Mielipide

Edmonton - Lowe expectations - pyörät pyörii, mihinkään ei mennä

NHL / Kolumni
Edmonton Oilers lähti viime kauteen suurin odotuksin. Seuran johto puhui "seuraavan askeleen" ottamisesta. Nyt Öljystä tulisi huomattava voima Läntisessä konferenssissa, nyt se voittaisi divisioonansa ja menisi playoffseissa ainakin kaksi tai kolme kierrosta eteenpäin.

Lyhyt kertaus viime kaudesta

Oilers ei ottanut askelta eteenpäin. 92 pistettä runkosarjan päätteeksi
oli sama tulos, jolla
vuotta aikaisemmin jäätiin playoffsien ulkopuolelle. Viime keväänä se
juuri ja juuri riitti, mutta
lopputulos oli tasan sama kuin niin monta kertaa aikaisemminkin:
ensimmäisen kierroksen
tappio playoffseissa Dallas Starsille.

Dallasille häviämisessä mielenkiintoisinta oli se, miten Oilers
hävisi. Dallas teki seitsemän sarjan
19:sta maalistaan ylivoimalla; Edmonton teki vain yhden ainokaisen
23:sta ylivoimamahdolisuudesta.
Erikoistilanteista napatut ratkaisevat maalit antoivat Dallasille
mahdollisuuden hallita otteluja ja
viedä Oilersin etu nopeudessa pois. Edmontonilla ei ollut puolustajaa,
joka olisi voinut johtaa
kiekollista peliä ylivoimatilateissa. Hätäratkaisuna tuotiin kokematon
Marc-Andre Bergeron suoraan
AHL:stä playofftaistoon, jossa vastakkaisella puolella samassa
tehtävässä toimi Sergei Zubov -
vielä kuudenteen otteluun - lopputuloksen ennustaminen ei ollut kovin
vaikeaa.

Yllättävät nimet, kuten Marty Reasoner, Shawn Horcoff ja Georges
Laraque olivat Oilersin parhaat
pelaajat playoffseissa. Kuuden ottelun sarjassa joukkueen top-5
hyökkääjät saivat tehtyä yhteensä
vain kolme maalia. Maalivahti Tommy Salo ei pelannut täydellisesti
playoffseissa - mikään vähempi
ei olisi riittänyt - niinpä hän sai paljon kritiikkiä osakseen niin
faneilta kuin joukkueen johdoltakin.

GM Kevin Lowe ei playofftappion jälkeen puhunut medialle viiteen
päivään. Kun hän lopulta tuli esiin,
hän haukkui julkisesti joukkueen tärkeitten pelaajien esitykset
playoffseissa. Tämän puheen
vaikutukset ovat edelleen vaivaamassa joukkuetta, ykkössentteri Mike
Comrien odottaessa treidiä
pois kotikaupungistaan tätä ennakkoa kirjoitettaessa. Kuten
jääkiekkobusineksessä on tapana,
sikariportaan omien ratkaisujen epäonnistuttua pelaajia tietenkin
syytettiin.

Positiivisiakin asioita oli nähtävissä Edmonton Oilersissa viime
kaudella muutamien pelaajien
kehittyessä suurempiin rooleihin. Ensikertalaiset Jason Chimera (NHL:n
rookieitten kuudes
14 maalilla), Ales Hemsky (30 pts), Fernando Pisani (8 maalia 35:ssä
pelissä) ja puolustaja
Alexei Semenov kaikki pelasivat paremmin kuin heiltä odotettiin.
Monipuolinen hyökkääjä Mike
York otti tärkeän roolin joukkueessa, kuten myös seuran vuoden
puolustajaksi valittu Steve Staios.

Siirtotakarajalla Edmonton Oilers teki historiaa olemalla NHL:n
historian ensimmäinen seura, joka
samana päivänä antoi pois parhaan hyökkääjänsä ja parhaan
puolustajansa. Nyt kolme vuotta
neljännesvuosisadan seuraa johtaneen Glen Satherin lähdettyä joukkue on
lopultakin muuttunut
GM Kevin Lowen joukkueeksi.

