Kaksi ensimmäistä ottelua SaiPa haki saavuttamatonta karkumatkaa heti alkuminuuteille raivotautisen tavoin. Kohkaaminen oli turhaa, kun JYP nappasi voitot kärsivällisellä rummutuksellaan.
SaiPan ajateltiin olevan köysissä - pelikyvyttömän Jussi Markkasen takia jopa vain kahden pelin päässä kesälomasta.
Päinvastoin. Pekka Tirkkonen koki oman heureka-hetkensä ja ymmärsi vanhan sananlaskun paikkaansapitävyyden: kärsivällisyys on hyve.
"Miksi hakata päätä jälleen seinään, kun voimme antaa JYPin tyytyä tuohon rooliin?"
Tämä näkyi erinomaisesti jäällä. Tiistaisesta SaiPan esityksestä tuli mieleen wanhan ajan SaiPa, joka oli synonyymi kusipääkiekolle. Peli ei ollut kaunista, mutta sitäkin tehokkaampaa.
SaiPa antoi JYPin vyöryttää, mutta vain vaarattomilla vyöhykkeillä. Tie ykkössektorin maalipaikoille oli tukossa kuin mongooleilla konsanaan Kiinan rajoilla. JYP viskoi kiekkoa heikoista paikoista, eikä onni potkaissut kuin kertaalleen.
Muutoin JYP tehtiin aseettomaksi. Kun myös kauan odotettu ykköstrion maalitilin aukeaminen tapahtui, voitonjuhlat ensimmäisestä kiinnityksestä välieräpaikkaan saattoivat alkaa.
Kun sputnikit saisivat vielä edes hitusen järkeä luokattoman surkeaan avauspeliinsä, kolmen lisäkiinnityksen nappaaminen ei olisi mikään ihme.
Oli maalissa kuka tahansa.
