Joukkueiden lähtökohdat tiistaina Joensuussa alkavaan sarjaan ovat lähes päinvastaiset. Jokipojat nousi runkosarjan päättäneen seitsemän ottelun voittoputken ja muutenkin upean kevätkauden ansiosta peräti kakkossijalle.
Kiekko-Vantaa sen sijaan posotteli kärkisijoilla aina marraskuulle asti, mutta sen jälkeen konseptit sekosivat. Heikot esitykset erityisesti joulun jälkeen johtivat siihen, että pudotuspelipaikkakin oli hetken aikaa uhattuna. Vantaalaiset kuitenkin lopulta pitivät vaivatta paikkansa runkosarjan seitsemäntenä.
Tasaisen varmaa pelaamista
Joensuulaisten esityksissä huomionarvoista oli syksyn ongelmien jäätyä historiaan se, ettei pelaamisen taso heilahdellut. Loukkaantumisia ja sairasteluja oli muutamina viikkoina rutkasti, mutta se ei kentällä asti näkynyt. Varalle nostetut miehet hoitivat ruutunsa moitteetta, sillä pelisysteemi oli iskostunut selkäytimiin.
Tilastollisesti merkittävä fakta on se, ettei pelipaikkakaan vaikuttanut menestyksen ja omaan suoritukseen. Jarno Pikkaraisen suojatit voittivat runkosarjan aikana yhtä monta ottelua (14) sekä kotona että vieraissa, joten takavuosien maine heikkona vierasjoukkueena on syytä unohtaa.
Vaisumpina aikoina joensuulaisten pelaaminen tuntui pikemminkin toimivan paremmin vieraskentillä kuin kotona, sillä matkoilla joukkue sai pelata nöyrästi ja kärsivällisesti ilman paineita tai liiallista näyttämisen halua.
Kaikkiaan Jokipoikien viisikkopuolustamiseen ja nopeaan kääntämiseen perustuva pelityyli toimii mainiosti juuri vieraskentillä. Oletettavaa on, etteivät vierasottelut pudotuspeleissäkään tuota suurempia murheita.
Kiekko-Vantaa kotiotteluiden varassa
Haastajana ottelusarjaan lähtevän vantaalaisjoukkueen pistesaldo sen sijaan perustuu pitkälti kotiotteluihin. Vieraissa oli vaikeaa läpi talven, mutta Tikkurilassa joukkue hävisi vain kuudesti.
Tosin tappioista kaksi tuli nimenomaan Jokipoikia vastaan. Joka tapauksessa pudotuspelien aloittaminen vieraissa on Kiekko-Vantaalle harmillista, sillä kotikaukalo on sille tavanomaistakin tärkeämpi elementti.
Kiekko-Vantaa tuntuu runkosarjakohtaamisten perusteella vastustajana sopivan joensuulaisille, sillä pisteet jakautuivat murskaavasti 11-1. Harri Aholan johtamat lohipaidat saivat napattua yhden pisteen lokakuisella Joensuun vierailullaan, mutta kaikki muut kohtaamiset Jokipojat vei puhtaasti.
Runkosarjan kohtaamisten maaliero 19-9 kertoo, että vantaalaisten on saatava puolustuspeli tiiviimmäksi, mikäli he mielivät voittoja ottaa. Jokipoikien otteissa mikään ei nimittäin viittaa siihen, että runkosarjan loppuviikkojen mahtivire laantuisi. Vielä viimeisellä kierroksella ärjypaidat nitistivät kovavireisen Sportin, vaikkei joensuulaisilla sijoituksellisesti panosta enää ollutkaan.
Hiljaa hyvä tulee
Paketti on joensuulaisilla kaikin puolin kasassa pudotuspelejä varten, joten vuoden takaisen menestyksen toistaminen on täysin mahdollista. Hiljaa rakentamalla palapeli kasaantui ajoissa, minkä ansiosta Jokipojat on tällä hetkellä vaikea voitettava kenelle tahansa.
Palapelin ehkäpä tärkein yksittäinen osa on maalivahti Mikko Rämö, joka kantaa valtavaa vastuuta joensuulaismenestyksestä. Joulutauon jälkeen konkarivahti paransi otteitaan merkittävästi, joten jos Rämö vaan pysyy terveenä, Jokipoikien maalivahtipelin kuvaileminen sarjan parhaaksi ei aiheuttane vastalauseita.