Muutokset kesän aikana

Edmonton Oilersin kaltaisen tiukan budjetin seura rakennetaan aina
organisaation sisältäpäin.
Näin tehtiin tänäkin kesänä. Viime kaudella koko uransa huippukauden
pelannut Todd Marchant
laskettiin pois - Marchant teki rahakkaan monivuotisen sopimuksen
Columbuksen kanssa -
tarjoamatta tälle edes muodollisesti jatkosopimusta. Marchant sai
tyylikkäästi tietää ettei hänen
palvelujaan enää tarvita Edmontonissa kymmenen vuoden jälkeen lukemalla
siitä lehdestä.
Kaukopuhelun tekemättä jättäminen = noin 6-7 centin säästö seuralle.

Lisäsäästöjä Edmonton Oilers sai aikaan jättämällä tarjoamatta
kakkosmaalivahti Jussi Markkaselle
muodollista "qualifying offer":ia. AHL-maalivahti Ty Conklinin
sopimuksen muututtua kesällä
one-way paperiksi - eli sama palkka farmissa kuin Showssa - yksi
Oilersin maalivahdeista sai
lähteä. Kolme nollapeliä 17:ssa aloittamassaan ottelussa ottanut
Markkanen treidattiin New
Yorkiin.

Pressboxiin popcornia mutustelemaan juuttunut Daniel Cleary päätyi kesän
aikana Phoenixiin
Oilersin ostettua hänen sopimuksensa ulos.

Oilers teki kesällä sopimuksen puolustaja Mikko Luoman kanssa. Luoma on
pelannut hyvän
harjoitusleirin, mutta tätä kirjoitettaessa hänen paikkansa
NHL-kokoonpanossa sarjakauden
avauksessa ei vielä ollut varma. Silti jo tässä vaiheessa Luoman
hankkiminen on osoittautunut
paljon paremmaksi siirroksi kuin viimekesäinen neronleimaus hankkia
kauan aikaa sitten parhaat
päivänsä kaukana NHL:stä nähnyt täydelliseksi turistiksi osoittautunut
Jiri Dopita Philadelphiasta
moninkertaisella sopimuksella, vaikka Flyersin GM Bobby Clarke jo tämän
myydessään sanoi
julkisesti ettei Dopita ole NHL-pelaaja.

Auttaakseen takkuisesti pelannutta hyökkäystä Oilers lisäsi
valmennustiimiinsä kesällä entisen
Oilers-legendan Craig Simpsonin. Simpson oli tunnettu pelaajana, joka
teki paljon maaleja
maksaen niistä kovan hinnan ottamalla vastaan poikittaisia mailoja ja
kovia otteita maalin edessä.
Hän ei ole koskaan valmentanut missään kesäkiekkokouluja lukuunottamatta
- Simpson on
toiminut TV-kommentaattorina viime kauden loppuun saakka. Hän siis
tulee saamaan heti
mahdollisuuden valmentaa NHL:ssä; ammatissa, jossa yleensä vastaavan
paikan saamiseen
menee vuosia oppirahojen maksamiseen alemmilla tasoilla.

Tätä ennakkoa kirjoitettaessa Oilersin ykkössentteri Mike Comrie ei ole
vieläkään tehnyt sopimusta
ja mitä pitemmälle kausi etenee sen todennäköisemmältä näyttää se,
ettei Comrie tule enää
kotikaupunkinsa NHL-seuraan palaamaan. Comrien menettäminen tulee
olemaan kova isku
nuorelle Oilersille jos ja kun tämä treidataan muualle. Takkuisesta
viime kaudesta huolimatta Comrie
on todellinen Edmonton Oilers-jääkiekon ruumiillistuma; Comrie pelaa
nopeudella, taidolla ja
kekseliäisyydellä; hän osoittaa tunteensa jäällä, ja pelaa aina
kaikkensa antaen Öljyn puolesta.
Oilersin johdon ja Miken väliset suhteet sekä Oilers-fanien asenne Mikeä
kohtaan eivät ole
juuri tällä hetkellä parhaat mahdolliset. Edmonton Oilers tarvitsee
todella kipeästi Mike Comrien
takaisin, koska hän on kaikilla tavoin erittäin tärkeä osa joukkuetta.

