– Uuno Turhapuroja on tullut kyllä katseltua. Härski on ollut Kuopion kiekkopiireissä käytössä jo useamman vuoden, kertaa läpimurtokauden pelannut hyökkääjä lempinimensä taustaa.
Teemu Hartikaisen nimi ei kauden alkaessa sanonut monelle jääkiekkoa seuraavallekaan juuri mitään. Ennakkoluulottomat esitykset ja juniori-ikäiselle pelaajalle kunnioitettavat 17 maalia SM-liigan runkosarjassa tekivät nuoresta kuopiolaisesta tunnetun myös Savon ulkopuolella.
– Pikkuisen puskista olen päässyt tulemaan. Ennen kauden alkua kukaan ei odottanut, eikä tiennyt minusta mitään. Aika rauhassa on saanut omia hommia tehdä.
Maalimäärällään Hartikainen rikkoi KalPan tulokkaiden seuraennätyksen. Edellistä ennätystä piti hallussaan muuan Sami Kapanen, joka onnistui kaudella 1991–92 viisitoista kertaa maalinteossa.
– Hienoltahan se tuntui rikkoa nuoruuden esikuvan ennätys. Kapanen on ollut yksi suosikkipelaajistani, Hartikainen toteaa tyytyväisenä.
Yli odotusten sujunut kausi on tuonut Hartikaiselle myös julkisuutta ja miehestä kiinnostuneita toimittajia on riittänyt monen pelin jälkeen.
– Kyllä haastatteluihin on pikkuhiljaa ruvennut tottumaan. Enemmän ja enemmän niitä on tullut, mitä paremmin pelit ovat menneet, Hartikainen kertoo.
Runkosarjassa parrasvaloihin
Kuopiolaiselle jääkiekkoilulle kulunut kausi on ollut erinomainen. KalPa onnistui palauttamaan SM-liigan pudotuspelit Kuopioon neljäntoista vuoden tauon jälkeen joukkueen selvittäessä tiensä suoraan puolivälieriin. Kiekkohuumaa on aistinut kaupungillakin.
– Koko ajan ihmiset pikkusen enemmän hihasta nykii, mutta hyvähän se on, kun nyt on sellainen buumi päällä. Parempi näin kuin se, ettei ihmisiä kiinnostaisi, Hartikainen toteaa.
Vaikka Hartikainen nousi tällä kaudella suuremman yleisön tietoisuuteen, ei nuorelle lupaukselle mitään ole tullut ilmaiseksi. Ensimmäisten pelien hajavaihtojen otteiden perusteella Hartikainen kipusi KalPan hyökkääjien hierarkiassa askel askeleelta ylöspäin, antaen sellaisia näyttöjä, ettei KalPan päävalmentajalla Pekka Virralla ollut muuta vaihtoehtoa, kuin tarjota Hartikaiselle lisää vastuuta.
– Sellaiset viisitoista peliä meni, ennen kuin alkoi hahmottamaan sitä, miten liigassa pelataan. Keskialue on liigassa paljon tärkeämpi kuin juniorisarjoissa, eikä kiekonmenetyksiä saa hirveästi tulla. Ero A-junioreiden peliin on iso, Hartikainen vertailee.
Kauden puolivälin jälkeen Hartikainen sai jo säännöllisesti vastuuta ylivoimapelissä, josta paikka on löytynyt vastustajan maalivahdin edestä. ”Sota-alueelta” on syntynyt myös paljon maaleja. Teknisten ja fyysisten taitojen lisäksi myös henkisellä puolella on tapahtunut kehitystä.
– Peleihin latautumista olen yrittänyt tällä kaudella opetella. Olen ollut ihan tyytyväinen, että minulla on ollut pitkiä ajanjaksoja, jolloin peli on kulkenut. Se on ollut iso harppaus henkilökohtaisesti tälle kaudelle, vuoden tulokkaan tittelistä kamppaileva pelimies toteaa.
Ikäjakaumaltaan KalPan joukkue on vahvasti kaksitasoinen. Kuvaavaa on, että KalPa-ryhmän kokenein kehäkettu Mika Strömberg pelasi SM-liiga jo ennen Hartikaisen syntymää. Ikäerot eivät kuitenkaan ole tuottaneet minkäänlaisia ongelmia KalPan joukkueessa.
– Kyllä yhteinen sävel on löytynyt helposti, kaikkien kanssa pystyy juttelemaan ja kopissa on tosi rento ilmapiiri. Ei siellä kenenkään tarvitse jäkittää, valottaa Hartikainen pukukoppielämää.
Pudotuspeleissä peli muuttuu
Hartikainen kuului viime kaudella 17-vuotiaana KalPan A-juniorien Suomen mestaruuden voittaneeseen ryhmään. Voitto Ässiä vastaan ratkesi vasta viimeisessä viidennessä ottelussa täyden Niiralan montun edessä.
