Mielipide

Kun Leimu nauttii, niin yleisö nauttii

MESTIS / Kolumni
LeKin puolustaja Juha Leimu, 25, on herättänyt huomiota Kisan takalinjoilla koko seuran Mestis-uran ajan. Kiekollinen puolustaja on usein katsojan ystävä mutta valmentajan painajainen, eikä Leimu tee siinä suhteessa juurikaan poikkeusta.

Kuluva kausi on puolustajalle toinen Mestiksessä ja kolmas LeKissä. Debyyttikausi toi mukanaan
tehot 9+9=18 ja syyskauden perusteella miehestä veikkailtiin kilpailijaa vuoden tulokkaan tittelistä.
Kevätkausi jäi pisteiden valossa hieman vaisummaksi, eikä palkinto ollut lopulta ihan ulottuvilla.

- Ei siinä kai ollut mitään sen ihmeellisempää. Pisteet syyskaudella ehkä hieman valehtelivat
todellisista otteista, Leimu naurahtaa.

Hyökkääjän mieli

Leimu on sikäli mielenkiintoinen pelaaja, että hän viihtyi hyökkääjän tontilla melko myöhäiseen
vaiheeseen urallaan. Ensimmäiset pelit puolustajana hän pelasi KOO-VEEssa Suomi-sarjassa
kaudella 2005-06.

- Oikeastaan koko junioriaika Ilveksessä tuli pelattua hyökkääjänä ja vielä melkein kaksi kautta
KOO-VEEssäkin. Toisella KOO-VEE-kaudella pelasin muutaman pelin pakkina ihan huvikseen ja
se oli tuntui hauskalta. Hyökkääjänä pelatessa hommasta oli tullut hieman puurtamista, joten pakin
tontin opettelu toi mukavasti haastetta, Leimu kertoo.

Varsinaisen sykäyksen kyseiselle pelipaikalle nikkaripakki sai ensimmäisellä LeKi-kaudellaan.

- Soittelin LeKiin [Jyrki] Rantalalle ja kysyin saanko tulla vetään pakkina kaudeksi. Se tuntui
sopivan niin valmennusjohdolle kuin minullekin, niin mikäpä siinä sitten pelatessa, Leimu
muistelee.

Pelit sujuivat sen verran mallikkaasti, että 38 ottelussa syntyi tehot 18+31=49 puolustajan tontilta.
Pistetahti ei ole pysynyt ihan samana Mestiksessä, mutta siihenkin Leimulta löytyy syy.

- Onhan tämä ihan eri touhua, kuin Suomi-sarjassa. Vieläkin on tietysti hauskaa pelata, mutta kaikki
on paljon ammattimaisempaa, peleissä on enemmän vauhtia ja joutuu miettimään puolustamista
enemmän, kuuluu analyysi.

Tulevaisuuden liigapelaaja?

Ikänsä puolesta Leimu alkaa olemaan joukkueensa kokenutta kaartia, eikä puheet SM-liigassa
pelaamisesta ota jutellessa juurikaan tuulta allensa. Ikä ei liigapeleihin ole vielä este.

- No en ole sille asialle hetkeen ajatuksia uhrannut. Kausi kerrallaan on menty tähän saakka ja
mennään varmasti jatkossakin, Leimu toteaa.

Aivan vierasta liigavauhti ei ole, sillä Leimu treenasi Ilveksen mukana pari viikkoa viime kesänä.
Pienen lypsämisen jälkeen mies myönsi ettei kyyti siellä tuntunut liian kylmältä.

- Silloin otin kaksi viikkoa töistä vapaata ja kävin treenaamassa. Ihan mukavaa oli. Ei sitä vauhtia
niin paljon enempää ollut, mutta onhan pelaajat vielä fyysisempiä ja taitavampia kuin Mestiksessä.
Ja tiedä sitten miltä tosipeleissä tuntuisi, Leimu tuumaa.

LeKin nykyinen piiskuri Sami Hirvonen ei tyrmää Leimun mahdollisuuksia liigakaukaloihin.

- Leimun pitäisi saada hieman sellaista määrätietoista urheilullisuutta lisää. Hän on erittäin hyvä ja
lahjakas kiekkoilija, suurin hidaste liigaan pääsylle on fysiikkapuolella. Jos hän pääsisi
fysiikkapainotteisen valmentajan alaisuuteen ja Juha sitoutuisi 100% hänen visioonsa, niin liiga
olisi varmasti ihan realistinen juttu. Muut avut riittävät kyllä, Hirvonen arvioi.

