Mielipide

Latvia - melkein kotikenttäetu

MAAJOUKKUE / Kolumni
MM-kisojen ilopillerin peleissä on karnevaalitunnelma niin jäällä kuin katsomossa. Mihin asti taiturimaisten latvialaisten paukut riittävät?

Vuoden 2002 Salt Lake Cityn olympialaisissa Latvian maajoukkue teki historiaa. Ei pelillisesti, vaan maailmanennätyksen joukkueen keski-iässä. Latvian kiekkojoukkueen keski-ikä oli 31 vuotta. Yksikään joukkueen pelaajista ei pelannut kotimaassaan.

Kahden ja puolen miljoonan asukkaan Latvia liittyi itsenäistyttyään IIHF:n C-sarjaan vuonna 1993, nousi B-sarjaan heti ensimmäisellä yrittämällä ja pääsi kolmannella yrittämällään kiekkomaiden parhaaseen A-eliittiin vuonna 1996. Se on kova saavutus kun ottaa huomioon, että maassa on vain noin 1800 rekisteröitynyttä pelaajaa ja neljä katettua jäähallia.

Latvian kiekkoilu oli suuressa kukoistuksessaan, kun maa oli osa Neuvostoliittoa. Itsenäisyyden mukaan on tullut rahapula ja yleisö on kaikonnut jäähalleista. Latvian pääsarjassa pelaa kuusi joukkuetta, jotka pelaavat 20 peliä kaudessa. Nämä joukkueet ovat HK Riga, Liepâjas Metalurgs, ASK/Zemgale, Vilki Riga, Stalkers Daugavpils ja SK Ozollapas Kandava. Tämän vuoden mestaruuden voitti jälleen HK Riga.

Latvialaiset rakastavat toki jääkiekkoa, mutta se kohdistuu nykyään vain ja ainoastaan maajoukkueeseen ja sen maailmalla menestyneisiin pelaajiin. Kansan suhtautumisesta kertoo jotain, että vuoden 2000 kisoissa Latvian parlamentti viivytti erästä lakiäänestystä sen takia, että kansanedustajat kykenivät seuraamaan televisiosta Venäjä - Latvia ottelua (jonka Latvia muuten voitti 3-2). Latvian valtio tukee maajoukkuetta noin 100 000 eurolla vuodessa plus maajoukkueen pelaajia ja valmennusporrasta suorituksiin kytketyin bonuksin.

Latvialaiselle juniorijääkiekkolle on budjettivaroista varattu n. 3000 euroa. Juniorityötä ynnä muuta kiekkoilua maajoukkueen ulkopuolella tuetaan siis huimalla 1,5 eurolla vuositasolla per rekisteröity pelaaja. Tästä näkee mihin koko Latvian kiekon voimavarat on keskitetty. Ongelma ei ole pelkästään poliittisten päättäjien asenteissa, sillä myös Latvian kiekkoliitossa elää ajatus, että juniorikiekon tukeminen on rahan haaskausta. Tämä on mielenkiintoinen näkökulma pienen kansakunnan kiekkoliitossa, jonka maajoukkueen keski-ikä hipoo Guinessin ennätyksiä. Vastaiskuna Latvialaisen kiekon tulevaisuudesta huolestuneet tahot perustivat viime vuonna oman juniorisarjan LJBHL:n (Latvian Childrens and Youth hockey League), jonka tehtävänä on huolehtia latvialaisen kiekon
tulevaisuudesta ja organisoida nuorten turnauksia.

Muutosta on kuitenkin luvassa. Latvialle on luvattu vuoden 2006 MM-kisat, joten maan jääkiekon kehittämiseen on pakko ohjata enemmän rahaa. Suunnitelmissa on rakentaa viisi uutta jäähallia, joista yhden yleisökapasiteetti tulisi ylittää 12 000 katsojan rajan. Nykyään Latvian eri paikkakuntien kunnallispolitiikassa on Suomestakin tuttu piirre, että jokainen pitäjä haluaisi rakentaa oman jäähallinsa.

