Mielipide

Herkullinen, vähäsuolainen puolivälieräsarja

LIIGA / Kolumni
Helsinkiläisjoukkueiden väliseltä puolivälieräsarjalta odotettiin paljon. Odotukset ovat kuitenkin jopa ylittyneet, sillä tästä sarjasta puhutaan vielä vuosien kuluttua. Pelillisesti joukkueet ovat esittäneet huippusuorituksia lähinnä puolustuksessa, mutta jännitystä ja intensiteettiä otteluissa on riittänyt.

Jokerit ja IFK ovat tahkonneet tasatahtiin jo kuusi pudotuspeliottelua reilun viikon sisään, mutta tällä kertaa kenellekään ei tulisi mieleenkään valittaa paikallisotteluiden liiallisesta määrästä. Vaikka seitsemännen ottelun lipunmyyntiin jää aikaa vain pari päivää, on Helsingin jäähalli taatusti täynnä myös maanantaina.

Täysiä halleja moni varmasti osasi odottaa, mutta monessa mielessä sarja on ollut jopa yllättävän hyvä. Joukkueet taistelevat kentällä viimeiseen asti, katsomossa tunnelma on loistava, jääkiekko on kaupungin ykköspuheenaihe ja pelit äärimmäisen tasaisia ja jännittäviä.

Jääkiekon suola ovat kuitenkin maalit, joita otteluissa on tehty varsin vähän. Kumpikin joukkue keskittyy puolustamaan omaa maalinedustaansa, maalit tehdään nopeilla vastahyökkäyksillä, vastustajan virheistä rokottamalla tai erikoistilanteista. Pelit ovat siis olleet vähäsuolaista herkkua.

Jokeriherkku: alivoima

Yksi sarjan herkullisimmista pelillisistä asioista on ollut Jokerien alivoimapeli. Vaikka IFK onkin tehnyt kotihallissaan kaikki maalinsa ylivoimalla, on Jokerit tappanut pakkopeliä loistokkaasti.

IFK yrittää ylivoimalla rakentaa maalipaikkoja siniviivalaukausten kautta, mutta kerta toisensa jälkeen laukaukset ovat kilpistyneet jokerihyökkääjien suojuksiin. Henri Heino, Ben Eaves ja kumppanit lukevat syöttösuuntia erinomaisesti ja ehtivät peittämään laukaisulinjat poikittaissyöttöjen jälkeenkin.


HIFK:n poikittaissyötöt eivät ole tehonneet ylivoimalla.
Teemu Eirtovaara - teemu.eirtovaara@gmail.com

Yhtenä jokerijoukkueen kysymysmerkkinä pidettiin puolustajiston vääntövoiman riittävyyttä. Ossi Väänäsen kyvyt maalineduspelaajana toki tiedettiin, mutta Antti-Jussi Niemen suoritustaso on ollut viime vuosina laskussa, eikä juuri kukaan uskonut Teemu Erosen, Tommi Kivistön, Justin Forrestin ja Jeremy Dehnerin pystyvän pitämään IFK-hyökkääjiä kurissa.

Niemi, Eronen ja Kivistö ovat kuitenkin osoittaneet pystyvänsä pitämään Jan Lasakin näkökentän avoimena. Jokerien alivoima oli prosenttien valossa runkosarjassa sarjan heikoimpien joukossa, mutta nyt se on hioutunut yhdeksi joukkueen ehdottomista vahvuuksista.

IFK-herkku: venymiskyky

IFK:n puolelta esiin täytyy nostaa joukkueen kyky venyä tiukassa paikassa. Joukkue on tehnyt tasoitusmaaleja ja voittomaaleja ottelun viimeisillä minuuteilla sekä ottanut kaksi jatkoaikavoittoa.

Ville Peltonen on pelillisesti ehkä jäänyt odotettua pienempään rooliin, mutta johtajana hän on ollut joukkueelle juuri niin tärkeä kuin etukäteen osattiin arvellakin. Kolmannen ottelun kaksi räkämaalia olivat joukkueelle elintärkeitä.

Kimmo Kuhta ja Juha-Pekka Haataja ovat tehneet sitä, mistä heille maksetaan: maaleja. Voittomaalit jatkoajalla ovat korvanneet kaikki hukatut paikat moninkertaisesti.

Mikäli IFK etenee sarjasta jatkoon, on se henkisesti entistä vahvempi ja yhtenäisempi ryhmä. On helppo uskoa, että joukkue on valmis taistelemaan tosissaan mestaruudesta.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös