Kaakkoisen divisioonan mestaruuden ja kotiedun pudotuspeleihin tulevat ratkaisemaan keskenään viime kauden suurin yllättäjä Carolina ja vastaavasti suurin pettymys Washington. Carolina lähtee kauteen lähes samalla kokoonpanolla, jolla se marssi yllättäen idästä Stanley Cup –finaaleihin. Washingtonissa puolestaan ovi on käynyt tiheään niin lähtevien pelaajien kuin valmennusjohdonkin puolella. Joukkue on nuortunut kerralla paljon, ja lisäksi näyttää siltä, että kauteen lähdetään jälleen ilman muutamaa avainpelaajaa sopimuserimielisyyksien takia.
Tampa Bayssa ollaan ensi kertaa tilanteessa, jossa harjoitusleirillä hyökkääjien kesken todellakin taistellaan pelipaikoista. Nousujohteisesta kehityksestä huolimatta pudotuspelipaikka jää haaveeksi vielä tällä kaudella. Atlanta hankki hyökkäyspäähän kokeneita pelureita nuorten tähtiensä rinnalle, mutta sentteriosasto tuntuu liian kapealta, jotta kausi jatkuisi 82 pelin jälkeen. Florida jatkaa tulevaisuuden joukkueen rakentamista Mike Keenanin johdolla. Kovasta yrityksestä, vahvasta fyysisestä pelistä ja hyvästä maalivahdista huolimatta joukkueen taitotaso ei riitä millään pudotuspelipaikkaan asti, vaan niin divisioonan kuin konferenssinkin pohjakerros tullee tutuksi Panttereille.
Atlanta hankki kokemusta nuoruuden rinnalle
Atlanta Thrashers vahvistui selvästi kesän aikana. Menetykset olivat käytännössä olemattomia, ja tulopuolelta löytyi useita nimimiehiä. Thrashers menetti kolme puolustajaa, mutta näistä vain Todd Reirden oli pystynyt pelaamaan viime kaudella. Thrashers osti myös maalivahti Damian Rhodesin sopimuksen ulos ja laittoi näin pisteen kalliiksi tulleelle ja pahoin epäonnistuneelle maalivahtikokeilulle. Joukkueen merkittävimmät hankinnat kohdistuivat joukkueen hyökkäyspäähän. Ottawasta hankittu Shawn McEachern ja Buffalosta siirtynyt Slava Kozlov tuovat Thrashersiin taitoa ja kokemusta. Kokemusta tulee runsaasti myös puolustajahankintojen mukana. Vapaa-agenttipuolustajat Richard Smehlik ja Uwe Krupp vahvistavat tulevalla kaudella Thrashersin takalinjoja. Smehlikin kohdalla joukkue tietää mitä saa, mutta loukkaantumisista kärsineellä Kruppilla riittää todistettavaa. Nimettömin kesän hankinnoista on hyökkääjä Chris Herperger, joka hänkin on pelannut kaksi viimeisintä kautta täyspäiväisesti NHL:ssä.
Atlanta Thrashersin hyökkäyspelistä vastasivat viime kaudella käytännössä kokonaan tulokaskaksikko Kovalchuk ja Heatley. Näillä nuorukaisilla on nyt edessään toinen kausi NHL:ssä, mikä ei aina automaattisesti ole tiennyt pelin paranemista. Pahamaineinen urheilutermi “sophomore jinx” onkin nyt ei-toivottu vieras Atlantassa. Tulevalla kausi on erityisen tärkeä joukkueen historian ensimmäiselle varaukselle, keskushyökkääjä Patrik Stefanille. Stefanin harteille asetettiin suuret odotukset, mutta kehitys ei vielä ole ollut toivotunlainen. Thrashersillä ei ole tällä hetkellä selvää ykkössentteriä, mutta Stefania tullaan ainakin kokeilemaan tuolla tontilla. Toisena vaihtoehtona on Heatleyn tai Kozlovin siirtäminen laidasta keskelle.
Thrashers lähtee tulevaan kauteen siis selvästi paremmalla kokoonpanolla kuin viime kauteen. Pudotuspeleistä on silti turha edes keskustella tässä vaiheessa, sillä joukkueesta löytyy vielä runsaasti kysymysmerkkejä. Thrashers tulee joka tapauksessa parantamaan selvästi viime kauden pistesaalistaan ja pystyy todennäköisesti välttämään jumbosijan.