Latvialaisia kiekkotuttavuuksia

Suurin osa Latvian maajoukkueesta on perinteisesti pelannut muualla kuin maan pääsarjassa. Tämän kauden leirityksissä kuitenkin Continental Cupissakin edukseen esiintyneen HC Riga
2000:n Vladimirs Mamonovsim ja Vadims Romanovskiksen sekä Liepajas Metalurgsin Aleksejs Sirokovsin kaltaisia pelaajia.

Sergei Zholtoks lienee Latvian kovin täsmäase hyökkäyspäässä. Tai ainakin olisi. Zholtoks on lupautunut maajoukkueen käyttöön, jos hänen edustamansa Minnesota Wild tippuu jatkosta playoffien ensimmäisellä kierroksella. Minnesota panee vahvasti hanttiin mahtiseura Colorado Avalanchelle ja tätä kirjoittaessa sarja on tasan 3-3, joten Zholtoksin pelaaminen on pienestä kiinni. Runkosarjassa tämä sentteri tehtaili tehot 16+26=42 78 ottelussa ja playoffeissa on hihaan tarttunut kuudessa ottelussa tehot 0+4.

Aigars Cipruss on tahkonnut SM-liigaa jo monen vuoden ajan. Vaikka Cipruss on saanut paljon kritiikkiä jo kolmena kautena peräjälkeen edustamiensa liigaseurojen kannattajilta, on hän maajoukkuetasolla ollut aina kova tekijä. Cipruss oli tässä hetken loukkaantuneena, mutta kuntoutunee kisoihin.

Karlis Skrastins, Nashville Predatorsin luottopuolustaja, viimeisteli kuluneella kaudella tehot 3+10 82 runkosarjan pelissä. Lahjakas 188-senttinen ja 90-kiloinen puolustaja on kuulunut Latvian maajoukkueen vakiokalustoon jo siitä asti kun joukkue aloitti kilpailemisen MM-tasolla 1993. Nashvillen yhdeksännen kierroksen varaus kesältä 1998 on tuttu nimi suomalaisille Turun Palloseurasta kausina 95-98.

Puolustaja Oleg Sorokins oli Porin Ässien keskenkauden hankittu vahvistus. Sorokins esitti mallikasta peliä ja nakutti 34 ottelussa tehot 5+7=12 ja keräsi 20 minuuttia jäähyjä.

Try-out-osastossa vilisee suomalaislle tuttuja nimiä. Vaasan Sportissa flopanneet Sprukts & Stals olivat myös joukkueessa mukana leireillä, mutta rahkeet tuskin riittävät kisoihin asti. Myös Minnesota Wildin QMJHL-liigassa kiekkoileva 20-vuotias prospekti Armands Berzins hakee pelipaikkaa kisoihin. Pelipaikkaa hakee myös Porin Ässiin palannut Vjateslav Fanduls. Lopullinen kokoonpano varmistuu keskiviikkona 23.4 pelattavan Kanada-harjoitusottelun jälkeen.

Joukkuetta valmentaa suomalaille varsin tuttu Curt "Curre" Lidström. Apuvalmentajat kulkevat nimellä Mats Ulander ja Oleg Znaroks, joka lopetti pelaajauransa vain muutamaa päivää ennen kisoja.

Malja poissaoleville ystäville

Nämä perustuvat arvauksiin, sillä Latvian lopullinen joukkue julkistetaan 23. huhtikuuta pelattavan Kanada-harjoitusmatsin jälkeen. Mutta todennäköisesti nämä pelaajat puuttuvat Team Latvian rosterista.

Sandis Ozolinsh olisi kiistatta kisojen paras puolustaja, mutta Mighty Ducksien tiputettua sensaatiomaisesti hallitseva mestari Red Wings, Latvian puolustuksen on löydettävä johtajuus ilman Ozoa. NHL:ssä Ozo tehtaili tällä kaudella Panthersissa 51 ottelussa ensin tehot 7+19=26 ja siirryttyään Kaliforniaan Duckseissa 31 matsissa tehot 5+13=18, joten Ozolinsh tehot koko kauden osalta ovat siis puolustajalle möyheät 44 pistettä ollen puolustajien pistepörssin 15. Ducksien neljässä play-off ottelussa Ozo on kerännyt tehot 0+1. Kansainvälisellä tasolla Ozolinsh pelasi Neuvostoliiton väreissä vuosien 1991 ja 1992 maajoukkueissa voittaen
ensin hopeaa ja sitten kultaa.

