Niin se maailma muuttuu – ja jääkiekko myös
Olen uudistushenkisenä valmis toivottamaan sääntöuudistuksen tervetulleeksi. Sääntöuudistuksen vastustajat ovat esittäneet uudistuksesta vastalauseensa, johon tässä kirjoituksessa annan oman vastineeni. Osa vastustajien argumenteista on haihattelua, sillä jääkiekon syvin olemus tulee säilymään. Ainoastaan jatkoaikapelaamiseen tuodaan se tarvittava muutos, mikä siitä on viime vuosina jäänyt puuttumaan.
Minusta peruuttelun pelkoa on paisuteltu aivan liikaa. Väite siitä, että "peruuttelu ja varmistelu lisääntyisi tasatilanteessa varsinaisella peliajalla, kun molemmat joukkueet haluavat tasapelistä pinnan ja paremmuuden selvittämistä jatkoajalla", ei ole mielestäni pätevä. Minusta ei ole ollenkaan niin sanottua, että peli muuttuisi silmin nähden varsinaisen peliajan viimeisillä minuuteilla.
Peleissä, varsinkin tasaisissa, on usein muulloinkin seesteisiä ja rauhallisempia jaksoja kuin vain mahdollisesti kolmannen erän lopussa, siis kuvitellussa tilanteessa varsinaisen peliajan viimeisellä 10 minuutilla. Sitten kun mennään jatkoajalle, pelin kuuluukin olla melkoista tykitystä: laidat ryskyy, vauhti on hurjaa, vaarallisia tilanteita pelin aaltoillessa päästä päähän. Sanalla sanoen: oikeaa playoff-kiekkoa.
Arvostelijoiden kritiikki on turhan usein sillä linjalla, että jatkoajalla hävinneelle joukkueelle ei kuulu yhtään pistettä. Ehei... kyllä minusta makeinta on, että oma joukkue voittaa ja saa kaksi pinnaa - riippumatta siitä, että vihulainen saisikin yhden pinnan jatkoaikatappiosta. Voitto on aina voitto.
Miten hyvittää varsinaisella peliajalla voittajaa? Siihen lääke ja osa ongelmanratkaisua (=muutosvastarinnan voittaminen) olisi minun mielestä seuraavanlainen ratkaisu. SM-liigan pitäisi myös muuttaa pistelaskusysteeminsä NHL:n käyttämään "voitot ratkaisevat" -menetelmään. Nyt tasapisteissä olevien joukkueiden sijoitus sarjataulukossa määräytyy maalisuhteen perusteella. Oikeudenmukaisempaa olisi sijoittaa enemmän voittoja omaava joukkue ylemmäksi sarjataulukossa kuin joukkue, jolla on vähemmän voittoja, mutta enemmän tasapelejä ja/tai parempi maalisuhde. Perustelu: Eikö se olekaan voitto mikä ratkaisee?
Millaisia jääkiekko-otteluita haluatte? Osa sääntöuudistuksen vastustajista moittii, että peruuttelu ja varmistelu lisääntyy. Osa taas ei ole tyytyväisiä, vaikka hyökkäyspeli oletettavasti lisääntyykin jatkoajalla. Osa taas ei ole tyytyväisiä, kun vastustajaa ei kyetäkään nöyryyttämään täydellisesti. Osittain aiheen ulkopuolelta on kommentoitu, että koko jatkoaika on tarpeeton, ja että pelissä ei voi olla enempää pisteitä jaossa kuin kaksi pistettä. Millaisia jääkiekko-otteluita haluatte?
Nyt uudella sääntöuudistuksella on se seuraus, että jatkoajalla peli muuttuu todella hyökkäysvoittoiseksi. Vastaavasti en usko, että peli muuttuisi varsinaisella peliajalla silmin nähden ja häiritsevästi liian puolustusvoittoiseksi. Eikä sinänsä puolustusvoittoisessa taktiikassa ole mitään vikaa: se on erittäin tehokas ja voittoisa pelitapa, ja sillä on myös omat ystävänsä.
Uusin sääntömuutos on yksi tapa kehittää suomalaista jääkiekkoa. Toivottavasti SM-Liigan päättävät elimet jatkavat kehitystyötä. Työtä on paljon jäljellä ja SM-Liigan johdon tulisikin miettiä, että millä toimilla jatkoaika-sääntöuudistusta tuetaan, ettei se jäisi uudistuksena torsoksi täällä koti-Suomessa?
Pisteitä tappioista – mihin tämä maailma on menossa?