Perusteellisempi Thrashers-kausiennakko löytyy tästä
Pudotuspelit kutsuvat jälleen Carolinaa
Loistavan viime kauden pelannut, historiansa ensimmäistä kertaa Stanley Cup-finaalissa esiintynyt Canes-ryhmä on ollut kesällä taas totutun apaattinen siirtomarkkinoilla. Ehkäpä tarve riehumiseen siirtomarkkinoilla ei ole ollut ihan niin suuri kuin aikaisemmin, sillä viime kaudella ei joukkueesta voinut nimetä juuri yhtäkään surkeasti epäonnistunutta pelaajaa. Peter Karmanos ja Jim Rutherford keskittyivät jo keväällä aikaisemmin kiinnittämään - yllättävän kovalla rahalla - lähes kaikki avainpelaajansa uusilla ja pitkähköillä sopimuksilla. Joukkueen uskottavuutta säilytettiin solmimalla sopimukset Ron Francisin, Rod Brind’Amourin ja Jeff O’Neillin kanssa, joille varmasti olisi ollut ottajia ympäri koko liigaa. Samoin teki sopimuksen Carolinan suomalaisässä Kapanen, kylläkin vähän pidemmän kaavan mukaan välttäen kuitenkin ikävän välimiesmenettelyn. Ainoa merkittävämpi menetys oli Martin Gelinas, joka suuntasi Calgaryyn. Uusia pelaajia muista organisaatioista ei kesän aikana ole siis tullut, vaan vapautuneita pelipaikkoja ovat hakeneet lähinnä farmijoukkue Lowellista harjoitusleirille tulleet pelaajat.
Viime vuonna odoteltiin Bates Battaglian läpimurtoa. Osin hän huutoon vastasikin, mutta se pelaaja, joka kauden aikana nosti profiiliaan eniten, oli Erik Cole. Tämä 25-vuotias vahva taistelija kuvasti hyvin koko viime kauden Canesia: peräänantamattomuutta, kovuutta ja joukkueelle pelaamista. Nyt häneltä odotetaan samanlaista panosta koko tulevalta kaudelta. Jotta Francisin ja muiden konkareiden taakkaa voitaisiin keventää, Colen on pystyttävä johtamaan nuorempaa kaartia kohti kevään pudotuspelejä. Jos kehitys vielä jatkuu ja terveyttä miehellä piisaa, niin 25 maaliin pitäisi olla kaikki saumat. Keväällä sitten onkin toinen kysymys, saako Karmanos puhuttua myös Erikin jäämään Carolinaan.
Viime kausi oli Hurrikaanilandiassa aivan täysosuma. Peli kulki, ja yleisö oli ”uuteen” tuttavuuteen täysin hulluna. Jos viime vuoden menestys on saatu kanavoitua oikein ja yleisö on vielä yhtä innoissaan, niin Carolinasta ei tällä kaudella helppoja pisteitä haeta. Perusjutut ovat joukkueessa kunnossa. Löytyy kovuutta (Langdon, Boulerice), liikettä (Kapanen, Vasicek), taitoa (Francis, Kapanen), hyvät maalivahdit sekä hyvin kompakti puolustus. Ryhmästä puuttuu ehkä vielä sellaista ylimääräistä särmää ja pari yksilöä, jotta kannu saapuisi Carolinaan. Carolina tulee voittamaan tasaisuudellaan South-East -divisioonan mestaruuden ja samalla kotiedun pudotuspeleihin toisen kerran peräkkäin.
Perusteellisempi Hurricanes-kausiennakko löytyy tästä
Floridassa nuoret pääosissa
Florida Panthersin osaksi jäänee tulevallakin kaudella divisioonansa jäännöspaikoista kilpaileminen. Joukkue on kesän aikana vahvistunut konkreettisesti vain puolustajien osalta, hyökkäysmateriaali on edelleen kapea. Puolustuspelaajista joukkueeseen kesän aikana siirtyivät kokenut Dimitri Jushkevits Torontosta, Branislav Mezei N.Y. Islandersista, Sven Butenchon Edmontonista sekä waiver-draft -päivänä hankittu Mathieu Biron. Lisäksi paljon odotetaan kolmosvaraus Jay Bouwmeesteriltä, jota on ehditty jo verrata Chris Prongeriinkin. Pakkikaluston lähtöpuolella eniten kirpaisee kokeneen Robert Svehlan menetys. Svehla siirtyi Jushkevitsin vaihtokaupassa Torontoon. Toisaalta Jushkevits korvaa Svehlan puolustuspäässä ja tukee kiekollisessa pelissä riittävästi Sandis Ozolinshia.
Hyökkäyspäähän Florida ei nimekkäitä vahvistuksia ole saanut. San Josesta tuli Mike Keenanin luottopelaaja Stephane Matteau, jolta odotetaan johtajuutta nuoren pantterilauman keskellä. Tulopuolella muita hyökkääjiä ovat veteraani Jim Campbell Chicagosta, Jeff Toms Pittsburghista ja Suomen Hannes Hyvönen, joka ehti jo siirtyä ennen kauden alkua Columbukseen.
