Jo aikanaan St. Louis Bluesissa menestyksekästä yhteistyötä tehnyt parivaljakko John Davidson - Jarmo Kekäläinen on saanut junan oikeille raiteille myös Columbuksessa. Ensimmäinen yhteinen kausi oli seurahistorian paras, eikä näköpiirissä ole tällä hetkellä suuria uhkakuvia.
Viime kesän runsasantinen varaustilaisuus näyttää vuotta myöhemmin asialliselta. Kolmen kärkivarauksen, Alexander Wennbergin, Kerby Rychelin ja Marko Danon kaudet sujuivat positiivisissa merkeissä.
Wennberg pelasi aikuisten sarjaa Ruotsissa ja menestyi hopealle yltäneessä nuorten MM-joukkueessa. Rychel vaihtoi juniorisarjassa seuraa kesken kauden, mutta se ainoastaan piristi hänen ennestään mainiota kauttaan. Danon pisteet KHL:ssä eivät olleet kummoisia, mutta positiivista palautetta Dano sai rohkeasta kahden suunnan pelityylistään.
Kesällä 2014 kolmikko näyttää tarjoavan Blue Jacketsille mukavasti rakennuspalikoita tulevaisuutta varten. Kaikki kolme ovat jo solmineet tulokassopimuksen Blue Jacketsin kanssa.
Vaikka vuosi sitten vaikutti siltä, että Kekäläisellä riittää paljon parsittavaa, on jo nykyisessä joukkueessa paljon palasia, joiden varaan rakentaa vuosikausiksi eteenpäin.
Itse NHL-joukkueen kausi sujui niin ikään lupauksia herättävästi. Alkusyksy uudessa divisioonassa ei mairitellut, eikä edes edellisen kauden Vezina-voittaja Sergei Bobrovski ollut parhaalla mahdollisella tasollaan.
Marraskuussa kaikki alkoi muuttua. Joukkueen peli jämäköityi. Intensiivinen ja peräksiantamaton kahden suunnan peli höystettynä sopivalla määrällä kiekollista taitoa loi joukkueelle avaimet taistella jokaisen pelin voitosta. Kun myös Bobrovski löysi edellisen kauden tasonsa, oli tuloksena lopulta seurahistorian paras runkosarjakausi ja paluu pudotuspeleihin viiden vuoden tauon jälkeen.
Yhtenäisestä joukkueesta nousi esille muitakin yksilöitä. Hyökkääjien kirkkain tähti oli Ryan Johansen, seuran oma ykkösvaraus vuodelta 2010. Tuloksena oli 33 maalia ja yhteensä 63 pistettä.
Johansenin edellinen kausi oli pettymys, eikä peli kulkenut silloin täysillä edes AHL:n puolella. Kaikki muuttui vuodessa, ja nyt Johansen johtaa joukkuettaan isännän ottein.
Puolustavien hyökkääjien onnistunein oli Brandon Dubinsky. Entinen Rangers-hyökkääjä kantoi kahden suunnan pelillään suurta taakkaa ja teki siinä sivussa vielä vastustajan tähtipelaajien, kuten Sidney Crosbyn, elämän tukalaksi kaukalossa.
Puolustuksen onnistunein oli James Wisniewski. Huteraksi oman pään pelaajaksi usein urallaan haukuttu pelaaja sai keskittyä kiekolliseen rooliin: 51 pistettä ja vakuuttava ote kiekonhallintatilastoissa ei jättänyt kylmäksi − Wisniewski teki juuri sitä, missä hän oli hyvä.
Tärkeintä oli kuitenkin koko joukkueen nousuvire etenkin nuorten pelaajien osalta. Boone Jennerin, Ryan Murrayn ja Cam Atkinsonin tyyliset nuoret lupaukset ottivat paikkansa kokoonpanossa tyylikkäästi. Vaikka vuosi sitten vaikutti siltä, että Kekäläisellä riittää paljon parsittavaa, on jo nykyisessä joukkueessa paljon palasia, joiden varaan rakentaa vuosikausiksi eteenpäin.
Niin paljon, että Kekäläisellä oli varaa luopua esimerkiksi Marian Gaborikista halvalta tuntuneella korvauksella. Totuus on, että Blue Jackets pärjäsi hyvin ilman Gaborikia ja hänen kallista sopimustaan, eikä kenelläkään ole miestä suuri ikävä asiallisista otteista huolimatta.
Myös Gaborikille vaihto toimi. Tällä hetkellä Anze Kopitarin rinnalla viilettävä slovakki on Los Angelesissa lähellä jopa Stanley Cupin voittoa − uransa ensimmäistä.
Sinne Blue Jacketsilla riittää vielä paljon matkaa. Seuraava etappi on taas kesän varaustilaisuudessa, jossa Blue Jackets varaa ensimmäisen kerran sijalla 16. Hyvää työtä tehneen valmentaja Todd Richardsin jatkosopimus on tärkeä signaali koko joukkueelle. Hyvät otteet on huomioitu, ja luottoa löytyy.
Oliko joukkueen kaudessa sitten jotain kritisoitavaa? Mitä Blue Jacketsin pitää tehdä vielä paremmin?
Viime kesän nimekäs hankinta Nathan Horton vietti suurimman osan kaudesta loukkaantuneena. Olkoonkin, että Hortonin sopimus oli erityisesti symbolinen ele tosissaan liikkelle lähteneestä uudesta noususta ja seuran kiinnostavuudesta, oli Horton pettymys. Peliesitykset olivat kelvollisia, mutta jättisopimuksella mukana keikkuva Horton kaipaa täyttä ja tasaisempaa jälkeä tulevilta vuosilta.
Monivuotinen luottopelaaja R.J. Umberger hiipui vakituisen kokoonpanon keskiöstä pois. Hänelle etsitään uusi seura tulevan kesän aikana.
Muiden pelaajien kehitys ei saa tietenkään jäädä junnaamaan paikoilleen. Sekä nykyjoukkueesta että lupauksista pitää löytyä lisää kärkitason osaamista pudotuspelien ratkaisemiseen. Mieluiten Jack Johnsonin asenne ja puolustajakörilästä enemmän taitoa.
Aikaa on. Ei ole syytä epäillä, etteikö leveästä nuoresta kaartista löytyisi entisestään kehittyviä suorituksia.
Kesällä 2014 Metropolitan-divisioonan joukkueista Washington Capitals, Pittsburgh Penguins, Philadelphia Flyers ja Carolina Hurricanes ovat myllerryksessä johtoportaan muutosten keskellä, eikä mikään takaa etenkään Capitalsin tai Hurricanesin nopeaa hyppyä kestomenestyjäksi. Se on vakaata nousua tekevälle Blue Jacketsille ja Kekäläiselle hyvä paikka iskeä − vaikka vain jatkamalla siitä, minne kausi 2013-14 heidät jätti.
Kohti uusia pudotuspelikausia − ja tulevaisuudessa myös pudotuspelisarjojen voittoja.
Maalien jälkeen laukaistava tykki katsomossa puhuu vielä moneen otteeseen.
