BOS - NYR 2.00
MTL - PHI 2.00
TBL - SJS 2.00
STL - OTT 2.00
DAL - WPG 2.00
NSH - FLA 3.00
MIN - CBJ 4.00
EDM - CGY 5.00
VGK - PIT 5.00
CHI - WSH 19.30
NYI - ANA 22.00
VAN - DET 23.00
Mielipide

Jari Kesti - Stavangerista Turkuun

MESTIS / Kolumni
Jari Kestillä on tällä kaudella näytön paikka. Vuonojen maasta palanneelta 35-vuotiaalta laiturilta odotetaan TuTossa paljon, vaikkei Norjan aikaisiin pistelukemiin uskotakaan. Jatkoaika otti selvää miehen mielenkiintoisesta urasta.

Jari Kesti tuli divariyleisölle tutuksi pelaamalla 1990-luvun alun Forssan Palloseuran joukkueessa, josta hän siirtyi keväällä 1997 Vaasan Sportiin lihavan pelaajasopimuksen perässä.

- Pelasinko mä seitsemän vai kahdeksan vuotta Forssassa? Mulla oli mukava työ siellä. Enkä mä niinä ensimmäisinä Forssan vuosina tehnyt edes mitään ihmeellisiä pistemääriä, että mun perään olisi kyselty. Roolin kasvaessa pisteetkin kasvoivat. Sitten Vaasa tarjosi mulle ns. ammattisopimusta, jossa ei joutunut olemaan töissä kuten Forssassa, Kesti kertoo.

Sportissa isketyt 85 pistettä kahdessa kaudessa eivät jäänet huomaamatta liigaseuroilta ja Kesti löysikin itsensä Hämeenlinnan ritaripaidoista. Kausi 2000-01 ei ollut kuitenkaan mikään menestystarina miehen itsensä saati HPK:n osalta.

- Joo, kävin mä sielläkin penkin päässä istumassa. Mielenkiintoista sekin oli tavallaan. Vähän se jäi torsoksi koko kausi, kun pelattiin pirun huonosti koko joukkue.

- Meillä oli kova joukkue ja sen takia kovat odotukset. Kun tuli häviöitä, niin (Teijo) Räsänen siirtyi kolmen kentän käyttöön ja en päässyt pelaamaan. Jostain syystä vain ei tullut menestystä. Taisi olla yksi historian huonoimpia HPK:n kausia. Satuinpahan olemaan juuri silloin siellä, Kesti harmittelee.

Vähäisen peliajan lisäksi HPK-valmentaja Teijo Räsänen istutti miehen vieraalle pelipaikalle - keskushyökkääjäksi.

- Hämeenlinnassa tuurasin sentterin paikkaa enemmänkin, vaikka tunnen itseni laituriksi. Mun kanssa samassa ketjussa oli nuori Kasper Kenig ja se toinen laituri vaihtui aina. Se oli vähän sellainen paikka, että jos joku oli pelannut huonosti, niin se laitettiin sitten meidän ketjuun. Määttäsen Pasi ja Palon Markokin pelasivat siinä pari peliä. Eero Somervuorikin taisi siinä käydä kääntymässä, Kesti naurahtaa.

Turskaa ja vuonoja

Kurjan HPK-kauden jälkeen Kesti päätti suunnata katseensa ulkomaille. Tarjous tuli lopulta yllättävästä suunnasta ja sarjatasolta.

- Etsittiin siinä seuraa ulkomailta ja kesällä Norjasta tuli tarjous tulla pelamaan Norjan kakkosdivariin puoleksi vuodeksi. Mä laitoin siihen rahasumman, jonka halusin ja sieltä vastattiin, että ”okei, tule tänne vaan”. Siellä just perustetussa Stavanger Oilersissa alkoi mun alasarjaurani. Olin ensimmäinen ulkomaalainen siellä.

Norjan kakkosdivisioonan Stavanger Oilers –joukkueessa pelien lopputulokset olivat usein naurettavia. Jotkut ottelut saattoivat päättyä yli 30 maalin eroon. Kesti itse viimeisteli 21 pelaamassaan ottelussa 110 maalia ja 116 syöttöpistettä.

- Se taso ei ollut kovinkaan hääppöinen. Sitten kun sinne tuli muitakin suomalaisia kuten Suoniemen Tomi, niin meille tuli siihen aika hyvä kenttä ja pystyttiin hyvin pyörittämään sitä peliä. Kun meillä oli oikeastaan kaksi kenttää, niin siellä pelasi koko ajan.

- Ei sillä kyllä jääkiekon kanssa mitään tekemistä ollut. Se oli hyväksi mulle, kun oli HPK:ssa mennyt kausi penkin alle, niin tuollainen peli teki hyvää itsetunnolle. Kun ei päässyt pelamaan Hämeenlinnassa, itseluottamus oli tosi alhaalla.

Vaikka Kestin pistekeskiarvo oli yhtä ottelua kohden yli 10 pistettä, niin mies ei kuitenkaan turhautunut pelin tasoon.