Jos Ozolinsh ei pelaa kisoissa urheilullisen menestymisensä takia, löytyy joukkueesta toisenlaisiakin tarinoita. AHL-liigaa Lowellin Lock Monsterissa tahkoava puolustajajärkäle Kaspars Astashenko puuttunee kokoonpanosta huumausainerikkeen takia. Carolina Hurricanesin organisaatiossa kiekkoileva puolustaja jäi kiinni taskuissaan kaksi pussia heroiinia. Astashenko oli nimetty jo kisoihin valmistavaan leiritykseen.

Latvian kovaotteinen luottopuolustaja Viktor Ignatjevs loukkaantui toisessa harjoitusottelussa Suomea vastaan eikä toipune enää kisoihin.

Raumalaisille tuttu mies Leonid Tambijevs taistelee Venäjän divarin karsintasarjassa Igors Bondarevsin kanssa.

Arturs Irbe - katovaista on maine ja kunnia

Maalivahtiosastolla tapahtuu todennäköisesti myös kummia. Kansakunnan kaapin päälle nostettu Arturs Irbe alkaa olla entinen kansallissankari heikkojen maajoukkuepeliensä takia ja nyt Irben ura alkaa tökkiä myös NHL:ssä. Carolina Hurricanesin organisaatiossa pelaavan Irben saldo 31 ottelusta seitsemän voittoa saldona 3.18 ja .877. Irbe suututti Canesien joukkueenjohtoa kauden alussa pyytämällä siirtoa, jos menettäisi ykkösvahdin paikkansa Kevin Weekesille. Irbea ollaan oltu tiputtamassa farmiin asti Canesien organisaatiossa eikä 36-vuotias veteraani kelvannut kenellekään waivers-listalta.

Mielenkiintoinen pointti on, että täksi kaudeksi Irbe vaihtoi itse paikkailemansa patjat uusiin. Kauden mennessä myttyyn Irbe koetti saada vanhojen patjojensa tuntua mm. ajamalla uusien patjojensa päälle maastoautolla. Irben heikkojen kansainvälisten pelien ja nyt tökkivän NHL-uran takia Latvian valmennustroikka teki sensaatioliikkeen ja kun se nimesi 32 ehdokasta kisoihin - joista Irben nimi puuttui. Lopulta Irbe nimettiin kuitenkin joukkueeseen - kakkosmaalivahdiksi. Legendaa ei voi syrjäyttää.

Monet ovat sitä mieltä, että Irbestä on aika ajanut ohitse. Irbe on kuitenkin antanut ymmärtää, että hän itse piti tätä kautta työtapaturmana eikä tahdo vielä lyödä hokkareita naulaan.

Latvian ykkösvahti kisoissa taitaakin olla Sergei Naumovs, joka tuli tunnetuksi Djurgårdenin maalivahtina ja nykyään tienaa ruplia Venäjän superliigassa Pietarin SKA:ssa. Jokakeväinen kieltäytyjä Peter Skudra olisi varteenotettava vaihtoehto, mutta hänen joukkueensa pelaa yhä Stanley Cup-otteluita.

Blast From The Past

Latvia on nuori kansakunta, joka ei ole vielä saavuttanut merkittävää menestystä kiekkoareenoilla. Muistettavaa on kuitenkin, että Latvia pelasi menettäessään itsenäisyytensä A-sarjassa. Neuvostoaikana Latviasta nousi maan suurin kiekkolegenda - Helmut Balderis.
Guy LaFleur totesi: "En kykene tekemään puoltakaan siitä temppumäärästä mitä tuo mies tekee. "
Balderis muistetaan Riian Dynamon viiksekkäänä boheemina, jolle jopa Viktor Tihunovin oli pakko antaa erivapauksia. Entinen taitoluistelija, jonka luistelu kiekkokaukalossa oli kuin balettia. Balderis esiintyi punakoneen paidassa 130 kertaa ja viimeisteli näissä otteluissa 58 maalia. Balderis oli vuonna 1983 Joensuussa, kun Suomi pelasi sensaatiomaisen tasapelin (3-3) Neuvostoliiton kanssa.

