Mielipide

Kiina-ilmiö on levinnyt jääkiekkoon

KHL / Kolumni
Uusi kiinalainen KHL-joukkue Red Star Kunlun on hankkinut pelaajamarkkinoilta nimimiehen toisensa perään. Vähemmän tunnetussa kiekkomaassa ollaan rakentamassa varsinaista jääkiekon Kiina-ilmiötä.

Pekingiläinen jääkiekkoseura Red Star Kunlun liittyi tulevalle kaudelle KHL:ään. KHL:n laajenemisessa ei ole enää mitään uutta, mutta tapa, jolla kiinalaisseura on kokoonpanoaan rakenntanut, on pistänyt välillä jopa epäilemään uutisoinnin luotettavuutta.

Kunlunissa pelaa peräti seitsemän suomalaista, joukossa tuoreet suomenmestarit Tuukka Mäntylä ja Tomi Karhunen sekä kokeneet KHL-puolustajat Janne Jalasvaara ja Anssi Salmela, joista Salmela on maailmanmestari vuodelta 2011 ja Jalasvaara KHL-mestari vuosilta 2012 ja 2013.

Muista suomalaispelaajsta Eetu Pöystillä ja Max Wärnillä on KHL-kokemusta. Ainoastaan Miika Lahti tekee KHL-debyyttinsa, mutta jyväskyläläiskeskushyökkääjällä on pitkä kokemus ja vankka rutiini. Tuoreimmalla hankimmalla Joonas Järvisellä on kokemusta niin KHL:stä, Liigasta  kuin Pohjois-Amerikasta.

Eivätkä Kunlunin kovat hankinnat rajoitu suomalaisiin. Pekingiin on löytänyt tiensä myös Liigan viime kauden maalikuningas Chad Rau.

Joukkueessa on toki paikallista väriä, tarkemmin sanottuna 13 kiinalaispelaajaa koesopimuksella. Myös kaksi venäläispelaajaa tavoittelee pelipaikkaa koesopimuksella.

Valmiiden sopimuspelaajien joukossa on Euroopan eri sarjoissa ansioituneita pelimiehiä kuten ruotsalaispuolustaja Tobias Viklund, ensimmäisellä kierroksella NHL:ään varattu kanadalaislaitahyökkääjä Alexandre Picard ja Suomessakin käväissyt ranskalaishyökkääjä Damien Fleury.

Laatua ja kokemusta on myös valmennuksessa. Joukkueen päävalmentaja on Suomessa tutuksi tullut Vladimir Jurzinov nuorempi.

Aika moni ellei jokainen edellä mainituista olisi luultavasti saanut työpaikan kokeneemmastakin KHL-seurasta. Jokin on kuluvana kesänä kuitenkin vetänyt nimekkäitä pelaajia ja valmentajia nimenomaan Kiinaan ja Red Star Kunluniin.

Tilaisuus pelata eksoottisessa jääkiekkomaassa ei ole helppo, mutta mitä luultavimmin mieleenpainuva ja ainutlaatuinen.

Ilmiötä on suorastaan pakko kutsua jääkiekon Kiina-ilmiöksi.

Yleensä Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan joko länsimaisten yritysten ja työpaikkojen siirtymistä työvoimakustannuksen ja korkean verotuksen vuoksi Kiinaan ja muihin halpojen tuotantokustannusten maihin tai ydinvoimalaonnettomuutta, jossa ydinreaktorissa olevan ydinpolttoaineen lämpötila nousee niin korkeaksi, että polttoaine sulaa tai alkaa sulaa.

Oletettavasti suomalaispelaajien palkkakustannukset olisivat Suomessa olleet pienemmät, eikä ydinvoimalaonnettomuuskaan kuulosta päällimmäiseltä uhalta.

Käytännön ongelmia sen sijaan on ilmennyt jo ennen kauden alkua, mutta muillakin KHL-joukkueilla on ollut ongelmia esimerkiksi palkanmaksun kanssa. Ensimmäisestä KHL-kaudesta Kiinassa ei varmasti tule kenellekään helppoa. Toisaalta missään KHL-joukkueessa ei voi taata, että kaikki asiat toimisivat kuin junan vessa.

Ottamalla astetta isomman riskin ja siirtymällä Kiinaan pääsee osaksi uutta ilmiötä ja saa pelata jääkiekkoa maassa, joka yrittää nostaa jääkiekon ja talviurheilun suosiota vuonna 2022 pelattavien talviolympialaisten vuoksi.

Alan ymmärtää jääkiekon Kiina-ilmiötä. Tilaisuus pelata KHL-jääkiekkoa eksoottisessa jääkiekkomaassa ei ole helppo, mutta se on mitä luultavimmin mieleenpainuva ja ainutlaatuinen.

» Lähetä palautetta toimitukselle