Valtavaa eroa vastustajaan ei sillä osa-alueella kuitenkaan ole, koska myös Juho Santanen lukeutuu Mestiksen parhaimmistoon. Santanen on pitkän kauden aikana lunastanut paikan siinä roolissa, mihin mies Vantaalle hankittiinkin, vaikkei Jani Niemisen ja Jan Lundellin visiittien vuoksi ehkä aivan toivomaansa määrää otteluja saanutkaan pelata.
Lähtökohtaisesti maalivahtipeli on kummallakin erinomaisissa kantimissa, mutta toisaalta molempien rakennelma on yhden kortin varassa. Kakkosvahdeista sen enempää Jokipoikien Juuso Oinosesta kuin Kiekko-Vantaan Jan-Erik Kaislastakaan ei ole ykköstorjujan kunnolliseksi tuuraajaksi.
Murheenkryyninä puolustaminen, paitsi alivoimalla
Suurin murheenkryyni vantaalaisilla on puolustuspelaamisessa. Omassa päässä oikeiden asioiden tekeminen tuntuu olevan vaikeaa. Pelin avaaminen, purkukiekot ja puolustusalueen kaksinkamppailut takkuavat pahemman kerran. Ja juuri tästä syystä Jokipoikien väkivahva hyökkäys on myrkkyä Kiekko-Vantaalle.
Yksi joensuulaisten vahvuuksista on nimittäin läpi kauden ollut hyökkäyspään pelaaminen. Luisteluvoimaiset hyökkääjät pörräävät kiekon saatuaan siihen malliin, että pyörremyrskyä on välillä erittäin vaikea pysäyttää. Vantaalaispuolustajien kaksinkamppailupelaamisen merkitys korostunee puolivälieräsarjassa.
Kiekko-Vantaakin on saanut leveyttä ratkaisijaosastolle runkosarjan loppua kohti kuljettaessa. Kokeneemman kaartin rinnalle ratkaisijoiksi ovat nousseet nuoret Teemu Mustaniemi ja Timo Rinne. Leveyttä vantaalaisjoukkue tarvitseekin, sillä lähtökohtaisesti rosteri on huomattavasti kapeampi kuin joensuulaisilla.
Kliseemäisesti voitaneen jälleen kerran nostaa myös erikoistilannepelaaminen yhdeksi ratkaisuksi. Kummankaan joukkueen ylivoima ei ole tehokkuudellaan häikäissyt, mutta vantaalaisten ässänä hihassa on tehokas alivoima.
Tilastojen perusteella Kiekko-Vantaan alivoima oli runkosarjan parasta. Toisaalta sama osa-alue kuuluu myös joensuulaisten vahvuuksiin. Kummankin alivoima perustuu toimiviin ja uhrautuviin parivaljakoihin, jotka pysäyttävät kiekot tarvittaessa vaikka suullaan.
Kaiken kaikkiaan vantaalaisten on saatava pelaamisensa yksinkertaisemmaksi ja löydettävä lisää kaksinkamppailuvoimaa sekä taistelumieltä. Joukkueen pelaaminen vaipui vuodenvaihteen jälkeen moneen otteeseen kovin hengettömäksi, joten nyt päälle on saatava yhteen hiileen puhaltamisen meininki.
Alkukauden Kiekko-Vantaa oli vielä yhtenäinen ja uhrautuva. Nyttemmin ote on kirvonnut ja joukkueen valmennusjohto varmasti toivoo, että samaa henkeä nähtäisiin jälleen pudotuspeleissä. Vastaan asettuva Jokipojat on samaan aikaan edennyt toiseen suuntaan, joten joensuulaiset eivät ainakaan voitontahdossa ja taisteluilmeessä anna pätkääkään tasoitusta.
Selvät asetelmat
Ennakkoasetelmien perusteella kaikki viittaa siihen, että selvänä ennakkosuosikkina ottelusarjaan lähtevä Jokipojat etenee vaivatta välieriin. Jos joensuulaiset pystyvät omaan suoritukseen eivätkä tuudittaudu liikaa helppoon voittoon, jää lohipaidoille pelkkä vastaan rimpuilijan rooli.
Arvio: Todennäköisin lopputulos lienee 3-1, mutta joensuulaisten tappiotonkaan tili ei ketään hämmästyttäisi.
