Epävarmuutta maalinsuulla
Kauden päättyessä IFK hankki liigassa toiseksi sijoittuneen Tapparan maalilla torjuneen Thomas Draperin. Draper hankittiin alunperin toimimaan Juuso Riksmanin apurina ja kasvattajana, mutta Riksmanille tämä ei sopinut. Riksman siirtyi Ruotsiin MoDo:hon ja Riksmania korvaamaan IFK:n johto löysi Vaasan Sportista Timo Laaksoharjun. Laaksoharju esitti Sveitsin-turnauksessa niin vakuuttavia otteita, että sopimus IFK:n kanssa oli selviö.
Vaikka maalilla pelaakin nyt kaksi suht' varmaa maalivahtia, niin tässä on yksi suurimmista kysymysmerkeistä IFK:n joukkueessa. Kysymys kuuluukin, onko Draper onnistunut vähentämään lipsahduksiaan? Miehelle sattuu niitä useasti ja niistä pitäisi päästä eroon. Kuitenkin viime kauden kaltaisella tasaisuudella Draper tulee taistelemaan liigan parhaiden maalivahtien joukossa. Laaksoharju aloittanee kakkosveskarina, mutta nuorella pelaajalla on mahdollisuus kauden aikana kasvaa vaikka ykköseksi. Ainakin miehellä on kaksi kokenutta apuria, Draper ja
maalivahtivalmentaja Sakari Lindfors.
Puolustus kaipaa vielä vahvistusta
IFK:n puolustus on vahvistunut jonkin verran viime kaudesta. Tälle kaudelle joukkueeseen ovat liittyneet kovaa taklaava ja pelaava Pasi Saarinen, jolta odotetaan kovaa panosta IFK-puolustuksessa. Viime kaudet ovat menneet loukkaantumisista toipumisiin, mutta myös kiekollisen pelin hallitseva Saarinen on terveenä pysyessään tärkeä pelaaja IFK:lle.
IFK-kasvatti Toni Söderholm saapui yliopistossa vietettyjen vuosien jälkeen takaisin kotiin ja on harjoitusotteluissa osoittanut olevansa hyvä puolustava puolustaja. Ruotsista täksi kaudeksi takaisin Suomeen palanneeseen Niklas Hedbergiin kohdistuvat suurimmat onnistumisen paineet. Mies ei ole IFK-tyyppinen fyysinen puolustaja, mutta hyvänä kiekollisena pelaajana ei voi olla ainakaan viime kauden kolmospakkiparin pelaajia huonompi.
Jere Karalahden mentävä aukko pakistossa on. Vielä Nashville Predators, Gary Bettman ja SM-liigan johto on ohitettava, jotta Karalahden pelaaminen kotoisessa liigassa onnistuisi. Mielenkiintoa herättää se, että SM-liigaa yritetään saada kiinnostavammaksi, mutta vain sillä ehdolla, että katsojia keräävät pelaajat saapuvat omaan joukkueeseen.
Hyökkäyksellä vuosi lisää kokemusta
Hyökkäyksen kokoonpanon varmistumista jouduttiin odottamaan heinäkuun puoleenväliin, sillä NHL-peikko oli IFK:n kohdalla todellinen. Hyökkäyksen osalta lähtijöitä oli kuitenkin vain Tony Salmelainen, joten menetykset jäivät todella pieniksi.
Suurimmat odotukset IFK:n hyökkäyksessä on asetettu ykkösketjun laiturille Timo Pärssiselle ja keskushyökkääjä Roman Simicekille. Miehet ovat pelanneet samassa ketjussa yhdessä jo Hämeenlinnan aikoina ja tämä näkyy miesten hyvässä yhteispelissä. Toinen laitahyökkääjä on harjoituspeleissä vaihtunut riippuen ottelusta.
Paluumuuttajista eniten ristiriitaisia tunteita kannattajissa herättänyt huippulupaus Tuomo Ruutu otti oman paikkansa fanien mielissä jo ensimmäisessä pelissään IFK-paidassa kahteen vuoteen. Tuomo jakeli kovia taklauksia ja esitti hyvää taistelumielialaa viime kauden seuraansa vastaan Ärrä-cupin avauksessa.
Viime kaudella edukseen esiintynyt Roman Vopat jatkaa joukkueessa. Fanit ovat varmasti hänen pitämiseensä joukkueessa enemmän kuin tyytyväisiä. Viime kaudella Helsingin Jäähallin käytävillä kerättiin jopa adressia, jotta Vopat IFK:hon jäisi. Vopat yrittää omien sanojensa mukaan keskittyä enemmän maalintekoon ja pelaamiseen, kuin jäähyllä istumiseen.
Viime kauden kapteenin, nykyisen varakapteenin Kimmo Kuhdan otteita seurataan mielenkiinnolla. "Kiben" odotetaan nousevan takaisin omalle tasolleen, jolla hän oli ennen viime kautta. Nyt on Kuhdan vuosi.
Tuleva kausi on kiinostava IFK:n hyökkäyksessä siinäkin mielessä, että nyt nähdään, ovatko IFK:n nuoret heihin asetettujen odotusten arvoisia. Varsinkin Joonas Vihkon ja Kim Hirschovitsin otteita seurataan suurennuslasin kanssa. Lisäksi nuorista seurannassa on Arttu Luttinen, josta odotetaan seuraavaa tähteä NHL:ään.
Odotukset
IFK:n tavoitteena on ensin selvitä kahdeksan parhaan joukkoon ja sitten jatkaa niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Realistisesti tämän hetkisellä joukkueella on hyvät mahdollisuudet runkosarjassa sijoille 4-6, mutta kotiedusta taistellaan vain joukkueen onnistuessa kokonaisuudessaan.