Suurin mielenkiinto hyökkääjien osalta kohdistuu viime kaudella Calder Trophyynkin ehdolla olleeseen Kristian Huseliukseen, joka heti tulokaskaudellaan takoi komeat tehot (23+22=45, 79 ottelua). Valitettavasti Huselius on kauden alussa loukkaantuneiden kirjoissa harjoitusleirillä saadun polvivamman takia. Toinen onnistunut tulokas oli Niklas Hagman, joka etenkin loppukaudesta onnistui mainiosti. Toivottavasti peliaikaa on luvassa lisää tulevalle kaudelle. Loukkaantumisista kärsineen Viktor Kozlovin olisi vihdoin aika näyttää potentiaalinsa myös ilman P. Burea.
Floridan ennakkoon vahvin osa-alue löytyy tolppien välistä. Roberto Luongo kestää vertailun huippuvahtien seurassa. Huolimatta joukkueen onnettomasta puolustuspelistä, mies torjui viime kaudella hulppean torjuntaprosentin 91,5. Mitä se olisikaan ollut, jos joukkue olisi ollut edes vähän parempi? Jani Hurme on kelpo back-up Luongolle. Missään tapauksessa Hurme ei ole ainakaan huonompi kuin viime kauden "tuuraaja", kallispalkkainen Trevor Kidd, joka siirtyi kesällä Torontoon Floridan ostettua hänet ulos sopimuksesta. Hurme antaa Luongolle sopivasti lepoaikaa, mutta ykkösvahdiksi turkulaisella ei ole asiaa.
Kovin synkältä näyttää Floridan ennuste tulevalle kaudelle. Taaperrus tulee jatkumaan, vaikka joukkue parantaneekin hieman viimevuotista pistesaldoaan (60 pistettä). Pudotuspelipaikka jää totaaliseksi haaveeksi, ja lopullinen pistesaldo asettunee 65-70 pisteen välille.
Perusteellisempi Panthers-kausiennakko löytyy tästä
Tampa jatkaa hidasta nousuaan
Tampa lähtee tulevaan kauteen melko pienin kokoonpanomuutoksin. Viime kauden runkopelaajista ei menetetty ketään. Puolustajista Petr Svoboda lopetti uransa aivotärähdyksen takia, ja kolme ottelua ylhäällä pelannut Josef Boumedienne kaupattiin Ottawaan. Loppukaudesta neljä peliä pelannut maalivahti Dieter Kochan päästettiin vapaana agenttina Minnesotaan. Kesän merkittävimmät hankinnat olivat puolustaja Brad Lukowich Dallasista ja laituri Ruslan Fedorenko Philadelphiasta. Kummatkin ovat nuoria ja kehityskelpoisia pelureita, jotka tulevat saamaan Tampassa suuremman roolin kuin edellisessä joukkueessaan. Khabibulinin kakkosmieheksi hankittiin, lähinnä vaihtoaition ovea aukomaan, pari vuotta pelaamisessa taukoa pitänyt Kevin Hodson, ja ennen kauden alkua puolustusta vahvistettiin vielä kokeneella veteraanipuolustaja Darren Rumblella.
Vinnie Lecavalierin esitykset antanevat paljolti suuntaa Tampan menestykselle tulevanakin kautena. Organisaation pelastajaksikin kutsutun Lecavalierin on vihdoin lunastettava häneen kohdistuneita odotuksia. Viime kaudet ovat menneet pilalle osin loukkaantumisten, osin kaukalon ulkopuolisten asioiden takia. Brad Richards on ollut kaksi edellistä kautta joukkueen ykkössentteri lähinnä sen takia, että hän on onnistunut siinä, missä Lecavalier on epäonnistunut, eli pelaamaan omalla tasollaan. Pudotuspelipaikan metsästäminen vaatii kummankin sentterin onnistumista tällä kaudella. Tampan ylivoimapelissä kannattaa seurata Dan Boylea, joka siirtyi tammikuussa Floridasta Tampaan. Harjoitusotteluiden perusteella Boylella on mahdollisuus tehdä lopullinen läpimurtonsa NHL-kaukaloissa. Boyle elää hyvin pitkälti kiekollisesta pelistään, sillä puolustuspelaamisellaan hän ei vakituista paikkaa NHL:ssä ota.
Jo viime kaudella nähtiin, että maalissa Khabibulin takaa sen, että joukkueella on joka pelissä hyvät lähtökohdat kerätä pisteitä. Lightningilla on potentiaalia saada kasaan kolme hyvää NHL-ketjua. Pistesaldon kasvattaminen onkin kiinni lähinnä siitä, kuinka tehokkaasti nuoret sentterit pystyvät ruokkimaan laitureitaan Fedotenkoa, Modinia, St.Lousia, Willistä ja Andreychukia. Tampa on parantanut pistesaldoaan jo neljänä peräkkäisenä kautena, muttei ole ollut lähelläkään pudotuspelipaikkaa. Viime kaudella parannusta tuli kymmenen pistettä (59->69), mutta vaikka pistesaldo paranisi jälleen kymmenellä pisteellä, niin silti joukkue jää vielä pudotuspelien ulkopuolelle. Sijoitus divisioonassa tulee olemaan kolmas.