- Niitä pelejä oli vain 20 ja puolen vuoden sopimus. Se tarkoitti, että pelejä oli silloin tällöin. Mulla oli emäntä vielä raskaana silloin. Kaikki sopi silleen hyvin, että unohtui jääkiekko vähäksi aikaa, siis oikea jääkiekko. Tuolla pääsi kaukalossa leikkimään ja kun oli hyvä kenttä, niin pääsi syöttelemään ja tekemään aika paljon erilaisia juttuja. Se oli tosi kivaa.



"En ole vielä tänä päivänä eristänyt kertaakaan"

Öljy-yhtiö Waco Isoleringin Suomen Lapualla syntynyt pääomistaja Hartti Kristola oli mies Stavanger Oilersin takana.

- Sillä on sellainen öljyfirma ja se perusti sen seuran. Hän sen oli ideoinut alusta loppuun saakka. Sitten hän rupesi hommaamaan suomalaisia sinne. Se oli aika tuhkimotarina. Ensin kakkosesta ykköseen ja sieltä suoraan pääsarjaan ja ekana vuonna otettiin pronssit Elitserienissä. Meillä oli pari hyvää kenttää ja kolmas kenttä vaan jurnutti peliä.

Kotiinsa Kesti sai palkkakuitteja, joissa luki ammattinimikkeenä eristäjä. Kyseinen ammatti jäi mieheltä kuitenkin vieraaksi.

- Tavallaan oltiin töissä siellä. En ole vielä tänä päivänä eristänyt kertaakaan. Hartin firmassa oltiin hommissa, joten tavallaan oltiin sitten eristäjiä. Sama homma alkuaikoina oli varmaan kaikilla suomalaisilla, jotka sinne tuli. Hartti maksoi niiden palkan, otti suojiinsa ja sä olit eristäjä. Sillä siisti.

Vaikka Oilers vietti ykkösdivisioonassa vain yhden läpikulkuvuoden, niin Kestin mukaan sarjataso oli selvästi kakkosdivaria kovatasoisempi. Miehen tehotkin puolittuivat, eikä hän pystynyt enää kuin 69 maaliin ja yhteensä 155 pisteeseen 39 pelissä.

- Se oli jo vähän kovempi sarja. Siellä oli viisi sellaista kohtalaista porukkaa ja viisi vähän heikompaa. Siinäkin sarjassa meillä oli niin pirun hyvä kenttä. Ei niitä pisteitä kukaan yksin tee. Koko kenttä oli suomalaisia liigapelaajia. Suoniemi oli siinä ja sitten oli Ollikaisen Jarkko ja (Jussi) Salminen Lahdesta ja (Olli) Hällfors Vaasasta.

Vuodet Elitserienissä

Norjalaispelaajienkin taso nousi luonnollisesti sarjatason noustessa.

- Kakkosdivarissa norjalaiset oli sellaisia oman kylän poikia. Kyllä nekin siitä palkkaa saivat. Elitserienissä rupesi tulemaan muista jengeistä nuorta kolmoskentän norjalaista jätkää. Stavanger oli sen verran iso kaupunki, että sinne oli heidän kiva lähteä. Muutama hyvä norski tulikin Oslon seudulta. Esimerkiksi meidän kentässä Elitserienissä pelannut Morten Bakkene, joka tuli just Oslosta. Tosi hyvä jätkä. Teki paljon hommia ja pisteitäkin.

Kaksi ensimmäistä kautta Kesti teki yli 60 pistettä Elitserienissä, mutta kolmena viimeisenä kautena pisteet laskivat kuin lehmän häntä. Syy oli miehen mukaan uuden valmennuksen sisäänajama puolustavampi pelityyli.

- Ne pisteet laski oikeastaan kaikilla. Meille tuli ruotsalainen valmentaja ja meidän paras pistemies teki muistaakseni 40 pistettä. Mä olin kolmanneksi tai neljänneksi paras pistemies. Meillä oli aika puolustava pelitapa ja tein viimeisellä Norjan kaudella muistaakseni alle 30 pistettä. Jos Elitserienin pistepörssin kärkeen olisi halunnut, se olisi vaatinut 1,5-2 pistettä per peli.

Kestin monivuotinen Stavanger-edustus sai tahran kilpeensä, kun hän siirtyi kauden 2004-05 alussa toiseen seuraan sopimuskiistojen takia.

- Kävin Vålerangassa kauden alusta. Kolmannen Norjan kauden jälkeen Kristola jäi taka-alalle ja siihen tuli norjalaiset omistajat. Mulla oli Hartin kanssa sovittu vain suullisesti meidän sopimus, eikä mitään ollut paperilla. Pohjalainen mies pitää aina sanansa. Mä olin Hartin kanssa sopinut, että meidän diili pätee myös seuraavien omistajien kanssa.

- Ne lähetti mulle kuitenkin sopimuspaperin, joka ei ollutkaan entisen kaltainen. Ne sanoi, että ne eivät maksa sitä mulle, mitä sain Hartin aikana, joten piti mennä muualle, jossa se summa mulle maksettiin. Ei siellä viitsi sentään kuitenkaan ilmaiseksi kiekkoilla.