Balderis lähti koettamaan NHL-uraa 37-vuotiaana Minnesota North Starsiin ja jäi historiaan NHL:n toiseksi vanhimpana tulokkaana ja vanhimpana koskaan varattuna pelaajana. Amerikan vuodesta jäi saldoksi tehot 3+6=9 26 ottelussa ja tukku lempinimiä. Balderis pelasi taas vuonna 92-93 Latvian liigassa tehtaillen 22 ottelussa tehot 76+66=142. Balderis on Latvian Raipe, pelasi vielä 1996 pääsarjaa HK Essamika Ogren joukkueessa. Siellä tehot alkoivat selvästi hiipua, sillä lopettaessaan 44-vuotiaana Balderis ei kyennyt enää saamaan aikaiseksi kuin 30 ottelussa tehot 18+36=54.

Balderis on kuitenkin mies, joka vaikuttaa yhä Latvian jääkiekossa muutenkin kuin esimerkillään. Mies omistaa Latvian isoimman jäähallin Rigas Sporta Pilsin ja oman kiekkokoulunsa (Baldera Hokeja Skola) sekä kuuluu Latvian kiekkoliiton hallitukseen. Balderis koetti valmentaa kahdeksisen vuotta sitten Latvian maajoukkuetta varsin heikolla menestyksellä. Balderis toimii siis nykyään lähinnä liikemiehenä ja pelaa yhä kiekkoa amatööritasolla.

Arvio

Kisoja edeltävissä harjoitusotteluissa Latvia on pelannut kaksi kertaa Suomea vastaan voittaen toisen selvästi ja häviten toisen ottelun maalin marginaalilla. Tämän lisäksi Latvia kukisti Sveitsin Riiassa pelatussa harjoituspelissä 2-1.

Latvia voi perinteisesti voittaa iloisen hyökkäävällä pelillään kenet tahansa. Taitotasossa Latvian miehet ovat kisojen aatelia. Mutta niin usein turnauksissa Latvian vauhti hyytyy. Myös Latvian lohko on huippuvaikea: Kanada, Ruotsi ja Salt Lake Cityn sensaatiojoukkue Valko-Venäjä ovat kovia vastustajia.

Latvian pelityyliin on historiallinen aspekti: vanhat pelaajat edustavat vanhaa neuvostoliittolaista kiekkokoulua ja modernin puolustusvoittoisen pelisysteemin sisäänajo ei ole kertakaikkiaan onnistunut. Ja kun maassa ollaan totuttu pelaamaan tuota taitokiekkoa, voisi kulttuurishokki olla melkoinen. Ajatusleikkinä voi kuvitella jalkapallon puolelta miten Brasilialle istuisi saksalainen pelisysteemi.

Iloisuus ei saa johtaa siihen, että pelaaminen muuttuisi liiallisen yksilökeskeisen pelaamisen tuloksena silkaksi leikiksi. Voidaan kysyä, onko Curre Lindströmin tapainen pehmovalmentaja oikea mies Latvian kaltaisen kurittoman yksilölauman ruoriin. Pystyykö Curre poniajelun kaltaisilla tempauksilla saamaan joukkueeseen siitä puuttuvaa kurinalaisuutta?

Latvia on kuitenkin näiden kisojen musta hevonen. Potentiaalia on mihin tahansa - ja se tarkoittaa skaalaa mitalipeleistä karsintasarjaan asti. Jos joukkue onnistuu kanavoimaan taitotasonsa oikein ja oppii pelaamaan viisaasti, on vain taivas
rajana. Kolmen alkusarjan pelin jälkeen nähdään tuliko Latvia vain pitämään hauskaa Suomeen.

Yksi asia on kuitenkin varma: kun Latvia pelaa, on sekä katsomossa, että kaukalossa täysi karnevaali meneillään.

Sarauj Latvija

» Lähetä palautetta toimitukselle