Keväällä Haukat oli jopa lähellä pudotuspelipaikkaa. Tappiot KooKoolle ja KalPalle runkosarjan viimeisillä kierroksilla himmensivät kuitenkin jatkopaikkatoiveet. Nyt pudotuspeleihin pääseminen tuskin ainakaan on helpompaa kuin viime kaudella.
Viime kauden Haukkoja leimasi jatkuva ailahtelu. Edellisenä päivänä hyvin taistellut ryhmä saattoi seuraavana päivänä muistuttaa lähinnä hampaattomia lampaita – ja päinvastoin. Osasyy ailahteluun oli hyökkäävällä pelityylillä, ja toisaalta myös varsin nuorella pelaajamateriaalilla.
Lupaavaa järvenpääläisten kannalta on, että joukkueen runko on pysynyt verrattain hyvin kasassa. Aiempina vuosina Keski-Uudellamaalla on totuttu siihen, että parhaat pelaajat lähtevät muualle, ja juuri ennen kautta haalitaan kokoon jäännöspelaajia uusmaalaisten joukkueiden vanhentuneista junioreista. Tällä kertaa tilanne on toinen. Muiden muassa hyökkääjät Jaska Vilen, Marko Sakko ja Mika Asikainen sekä puolustajat Fredrik Vara ja Ville Raatikainen jatkavat joukkueessa.
Mielenkiintoisen lisän kauteen tuo myös HPK:n kanssa solmittu yhteistyösopimus. Harjoituspeleissä hämäläisten riveistä haukkapaidassa on tähän mennessä esiintynyt vain maalivahti Eero Väre.
Maalin suulla yhä arvoituksellista
Viime kaudella Haukkojen maalia vartioi useampikin maalivahti. Jaakko Valkaman uskottiin nousevan ykkösmaalivahdiksi, mutta hieman yllättäen paikan vakiinnutti itselleen aikaisemmin varsin tuntematon Heikki Kokkonen. Kokkonen jatkanee Haukkojen ykkösmaalivahtina tulevallakin kaudella, sillä harjoituspeleissä esiintynyt Eero Väre ei ole juuri vakuuttanut.
Viime kaudella Kokkosen torjuntaprosentti oli varsin pieni, vaikka mies ei huonosti pelannutkaan. Koko joukkueen ailahtelevat otteet ja runsaasti haparoiva puolustus eivät tehneet Kokkosen urakkaa kovin helpoksi. Mukaan mahtui toki myös helppoja maaleja, eikä otteisiin löytynyt kovinkaan kestävää tasaista varmuutta. Yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä koskeekin juuri Heikki Kokkosen kehittymistä kesän aikana. Mikäli otteet ovat parantuneet viime kaudesta, Kokkonen voi olla jopa aivan kelvollinen Mestis-tason maalivahti. Harjoituspelit ovat ainakin luvanneet hyvää.
Kakkosvahdin paikasta taistelevat näillä näkymin Jaakko Valkama ja Eero Väre. Valkama on esiintynyt harjoituspeleissä suhteellisen hyvin, vaikka ei mikään maalivahtipelaamisen malliesimerkki olekaan. Väreen otteet ovat sen sijaan olleet huomattavasti epävarmempia. Tuskinpa olisi erityisen loogistakaan, että HPK haluaisi lainata Haukoille maalivahdin, joka ei saa peliaikaa ja –tuntumaa edes Mestiksessä.
Puolustuksessa vähän muutoksia
Puolustus on ollut viime vuosina järvenpääläisjoukkueen akilleen kantapää. Tämäkään kausi tuskin tuo asiaan ainakaan kovin suurta muutosta, sillä puolustajat eivät juuri ole vaihtuneet. Ainoa menetys oli Jonni Talaksen siirtyminen takaisin Vantaalle, eikä sekään tuottanut Haukoille kovin suurta tappiota.
Haukkojen puolustuksessa on kuitenkin potentiaalia. Jo viime kaudella Fredrik Vara, Timo Ahonen, Ville Raatikainen, Esa Civil ja Timo Suuronen vakiinnuttivat paikkansa Mestiksessä. Samat miehet jatkavat puolustuksessa yhä. Uutena nimenä joukkoon liittyy Joni Öhberg, joka ainakin nykyisessä sopimustilanteessa saanee peliaikaa kolmannessa parissa. Otteet harjoitusotteluissa ovat olleet varsin hyviä, etenkin kun otetaan huomioon miehen olematon kokemus miesten peleistä.
