Kahtena ajanjaksona yhteensä 12 vuotta HPK:n toimitusjohtajana operoinut Risto Korpela ehti kokea pestissään organisaation suurimman menestykset sekä osan pahimpia pettymyksiä.
Ensimmäinen ajanjakso toi HPK:lle mestaruuden. Toisena ajanjaksona HPK:n kurssi kääntyi Jukka Jalosen jälkeisistä ja halliremontin kasvattamista tappiovuosista takaisin plussan puolelle. Tuloksena oli vielä yksi hopea Jukka Rautakorven joukkueella 2010, mutta sitten menestys hiipui.
Ari-Pekka Selinin kaudella 2012-13 Kerholla oli vielä nostetta. Joukkue ja toimiston punnertama markkinointi loivat Hämeenlinnaan uutta oranssia identiteettiä. Kiekkoilu oli taistelevaa, mutta samalla irtiottoa kiekkokontrollista ja seuran juniorikiekkoilusta.
Hämeenlinnalaisilla on joka tapauksessa monta syytä kiittää Korpelaa hänen panoksestaan hämeenlinnalaiselle kiekolle.
mainoksia voi kaupata vaikka kymmenen henkeä, jos yhtälö tuo oranssille massia sisään.
Samaan aikaan tappiovuosista kimmonnut säästäväisyys rakentui toimintaan syvälle. Vuonna 2012 Korpela sanoi Jatkoajalle antamassaan haastattelussa, että HPK ei voi säästää itseään hengiltä. Lopulta uhkakuva meinasi kuitenkin käydä toteen.
Säästäväistä ratkaisua seurasi säästäväinen korjaus, ja liian monta onnistumista jäi tuurin ja arvan varaan. Varovaisia ratkaisuja valmennuksessa. Varovaisia ratkaisuja pelaajistossa. Otettiin, mitä saatavilla oli, eikä toimittu määrätietoisen strategian pohjalta.
Peli ei ole ollut keskiössä, eikä peliä ole rakennettu tarpeeksi oman junioritoiminnan pohjalta pelitavan tai pelaajiston suhteen.
Myynti ja markkinointi ovat myös olleet ohuen kortin varassa. Pitkiä päiviä toimiston väelle, avustavia tehtäviä kausikorttipalkalla. Miksi tästä on säästetty? Totuus on se, että mainoksia voi kaupata vaikka kymmenen henkeä, jos yhtälö tuo oranssille massia sisään.
Vaikka navetta olisi kunnossa, pitää lehmät lypsää, pyllyt pestä, ja kaapia heiluvien häntien takaa betonin reunalle tippunut lanta hihnalle. Ja varsinkin panostaa niihin, joilta homma hoituu. Jääkiekko ei ole parasta bisnestä, mutta Kanta-Häme on edelleen kohtalaisen suuri ja keskeinen läntti Suomen kartalla.
HPK:n ongelmat vuonna 2015 eivät ole yksin Korpelan syytä. Jo vuonna 2003 Korpela tiedosti Liigan tulevaisuuden ongelmat − kenties paremmin kuin Liiga itse.
Seurassa vanhat toimintatavat Ry:n ajoilta ovat hyvine ja huonoinen puolineen juurtuneet laajemmalle. Korpela ei tehnyt järjestään huonoja ratkaisuja, mutta välillä päätöksenteko jumittui, eikä hyviä syntynyt tarpeeksi paljon. HPK jäätyi toimitusjohtajansa mukana.
Ne eivät ole Pasi Arvosenkaan syytä. Ei, vaikka joku paikallinen idiootti ehti jo mennä niin pitkälle, että vei protestiksi hautakynttilän valmentajan autopaikalle hallilla. Kukaan ei ansaitse sellaista jääkiekon takia.
Ensi kaudeksi valmennuksen nokkaan nouseva Antti Pennanen tarvitsee kunnon taustaryhmän, joka vie toimintaa eteenpäin kerholaisen kiekon pohjalta. Tiimin, joka ottaa rajallisella budjetillaan, mitä peli tarvitsee, eikä jotain, mitä sattuu olemaan saatavilla. Sen tiimin pitää puhaltaa yhteen hiileen yhdessä sovitun tavoitteen mukaisesti.
Kerhon hallitus − olkaas tarkkoja ny. Uusien johtajien pitää luoda HPK:n oma Meidän Peli, eikä jonkun muun.