Miksi häviämisestä pitäisi palkita? Ratkaisu jatkoajalla oli ennen yksi jääkiekon tunteita herättävimmistä hetkistä, mutta tämän uudistuksen myötä kaikki jatkoaikaan liittynyt jännitys ja magia katoaa. Häviö ei olekaan enää häviö vaan itse asiassa tasapeli. Voittokaan ei ole enää kokonainen voitto, sillä eihän toinen joukkue voi olla voittaja, jos ottelussa ei ole ollenkaan häviäjää. Lastentarhaikäisten urheilukilpailuissa kaikki ovat aina voittajia ja tärkeintä on osallistuminen. Näin ei kuitenkaan ole ammattilaisurheilussa, vain voitto merkitsee ja nyt yhdestä lajin hienoimmista hetkistä, jatkoaikavoitosta, on viety viehätys pois. Häviäjällä annetaan säälipiste; kyllähän sinäkin nyt hyvin pärjäsit, kun selvisit sentään jatkoajalle.
Pesäpallon sääntöuudistuksesta on kulunut jo monta vuotta, mutta vieläkään läheskään kaikki eivät osaa tulkita sarjataulukkoa, jossa voitoista ja tappioista eri olosuhteissa saa eri määrän pisteitä. Sama tulee toistumaan jääkiekossa. Vai olisiko liigan johto niin rehellinen, että he myöntäisivät ettei jatkoaikatappio nykyisin enää olekaan tappio vaan tasapeli. Tällöinhän tarvetta ei olisi kuin tuttuun tapaan kolmelle sarakkeelle, kun tappioista saadut pisteet voitaisiin summata samaan kasaan tasuripisteiden kanssa. Tuo on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, sillä liigalla ei ole varaa nakertaa jatkoaikojen viimeisiä uskottavuuden rippeitä.
Minkälaista peliä sitten on odotettavissa tasaisten otteluiden kolmansissa erissä ja jatkoajoilla? Vaikka vielä ei ole Suomessa yhtään uusilla säännöillä pelattua ottelua nähtykään, niin tuohon on helppo vastata. Kolmansista eristä on luvassa tappavan tylsää pelailua. Normaalitilanteessa kummankin joukkueen kannattaa ensin varmistaa piste pelaamalla varsinainen peliaika tasan ja sen jälkeen on noin 50 prosentin mahdollisuus ottaa lisäpiste jatkoajalla. Jatkoajoista onkin luvassa melkoista hawaiji-kiekkoa Sakke Pietilän termiä käyttäen. Häviöllä jatkoajalla ei ole enää mitään merkitystä, joten molemmat joukkueet voivat laittaa vaikka pelkästään hyökkääjiä kentälle ja hakea ratkaisua riskillä.
Eikö jääkiekko sitten enää ole riittävän mielenkiintoista ja viihdyttävää, vaan johdon täytyy keksiä tällaisia keinotekoisia uudistuksia? Ehkä jatkoaikauudistus onkin tarkoitettu sille uudella katsojasukupolvelle, joka pystyy säilyttämään jakamattoman mielenkiintonsa yhdessä kohteessa vain juuri tuon viiden minuutin ajan. Jatkoajat saattavat ensi kaudella mahdollisesti muistuttaa konsolipeleistä tuttua kiekkoilua, jossa kuvaruudulla pikku-ukot vipeltävät päästä päähän ilman suurempaa järkeä. Sellaistako kiekkoilua tosiaankin haluamme? Molemmat joukkueet painavat täysillä hyökkäykseen vuoron perään ja maalivahdit kiroavat liigan päättäjiä? Hauskaa ja mielenkiintoista ehkä ensi alkuun, mutta pitemmän päälle tuosta katoaa uutuuden viehätys ja tilalle tulee pahemmanlaatuinen dagen-efter – mitä oikein tulikaan tehtyä.
Jatkoaikauudistus saa siis minulta jyrkän ”EI”:n. Jääkiekko-ottelussa on kaksi osapuolta, voittaja ja häviäjä – ja joskus pelataan tasan. Nyt kun mukana onkin vielä kaikenlaisia muita vaihtoehtoja, niin koko peli muuttuu täysin toisenlaiseksi. Ja minun mielestäni se muuttuu aivan väärään suuntaan. Ne jotka haluavat tuon viiden minuutin jännityspläjäyksen kaikkien sen mukanaan tuomien negatiivisten vaikutusten kera voisivat mielestäni keskittyä saamaan tuon hetken hurmoksensa vaikka sitä pleikkarin NHL-peliä pelaamalla. Mitä seuraavaksi, rankkarikilpailut kaikkien otteluiden päätteeksi, jotta yleisö saa näihin uusiin jatkoaikoihin kyllästyttyään taas lisää hupia?