Parinkymmenen pelin jälkeen sopu syntyi Stavangerin ja Kestin välille.

- Seura taipui. Tehtiin sopimus loppukaudesta plus seuraavan kauden kattava sopimus. Ei siitä sen isompaa riitaa tullutkaan.

Vaikka Norjassa pelataankin hyvää kiekkoa, niin maan medialle jääkiekko ei todellakaan ole se ykköslaji.

- Se riippuu vähän kaupungista. Stavangerissa media seurasi jonkun verran. Jalkapallo on siellä aivan ehdoton ykkönen ja menee yli kaiken. Käsipallokin oli suositumpaa – miesten ja naisten tasolla – kuin jääkiekko.

Kesti ei osannut arvioida miten Mestis ja Norjan Elitserien sijoittuvat tasoeroiltaan.

- Se on ikuisuuskysymys, johon en osaa vastata. Se on kuitenkin aika erilaista se peli, mitä nyt olen Mestistä harjoituspeleissä nähnyt. Täällä se vauhti ja yritys ovat paljon kovempia mitä Norjassa.

Kesti sanoo voivansa suositella Norjaa pelipaikaksi jo pelkästään palkkatasonsa takia.

- Varmaan siellä tienaa vähän enemmän kuin Mestis-pelaaja. Minusta Norja oli hyvä maa pelata jääkiekkoa. Kaikki seurat eivät toimi kunnolla siinä pääsarjassa, mutta on siellä hyviä seuroja, jotka maksaa hyvin ja hoitavat asiansa. Jääkiekko on erilaista, mutta on sekin kehittävää jääkiekkoa.

Aurajoen rannoille

Suomeen palatessa siirtyminen Turkuun oli helppoa. Kesti paljastaa, että hänellä oli vahvat siteet Turkuun jo vuosien ajan.

- Olen Turussa tavallaan asunut jo kymmenisen vuotta. Mulla on aina emäntä ollut Turussa. Hän tuli Forssan aikana tänne opiskelemaan ja sai täältä työpaikan. Sen takia me ostimme kämpän täältä. Olen täällä aina kesät pyörinyt. Nyt kun tuli toinen muksu, päätin ottaa TuToon yhteyttä ja kysyä olisiko kiinnostusta. Heillä oli, nyt sitten pelataan TuTossa ja tämä on hyvä ratkaisu, että saa olla perheen parissa enemmän.

- Tämä treeni ainakin on ollut laadukkaampaa. Olen paremmassa kunnossa nyt kuin aikoihin. Peli Norjassa oli kuitenkin niin erilaista. Vaikea sanoa, kun on pelannut vain treenipelejä ja on koko ajan ollut väsynyt treenistä. Me ollaan luisteltu niin pirusti, että meidän pitäisi ainakin kunnossa olla.

TuTon päävalmentaja Ìsmo Lehkosen mielestä Kestin harjoitusmotivaatio on mallikelpoista.

- Kesti on treenannut todella hyvin. Hän hyppäsi heti kesällä mukaan
porukkaan, aluksi oli tietysti vaikeampaa, kun hän on varmaan viime
vuodet tottunut vähän toisenlaiseen menoon. Mutta näkyy, että alkaa
miehellä irtoamaan, Lehkonen kertoi jatkaen.

- Hän on hiton hyvä esimerkki junnuillekin. Ei säästele treeneissä, vaan esimerkiksi kamppailee täysillä kaikissa väännöissä, mitä ei välttämättä konkarilta olisi osannut odottaa.

Harjoituspeleissä Tero Forsellin kentässä pelannut Kesti ei ole pisteillä juhlinut. Mies kiisti, että kyse olisi ollut shokista Lehkosen pahamaineiseen kuntotreeniin.

- Ei, kyllä se on ollut mun huonoutta. Peli on ollut vielä hakemista. Toivottavasti niitä onnistumisia tulee, Kesti tuumaili.

Jo 35-vuotias Kesti ei kuitenkaan suostu ottamaan stressiä henkilökohtaisesta menestymisestään, eikä siitä miten se vaikuttaa hänen uransa loppuvuosiin.

- Heh, en mä ole ajatellut sitä tuolla tavalla. Jos on sinut itsensä kanssa, niin ei se haittaa. Jos ei tule pisteitä, niin niitä ei tule. Jos me vaan voitetaan, niin se on ihan hyvä, Kesti sanoo rauhallisesti.

Valmennuksen mukaan Kestin kuiva kausi on pian päättymässä.

- Olen todella tyytyväinen häneen myös pelillisesti. Hän tuo selkeästi oman
lisänsä joukkueeseen. Pelaa vaan vielä liikaa "valmentajan peliä",
ylipuolustaa ja on varovainen. Vielä kun ryhtyy rohkeammin hyökkäämään,
niin alkaa tulla kovaa tulosta. Hän on jo väläytellyt useamman kerran, "Ika" arvioi.

» Lähetä palautetta toimitukselle