Haukkojen ykköspuolustajaksi ponnisti viime kaudella Talaksen varjosta Fredrik Vara, jolle on tarjolla samanlainen rooli myös nyt. Suurimmat kehittymispaineet kohdistuvat näillä näkymin kuitenkin Timo Suuroseen. Viime kausi oli miehelle käytännössä ensimmäinen kokonainen, kun loukkaantumiset ovat pilanneet aiemmat Mestis-mahdollisuudet jo ennen kauden alkua. Suuronen on tunnettu hyvästä laukauksestaan, ja ensi kaudella maaleja voitaneen odottaa jo edelliskautta enemmän. Myös Esa Civil aloittaa toisen kautensa Haukoissa, ja myös hänestä saattaa olla puolustuksen tukipilariksi.
Hyökkäys ei ole ongelma
Haukkojen tavaramerkki viime kaudella oli vauhdikas ja värikäs hyökkäyspeli. Ei olekaan sattumaa, että suurimmat pelilliset odotukset kasautuvat jälleen joukkueen yläpään harteille. Hyökkäyksessä riittää runsaasti monipuolista osaamista, eikä ainakaan sen pitäisi olla joukkueen menestyksen esteenä.
Tärkeimmistä hyökkääjistä muualle ovat lähteneet Tuomas Ilola ja Jussi Haapasaari. Menetykset ovat kuitenkin aiempaan nähden varsin vähäisiä, sillä Mika Asikainen, Jaska Vilen, Toni Mustonen, Janne Vilhunen ja Marko Sakko jatkavat hyökkäyksen tukipilareina. Joukon jatkeeksi on hankittu viimeisimmissä harjoituspeleissä vakuuttanut Petja Pietiläinen. Katseet kohdistuvat myös tuoreempiin nimiin, joista osa aloittaa ensimmäistä, osa toista Mestis-kauttaan.
Hyökkääjille on helppo löytää erilaiset roolit. Jaska Vilen luo henkeä kapteenina ja taistelee viimeiseen asti. Marko Sakon kiekonsuojaustaidot sen sijaan edistävät pelinrakentelua. Mika Asikainen voi puolestaan saada aikaan ihmeitä rauhallisella taituruudellaan, kun taas Janne Vilhusen vahvuus on välillä ehkä liiankin aktiivisessa syöttelyssä.
Toni Mustoseen kohdistuu myös suuria odotuksia. Viime kausi meni pilalle loukkaantumisen takia, eikä Vantaallakaan tullut kauden alussa peliaikaa niin paljon, että miehen taidot olisivat päässeet kunnolla esille. Mikäli vanhempi Mustonen pystyy pelaamaan koko kauden samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten alkukaudesta, pistepörssin kärkipaikat ovat mahdolliset. Eri asia on, kykeneekö Mustonen vielä samanlaiseen peliin.
Petja Pietiläinen siirtyi Haukkoihin kesän aikana ja pelannee toisessa hyökkäysketjussa Sakon ja Vilhusen kanssa. Pietiläisestä odotetaan hyvää runkohyökkääjää, joka kuitenkin tekee tarvittaessa runsaastikin maaleja. Harjoituspelit ovat ainakin puoltaneet sellaista roolia.
Tuoreempaa voimaa edustaa toista kauttaan Haukoissa aloittava Harri Alakotila sekä Mestis-debyyttinsä tekevä Tommi Sievers. Alakotilan voi hyvällä syyllä odottaa esittävän jo parempia otteita kuin viime kaudella, joskin mies väläytteli osaamistaan jo silloin. Tommi Sievers on tähän asti nähdyn perusteella myös tärkeä pelaaja, jolle on taatusti käyttöä järvenpääläisen hyökkäyspaketin täydentäjänä.
Taivas vai helvetti?
Haukat osoitti viime kaudella, että pelkkä pelaajalistaan tuijottaminen ei sanele joukkueen menestystä etukäteen. Haapasaari ja Ilola nousivat hyökkäyseliittiin kuin vahingossa, täydellisestä pimennosta. Koko joukkue venyi lopulta varsin hyviin suorituksiin, vaikka monet olivat valmiit lähettämään joukkueen karsintoihin jo ennen kauden alkamista.
Haukkojen suurimpana vahvuutena voidaan pitää joukkueen jatkuvuutta. Varsin moni pelaaja jatkaa samassa seurassa, mikä on järvenpääläisittäin erittäin harvinaista. Suurin uhka tuleekin juuri ulkoapäin. Muiden Mestis-joukkueiden vahvistuminen ei voi olla heijastumatta Haukkoihin.
Pudotuspeleihin pääsy olisi Haukoilta todellinen loistosuoritus, mutta realistisempi ajatus toki on sijoittuminen neljän viimeisen joukkoon. Ennakkoasetelmissa Haukkojen päävastustajat ovat Salamat Kirkkonummelta, Jokipojat Joensuusta sekä Forssan Palloseura. Nähtäväksi jää, onko Haukkojen kohtalona taivas, helvetti vai normaali maallinen vaellus.