä Ropposen Jukka hoitaa hyvin maalivahtitreenit.

Minkä takia Jokerit ei ole käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta saada sinulle pelejä alle Vantaalla?

- Tuohon mä en osaa vastata.

Onko sinulla tavoitteet tulevaisuudessa kotimaassa vai ulkomailla?

- Tavoitteet on nyt kotimaassa, mutta sitten joskus, jos on vaan saumaa, niin olisi kiva lähteä jäähdyttelemään ulkomaille.

Nimeä kentällinen Mestis-pelaajia, joiden takana saisit olla rauhallisin mielin. Mieti kentällinen omaan pelityyliisi sopivaksi.

- Aina kova pakkipari Jonni Kiiski ja Jukka Hakkarainen, hyökkäyksessä Maugga Kuusisto, Ilari Filppula ja Pete Suonpää.

Sama juttu liigapelaajista.

- Strömberg, Vallin ja hyökkäyksessä Peltonen, Hentunen, Pakaslahti.

Olet opiskellut markkinointia. Miten kehittäisit Mestistä kiinnostavampaan suuntaan, jotta yleisö innostuisi siitä enemmän?

- Mä en paljasta mun kaikkia ideoita, mutta ehkä hyvät tanssitytöt saisi vantaalaisiin virtaa. Yleensäkin enemmän viihdettä areenoille!

Lopuksi pieni veikkaus. Mikä joukkue voittaa Mestiksen runkosarjan? Entä keväällä Mestiksen mestaruuden?

- Mä olen huono veikkaaja, mutta Kiekko-Vantaa ja Jukurit on kärkitaistossa. Mestaruus on kuin lottoa arpoisi, eli ei voi tietää.

Liigasta samaa veikkausta lienee turha tehdä, koska kaikki tietävät mielipiteesi jo valmiiksi, vai mitä?

- Joo tämä on helpompaa. Se on Jokerit!

Kiitos haastattelusta Hössö ja menestystä kaikkeen mihin tartut!

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös