Kevään 2018 eniten puhuttaneisiin pelaajiin kuuluu Washington Capitalsin Tom Wilson. Kanadalaislaituri on pelannut tehokkaat pudotuspelit, mutta suurin huomio on tullut hänen ylilyönneistään.
Ei olisi Capitalsin kannalta läpeensä huono juttu, jos tämä kevät jäisi hänen viimeisekseen tässä seurassa.
Likainen taklaus Jonathan Marchessaultiin oli jatkumoa pitkälle sarjalle typeryyksiä. Tällä kaudella ne alkoivat jo harjoituskaudella, kun ihmiskuula jyräsi kaksi St. Louis Bluesin pelaajaa pelikieltojen arvoisesti. Loppukaudella ja pudotuspeleissä kovia kokivat Pittsburgh Penguinsin Brian Dumoulin ja Zach Aston-Reese.
Ikävää ja typerää on se, ettei NHL saa päähän kohdistuvia taklauksia ja muita vastaavia törkeyksiä kunnolla kuriin. Aivovammoihin suhtaudutaan vakavasti vasta sitten, kun hiljalleen etenevä entisten pelaajien joukkokanne pistää seurojen ja liigan lompakot koetukselle.
Ovatko Wilsonin avut päätypainissa jäähyihin nähden korvaamattomat?
Itse peli voi tehdä Wilsonille ja hänen ylilyönneilleen temput jo ennen pitkiä pelikieltoja.
Kevään tahti on ollut kokonaisuutena oikein hyvä − uran paras NHL-aikakaudella. Merkitystä ykkösketjulle on kuitenkin liioteltu.
Runkosarjapisteet (35) olivat uran parhaat tähän mennessä, mutta toisaalta saman määrän tekisi Ovetškinin ja Kuznetsovin rinnalla vaikka Warsteinerin kultainen puolen litran oluttölkki, jos sille saisi sidottua molemmat luistimet jalkaan.
Siinä ohessa painolastiksi kertyi eniten jäähyminuutteja, eniten otettuja jäähyjä kappaleina. Välillä myös keskittyminen pieniin puolustuksellisiin asioihin katoaa. Ovatko Wilsonin avut päätypainissa jäähyihin nähden korvaamattomat?
Joukkuepelissä kavereille kiva, vastustajalle painajainen voi olla korvaamattomalta tuntuva ominaisuus. Wilson näyttää parhaimmillaan hämmentäjänä prime time -ajan Esa Tikkaselta. Todellinen arvo pitäisi kuitenkin punnita enemmän kiekollisen pelin kautta.
Siinä puntarissa jääkiekko taitolajina pumpannee Wilsonin arvon jossain vaiheessa alaspäin. Jos NHL ei sitä tee, karsii joku valmentajista sen hänen peliaikansa kautta.
Tulevana kesänä Wilson on rajoitettu vapaa agentti. Kun nykyinen sopimus on ollut hintansa väärti, olisi pitkän ja kalliin lapun lyöminen Wilsonin kouraan valmiiksi palkkakaton kanssa painivalle joukkueelle raaka virhe. Se raha olisi pois tämän ja ensi kesän merkittävämmiltä sopimusneuvotteluilta, joita riittää John Carlsonista Jakub Vranaan ja André Burakovskyyn.
Voisikin olla Capitalsin onni, jos joku muu seura painaisi hänelle painavan sopimustarjouksen ja maksaisi sen jälkeen tukevan kompensaation siirrosta.
Kunnia Wilsonille hänen hyvistä vaihdoistaan; rahoille on vielä hyödyllisempää käyttöä.