- Mutta pitää ymmärtää, että hän on Mestistä pelatessaan ihan eri asemassa, kuin ne jotka pelaa
työkseen ja satsaa kiekkoiluun kaiken työaikansa. Juha käy siviilitöissä ja sen puitteissa hän pelaa
erittäin korkealla tasolla illasta toiseen, Hirvonen jatkaa.

Hirvonen arvostaa joukkueensa puolustajaa erittäin paljon.

- Hänellä on sellaisia avuja, joita ei ole kovin monella. Juha lukee ja analysoi peliä erittäin hyvin ja
on todella ankara itselleen. Eikä tuollaisia kiekollisia puolustajia puussa kasva, sen varmasti kaikki
on nähnyt, Hirvonen luettelee.

Pitkä hyökkääjäkokemus on Hirvosen mielestä pelkästään positiivinen asia.

- Hän näkee pelin ihan eri tavalla, kuin suurin osa puolustajista juuri hyökkääjätaustan ansiosta.
Vahva kiekollinen osaaminen ja toimiminen vastustajan puolustusalueella on paljon
monipuolisempaa ja yllätyksellisempää kuin suurimmalla osalla pakeista. Heikkous on tietysti
siinä, että hän arvioi joskus tilanteen väärin ryntäämällä keskialueella kohti kiekkoa, vaikka pitäisi
sijoittua pelin alle, Hirvonen näkee.

Leimun oma arvio on saman suuntainen, mutta ehkä hivenen kriittisempi kuin valmentajallaan.

- Kyllä mun suurin haaste on oman pään pelaamisen kehittämisessä, esimerkiksi yhdellä yhtä
vastaan. Edelleen tulee arviointivirheitä ja ne maksaa silloin tällöin. Siinä riittää mietittävää ja
petrattavaa ihan joka pelin jälkeen, Leimu myöntää.

Sami Hirvonen ei ripitä pelaajaansa jokaisesta virheestä.

- Juha on fiksu kaveri ja ymmärtää peliä. Jos hänelle tulee virheitä kiekollisena, ei niistä pidä joka
kerta rangaista. Kiekollisille pelaajille sattuu virheitä useammin, mutta se on ymmärrettävää kun he
pitävät kiekkoa ja he ovat karvaajien kohteena, Hirvonen toteaa.

Tavoitteet pudotuspeleissä

Leimulla on nyt koossa saman verran tehopisteitä, kuin koko viime kaudelta yhteensä. Tavoitteet
tehopisteiden suhteen ovat kuitenkin auki.

- Kyllä ykköstavoite on saada joukkue pudotuspeleihin ja pelata itse mahdollisimman hyvin. Aika
usein surkeallakin pelillä saattaa tehopistetilasto karttua, mutta monessa omasta mielestä
onnistuneessa pelissä on sarakkeess 0+0. Ja kyllä se oma yleispelaaminen on edelleen tärkeämpää
kuin pistetilaston tuijottaminen, Leimu kertoo.

LeKi on juuri nyt kiinni viimeisessä pudotuspelipaikassa, kaksi pistettä Jukureiden edellä ottelun
enemmän pelanneena. Leimulla on selvä näkemys, mitä paikan säilyttäminen vaatii jatkossa.

- Samanlaisia reissuja ei saa tulla, kuin nyt viimeisin Mikkeli-Heinola -reissu. Siellä homma oli
melko tuskaista ja väsynyttä, en tiedä mistä se johtui. Mutta tuollaisilla otteilla ei paikka pysy
käsissä. Pitää pelata, niin kuin ennen noita otteluita.

Mies ei myönnä ottavansa sen kummemmin stressiä omista tekemisistään.

- Ei meillä LeKissä ole koskaan odotettu, että yksi tai kaksi miestä ratkoo pelit. Eikä odoteta
nytkään. Siellä on koko kopillinen jätkiä, ja jos jokainen laittaa kentällä itsensä täysillä likoon, niin
tulostakin tulee. Meillä oli alku hieman tuskaista, mutta nyt kun ollaan päästy sisään pelisysteemiin,
niin tulosta pitää tulla, Leimu toteaa.

- Viimeistään tammikuun aikana peli on saatava uomilleen.
Silloin vähenee myös pelaajaliikenne ja
nähdään ketä meillä lopulta keväällä pelaa. Mutta uskon kyllä, että taistellaan varmasti
pudotuspeleihin.

Leimun tapaisia pelaajia on nykykiekossa aivan liian vähän. Siitä oivana esimerkkinä 12.11.2008
pelattu kotiottelu SaPKoa vastaan, jossa Leimun iltapuhde päättyi palkintopöydän putsaamiseen ja
tehoihin 4+0. Kun Leimun peli kulkee, niin yleisö ei voi kuin viihtyä ja huokailla mukana.

» Lähetä palautetta toimitukselle