– Eihän sen parempaa fiilistä ole kuin voittaa pytty, oli sarja mikä tahansa. Hienot muistot siitä jäi ja kylmät väreet tulee vieläkin, kun välillä sitä ajattelee, nuori mies tunnelmoi.
Miesten pudotuspeleistä Hartikaisella ei kokemusta ole vielä kertynyt, mutta viime kevään tapahtumista lienee kuitenkin jonkinlaista hyötyä.
– Kyllä niistäkin peleistä on varmasti oppia. Peli ei voi mennä niin hyökkäyspää edellä, vaan pitää ajatella puolustuksen kautta joukkueen etua. Viime vuonna tuli voitto ja toivottavasti se poikii hyvää tälle vuodelle.
KalPa onnistui voittamaan pudotuspelien avausvastustajansa HPK:n runkosarjassa peräti neljästi. Voimahyökkääjä uskoo pelin pudotuspeleissä muuttuvan, eikä ajattele runkosarjan peleillä olevan juuri merkitystä.
– Pudotuspeleissä peli muuttuu varmasti tarkemmaksi ja taklauksia tulee enemmän. Runkosarjassa oli HPK:ta vastaan tiukkoja vääntöjä, jotka sitten usein kääntyivät lopussa meille. Nytkin tulee varmasti tiukkaa vääntöä, mutta runkosarjan peleillä ei hirveästi merkitystä enää ole.
KalPa menetti runkosarjan päätöskierroksilla pudotuspelien kotiedun. Hartikainen ei kuitenkaan haikaile menetetyn mahdollisuuden perään.
– Parempi meille, että lähdetään haastajina. Kotiedulla ei juuri merkitystä ole.
Kuopiolaisten leirissä HPK:n pahimmat aseet ovat tiedossa, mutta pääpaino on ollut omassa tekemisessä.
– Pikkusen ollaan HPK:n pelitapaa kateltu palavereissa, mutta aika paljon ollaan haettu omaa suoritusta ja fiiliksen nostoa, muun joukkueen tapaan tiistaina moottorikelkkailemassa ollut Hartikainen valottaa.
Omaa roolia ja valmiutta tosipeleihin Hartikainen arvioi varsin varovaisesti.
– Aika näyttää olenko itse valmis koviin peleihin. Jos sieltä maalin edestä saisi muutaman maalin hyvällä tuurilla roiskaistua, niin hienoahan se olisi. Jää nähtäväksi, miten näissä kekkereissä pärjätään.
– Oma rooli jatkunee samanlaisena kuin runkosarjan lopussakin. Pitää vaan taas vastata huutoon ja näyttää, että pystyy pelaamaan myös näissä peleissä, keskushyökkääjän tontilla näillä näkymin pudotuspelit aloittava Hartikainen toteaa.
NHL ei vielä ajankohtainen
Vajaa vuosi sitten jokaisen jääkiekkoilijan unelma, NHL, tuli Hartikaisellekin astetta lähemmäksi, kun Edmonton Oilers varasi savolaisnuorukaisen kuudennella kierroksella numerolla 163. Hartikaisen on arvioitu olevan kanadalaisseuralta todellinen myöhäisvarausten ryöstö, mutta Pohjois-Amerikkaan lähteminen ei vielä ole ajankohtaista.
– En usko, että vielä ensi kaudella lähden rapakon taakse. Jos käyn siellä kesällä, niin varmaan tulee juteltua heidän kanssaan, mutta oman näkemykseni mukaan pelaan ensi kaudella KalPassa.
– NHL on tietenkin unelmana ja tavoitteena, mutta paljon pitää töitä tehdä, että sinne joskus pääsisi kokeilemaan, kahden vuoden jatkosopimuksen hiljattain kuopiolaisseuran kanssa allekirjoittanut nuorukainen kertoo.
Suurimmat puutteet Hartikaisen pelistä löytyvät heikohkosta luistelusta, pelinluvusta ja mailankäsittelystä. Suorassa luistelunopeudessa Hartikainen ei juuri keskivertopelaajalle häviä, mutta räjähtävyyttä ja nopeaa suunnanvaihtokykyä Hartikainen tarvitsisi lisää. Tämän myöntää myös pelaaja itse.
– Liikkeen puolella ne suurimmat heikkoudet on. Nopeutta tarvitsee lisää, mutta jokaista osa-aluetta tarvitsee kehittää niin fyysisellä kuin henkiselläkin puolella, jotta pärjäisi ensiksi SM-liigassa ja sitten muualla, analysoi Hartikainen itseään.
Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, voi ”Härskille” povata menestyksekästä uraa jääkiekon parissa. NHL:stä pelaaja ei kovaan ääneen puhu, mutta mahdollisuudet sinne asti ovat olemassa. Toimittajan uteluihin siitä, missä pelaaja näkee itsensä kymmenen vuoden päästä, ei suoraa vastausta heru.
– Toivottavasti mahdollisimman korkealla, päättää Hartikainen vaatimattomaan ja rauhalliseen tyyliinsä.
