Mielipide

Jatkoajan syntymäpäivä 22.1.

Muut Sarjat / Kolumni
Nyt, Jatkoajan ensimmäisenä vuosipäivänä, on erinomainen tilaisuus katsoa, miten mennyt vuosi on kulunut ja ennen kaikkea tarkastaa, onko tämä mainittu kunnianhimoinen tavoite saavutettu.

Jatkoaika oli alusta pitäen suuri menestys, ja nousi nopeaan tahtiin suosituimpien jääkiekkosivustojen joukkoon. Suuri osa käyttäjistä oli alkuaikoina tietenkin Kiekkopesästä siirtyneitä, mikä tietenkin kuului kuvaan – olihan Jatkoaika Kiekkopesän suora perillinen ja työnjatkaja. Tämä takasi Jatkoajalle vakaan käyttäjäpohjan alusta lähtien, mutta hyvin pian alkoi täysin uusiakin jatkoaikalaisia virrata uudelle sivustolle. Menestyksellä oli myös varjopuolia: havaittiin, etteivät Jatkoajan serverit pysyneet huimassa kehityksessä mukana, vaan kaistaa ja tilaa tarvittiin jatkuvasti lisää. Tästä seurasi lyhyitä käyttökatkoja silloin tällöin – ironinen osoitus siitä, miten suosio voi kääntyä kohdettaan vastaan. Nykyään tilanne on kuitenkin hallinnassa, ja Jatkoajan teknisen puolen toimivuus ja riittävyys on taattu.

Jos teknisellä puolella oli kommelluksia, on niitä riittänyt myös sisällöllisellä puolella. Julkaistavien kirjoitusten sisällöstä on pyritty pitämään huolta niin omaperäisyyden kuin ja lukijakuntansa näköisen kieliasun suhteen. Virheiltä ei silti voi aina välttyä, ja alkumatkalla opittiin muunmuassa ymmärtämään tekijänoikeusasiat kirjoituksia koskien. Kun otetaan huomioon tämä, on merkillepantavaa, että JA on sittemmin itse joutunut sisällön kopioinnin kohteeksi. Tämänkin voi toisaalta tulkita positiivisestikin – Jatkoaikaa selvästi arvostetaan tietolähteenä.

Jatkoaika huomattiin muualla yllättävänkin nopeasti. Ensimmäisen kerran se mainittiin ulkopuolisessa lähteessä ehkä hieman erikoisessa yhteydessä: silloinen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen mainitsi Kauppalehden haastattelussa Jatkoajan yhtenä suosikki-nettisivuistaan. Tämän jälkeen sivusto on saanut julkisuutta ja tunnustusta mm. Ilta-sanomissa, Tietokone-lehdessä sekä Canal+:n NHL-lähetysten yhteydessä. Tunnustukseksi hyvästä työstä voinee tulkita myös sellaiset tiettyjen tahojen lähestymisyritykset, joissa Jatkoaikaa kaavailtiin osaksi toista sivustoa. Tämän Jatkoajan väki katsoi kuitenkin periaatteittensa vastaiseksi, ja itsenäisyys haluttiin säilyttää.

Alussa suunniteltiin, että Jatkoaika kattaisi Suomen kiekkosarjat, maajoukkueen, NHL:n ja Elitserienin. Jälkimmäisestä kuitenkin luovuttiin, sillä resursseja ja mielenkiintoa ei yksinkertaisesti ollut. Jääkiekon MM-kisojen aikana JA avasi erityisen osaston kisoja varten, ja paikanpäältä Prahasta raportoi oma reportteri. Nuorten MM-kisat Jatkoaika huomioi aivan eri tavalla kuin Suomen muu media - muiden jättäessä kisat lähes sivuhuomioihin Jatkoaika latasi pöytään kokonaisen juttusarjan. NHL-puolella vuoden kohokohtia olivat reaaliaikaiset pelaajakauppojen takarajan sekä kesän junioridraftin seurannat sekä reportaasi Jari Kurrin numeronjäädytystilaisuudesta Edmontonissa.

Huipputason haastattelut ovat olleet Jatkoajan tarjoamaa harvinaista herkkua. Haastateltavina on esiintynyt niin valmentajia, pelaajia kuin muitakin kiekkovaikuttajia. Vuoden kohokohdista voisi mainita NY Rangersin Matthew Barnabyn, Edomnton Oilersin Janne Niinimaan, Philadelphia Flyers -luotsi Bill Barberin ja Washington Capitalsin omistajan sekä America Online -yhtiön pomon Ted Leonsiksen haastattelut.

Keskustelun suhteen mielipiteet jakautuivat: jatketaanko samaa perinnettä kuin Kiekkopesässä, jossa oli vapaiden keskustelualueiden lisäksi suljetumpi alue, vai pyritäänkö pelkällä moderoinnilla valvottuun keskusteluun? JA:n keskusteluun piti joka tapauksessa erikseen anoa kirjoitusoikeutta. Valinta osui jälkimmäisen kohdalle, mutta aikaa myöten huomattiin viestien määrän etenkin SM-Liiga –keskustelussa paisuvan liian suureksi. Siksi palattiin takaisin Kiekkopesän malliin, ja perustettiin ristiriitaisia tunteita herättänyt Suljettu Osasto. Suljetun Osaston toivotaan toimivan paremmin kuin esikuvansa, sillä toisin kuin Kiekkopesässä on JA:lla aktiivinen ylläpito, joka kyllä pitää huolen siitä, että Suljetussa Osastossa paikkansa ansaitseva sinne myös pääsee. Aika näyttää, miten kokeilu onnistuu.

Mutta mikä on vastaus alkuperäiseen kysymykseen? Onko Jatkoaika onnistunut tavoitteessaan? Vastaus on kyllä, sillä tavoite täyttyi ehkä jopa odotettua paremmin. Jatkoaika on nyt ollut jo pitkään lätkäfanien ykkössivusto. Se on kasvattanut kävijämääriään jatkuvasti, saavuttanut sekä käyttäjiensä että muiden medioiden arvostuksen, pitänyt yllä korkeaa journalistista tasoa vaihtelevilla kolumneilla, raporteilla ja haastatteluilla. Uutisoinnissa se on internetin reaaliaikaisen luonteen ja aktiivisen toimituksen kautta edustanut alusta lähtien Suomen kärkeä – muun muassa Teemu Selänteen kauppaaminen San Joseen sekä Alpo Suhosen yllättävä lähtö Chicagon päävalmentajan pallilta uutisoitiin ensimmäisenä Suomessa juuri Jatkoajassa. Uutisoinnin suhteen ei ollenkaan pidä väheksyä keskustelupalstojen valppaita osallistujia. pyrkii pysymään vauhdissa mukana sekä tietysti yhä parantamaan, kuten jatkoajalla pitääkin – tosin toisen vuoden kirousta välttäen. Alkuperäinen periaate - sivusto faneilta faneille - on ollut kantava aate alusta lähtien, ja siitä aiotaan myös pitää kiinni. Antoisaa seuraavaa vuotta Jatkoajan parissa!

Kahvia ja pullaa tarjoillaan keskustelupalstan puolella.

» Lähetä palautetta toimitukselle