Savon Sanomien mukaan Mikkelin Jukurit HC Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja seuran toinen pääomistaja Jukka Toivakka ilakoi torstaina "Mestiksen mestaruudella". Jukurit oli juuri hävinnyt Tapparalle, mutta Toivakka riemuitsi, kun Jukurit varmisti saadulla jatkoaikapisteellä 13. sijan ennen KooKoota ja Sportia.
Kiekkoareenan jutussa kerrotaan, että seura oli luvannut pelaajille bonukset kauden päätösreissulle, mikäli Jukurit jättäisi KooKoon ja Sportin taakseen.
Miten on mahdollista, että suomalaisen jääkiekon pääsarjaan osallistuu seura, jossa sijoittuminen 15 joukkueen sarjassa kolmanneksi viimeiseksi aiheuttaa iloa? Miten voi olla, että tällaisesta "saavutuksesta" jaetaan pelaajille bonuksia?
Miten voi ylipäänsä olla niin, että Liigassa on seura, joka pelailee ihan omaa sarjaansa tilastojen tyvipäässä?
Toivakan ilakointi on Liigan kannalta häpeällistä, mutta ilakointi ei tule yllätyksenä. Jukurien toimitusjohtaja Tuomas Muotka kommentoi Total Hockey Foreverille 14. helmikuuta, että Jukurit päästi päävalmentaja Risto Dufvan kesken kauden olympialaisiin Slovenian maajoukkueen taustajoukkoihin "verkostoitumaan" muun muassa pelaajatarkkailijoiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Syy oli mitä ilmeisimmin siinä, että Jukureilla ei ole muitakaan toimihenkilöitä, jotka voisivat tarkkailla pelaajia ja verkostoitua kansainvälisesti. Dufva ei ollut omien sanojensa mukaan valmentamassa Sloveniaa, vaan lähinnä "laskemassa eriä". Olympiamatkasta oli sovittu jo ennen kauden alkua. Miten ihmeessä Jukurit voi antaa päävalmentajalleen luvan lähteä kesken kauden tällaiselle reissulle, kun ei ole tiedossa, onko joukkueella vielä siinä vaiheessa pelillistä panosta?
Muotka perusteli myös, ettei Jukurien olemassaolo Liigassa perustu Suomen mestaruuden voittamiselle. Miten Liiga − Suomen mestaruus -liiga − perustelee edes itselleen sen, että pääsarjassa pelaa voittoa tavoittelematon joukkue, joka vain haluaa kivasti osallistua ja tarjota paikallisille elämyksiä?
Elämyksiä voi tarjota paikallisille myös Mestiksessä. Nykyään toki entistä vähemmän, kun Liiga on kuihduttanut toiseksi ylimmän sarjatason nostamalla Mestiksen mestareita pääsarjaan kilvoittelemaan pohjakastin mestaruudesta.
Samalla Jukurit tekee "Mestis-mestaruudella" ilakoidessaan hallaa myös KooKoolle ja Sportille. On selvää, että myös nämä viime vuosina Mestiksestä Liigaan nostetut seurat taistelevat ennakkoluuloja vastaan. Toisin kuin Jukurit, KooKoo ja Sport sentään yrittävät olla liigaseuroja. Kummallekaan ei voi ennustaa tuleviksi vuosiksi paraatimarssia kärkisijoilla, mutta KooKoo ja Sport eivät ole julkisesti puhuneet pelaavansa Jukurien kanssa 13. sijasta.
Liigassa on lisäksi useita joukkueita, jotka pelaavat mestaruudesta. Moni organisaatio Liigassa on urheilullisesti uskottava. Ne yrittävät samaan aikaan myydä tuotettaan kuluttajille ja voittaa Suomen mestaruuden. Mutta miten tehdä tuotteesta urheilullisesti uskottava, kun kisaa samassa sarjassa puuhastelijoiden kanssa?
Liigan verkkosivujen tilastojen mukaan Jukurit kiinnostaa vieraspaikkakunnilla vähiten. Mitä lisäarvoa Jukurit siis tuo Liigalle? Mikkeliläisseuran junioripuoli ei ole sellaisella tasolla, että sen voisi kuvitella tuottavan liigaseuralle pelaajia vielä pitkään aikaan. Jukurien pitäisi siis turvautua muualta tuotaviin ostopelaajiin. Mutta millaista kiinnostusta herättää joukkue, joka ei edes itse usko voittavansa? Ja kun pelaajatarkkailua ei käytännössä ole, tyytyykö seura vain ostamaan muiden jämäpelaajia?
Iso osa Liigan organisaatioista yrittää olla uskottavia toimijoita sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomalaisen jääkiekon pääsarjassa ei saisi olla näiden seurojen kanssa yhtä aikaa Jukurien kaltaisia riippakiviryhmiä, jotka elämoivät zigizagia ja heimotarinaa, kun KooKoo ja Sport jäävät taakse.
Liigan on turha yrittää olla uskottava, jos se pitää pääsarjatasolla epäuskottavia organisaatioita. Jukurit todistetusti kiinnostaa hyvin vähän ja voittaa hyvin vähän. Miksi se pelaa Liigaa eikä Mestistä?