Perusteellisempi Lightning-kausiennakko löytyy tästä
Suursiivous takana, kysymysmerkkejä edessä
Capitals-johto teki tänä kesänä sen, mitä fanien keskuudessa on jo odotettu jonkin aikaa. Vanhoille konkareille näytettiin ovea niin pelaajien kuin valmennuksen kohdallakin. Ron Wilson sai lähteä toukokuussa, ja uudeksi valmentajaksi palkattiin AHL:n vuoden valmentajaksi valittu Bruce Cassidy. Pelaajarintamalla reilusti yli kolmekymppiset Joe Sacco, Ulf Dahlen, Dimitri Khristich, Rob Zettler, Benoit Hogue ja Frantisek Kucera eivät saaneet jatkosopimuksia. Kesän merkittävin hankinta oli Robert Langin kiinnittäminen viideksi vuodeksi Washingtoniin. Toinen ex-Pens, Kip Miller, tuli vapaana agenttina Islandersista täydentäen Millerin veljesten edustuksen Capitalseissa. Puolustukseen Capitals hankki Jason Doigin, Dwayne Zingerin ja Chris Hajtin, mutta kyseiset herrat vahvistavat lähinnä farmijoukkue Piratesia. Sen sijaan waiver-draftista viikko ennen kauden alkua poimittu Rick Berry tulee ottamaan paikkansa Capitals-puolustuksesta. Uusista hankinnoista huolimatta Capsien sentteriosasto on kauden alla todella kapea, sillä GM McPhee ei ole saanut Andrei Nikolishiniä eikä ykkössentteriksi suunniteltua Dainius Zubrusta allekirjoittamaan uusia sopimuksia.
Erityisesti suurennuslasin alla tulevalla kaudella tulee olemaan joukkueen valmennus sekä puolustus. Kuinka vain farmitasolla valmentanut ja vähäisen määrän NHL-pelejä urallaan pelannut 37-vuotias Bruce Cassidy pystyy pitämään narut käsissään joukkueessa, jonka pelaajista osa on lähes hänen ikäisiään ja myös huomattavasti kokeneempia suuressa showssa. Neuvovatko pelaajat tiukoissa paikoissa valmentajaa vai valmentaja pelaajia? Pelaajapuolella Glen Metropolitilla on elämänsä näytönpaikka. Dainius Zubruksen ja Andrei Nikolishinin hold-outit tekevät tilaa pienikokoiselle sentterille, joka ei Wilsonin aika kaudella saanut reilua näyttöpaikka missään vaiheessa. Nyt peli on luistanut harjoituskaudella loistavasti ja itseluottamus on noussut sisäisen pistepörssin voiton ja lisääntyneen vastuun myötä. Kausi alkanee Jagrin sentterinä ja tuolloin vain taivas on rajana.
Capitals-johto painotti kesällä, että kauden tulee uuden valmentajan johdolla alkaa aikaisemmista vuosista poiketen hyvin. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että kasassa on jälleen tarpeet vaikeaan kauden alkuun, ja miksei jopa koko kauteenkin. Senttereistä on pula, kun Halpern potee nivusvammaansa eikä ole pystynyt pelaamaan yhtään harjoitusottelua. Nikolishin ja Zubrus ovat edelleen ilman sopimusta. Suurimmat kysymykset lepäävät kuitenkin puolustuksen päällä. Ovatko nuoret puolustajat valmiita ottamaan vastuuta, onko Calle Johansson täydessä iskussa alusta lähtien, mitä tapahtuu, jos avainpuolustajia loukkaantuu? Sen verran paljon Capitals-leirissä esiintyy jossittelua, että oikea tavoite tässä vaiheessa on lähteä hakemaan pudotuspelipaikkaa, ja katsoa sitten, mihin rahkeet riittävät. Eli Capitals tulee olemaan divarinsa kakkonen Carolinan jälkeen, mutta se kerää kuitenkin sen verran pisteitä, että selviytyy viimeisten joukossa pudotuspeleihin.
Perusteellisempi Capitals-kausiennakko löytyy tästä
Divisioonan ranking
1. Carolina Hurricanes(pudotuspeleihin, konferenssin 3.)
2. Washington Capitals (pudotuspeleihin, konferenssin 7.)
3. Tampa Bay Lightning
4. Atlanta Thrashers
5. Florida Panthers