Valmennus

Valmentaja Craig MacTavish sai kesällä uuden kolmen vuoden sopimuksen.
Apulaisvalmentajat
Charlie Huddy ja Billy Moores saivat samalla jatkaa omaa työtään
valmennusryhmässä. Viisi
Stanley Cupia puolustajana voittanut Huddy huolehtii puolustajien
valmennuksesta; Moores on
hyökkääjien valmentaja. Moores oli yksi kanadalaisen
yliopistokiekkoilun parhaita valmentajia
90-luvun puoleenväliin saakka ennen NHL-tehtäviin siirtymistään.

MacTavishin pelisysteemissä hyökkäykset aloitetaan suunnanmuutoksista -
kuten lähes kaikkien
muittenkin nykyisin - Hyökkäysfilosifiana on kiekon vieminen vastustajan
alueelle maalipaikkojen
rakentamiseksi. Kiekkoa ei pelata päätyyn ja perään-systeemillä.

Puolustussysteemissään Oilers on aina pyrkinyt välttämään trapin
käyttöä, mutta viime kaudella
joukkue alentui trappiin muutaman kerran suojellessaan johtoa
kolmannessa erässä. Useimmiten
Oilersin puolustus alkaa kahden vastakarvaajan voimalla. Yhtenä NHL:n
parhaiten luistelevistä
joukkuiesta Oilersin vastakarvaajat ehtivät nopeasti vastustajan
puolustuksen kimppuun ja he
pelaavat erittäin fyysistä peliä. Vastakarva on Oilersin vahvuus.

Entinen Oilers-pelaaja Craig Simpson palkattiin kesällä valmentamaan
Oilersin hyökkääjiä.
Pete Peeters jatkaa joukkueen maalivahtivalmentajana.

Maalivahdit

Viime kausi oli Tommy Salon huonoin Edmontonissa, hän pelasi yhden
hyvän kuukauden - joulukuun
- mutta muuten Salon päästettyjen maalien keskiarvo eli GAA oli NHL:n
29:ksi paras. Torjuntaprosenteissa
Tommy oli liigan 24:s paras. Tommy Salo on valmistautunut kauteen
huolella - maalivahtivalmentaja
Pete Peeters jopa matkusti Ruotsiin harjoittelemaan tämän kanssa
elokuussa. Mutta Salo täyttää
talvella jo 33-vuotta ja hänen parhaat päivänsä urheilijana eivät ole
edessäpäin.

Salo on helppohoitoinen ykkösmaalivahti, joka pelaa paljon eikä koskaan
valita mistään. Todennäköisesti
Tommyn peliaikaa tullaan pienentämään tällä kaudella, jotta hän ei
olisi väsynyt kauden lopussa
tärkeitten pelien alkaessa. Miehen oma suhtautuminen ja sopeutuminen
pienempään työmäärään
tulee olemaan suuri kysymysmerkki.

Kesällä tehtiin päätös AHL:ssä joukkueensa Calder Cupin finaaliin
vieneen Ty Conklinin nostamisesta
NHL-kakkoseksi. Vaikka päätös tehtiin lähinnä taloudellisista syistä,
Conklin on aina pelannut hyvin
saadessaan mahdollisuuden pelata Oilers-paidassa.

Puolustus

Edmontonilla oli yksi koko NHL:n parhaista top-3 pakistoista ennen viime
maaliskuuta ennenkuin
Janne Niinimaa treidattiin pois. Niinimaan kykyä pelata 25-26 minuuttia
ottelussa tullaan kaipaamaan
kipeästi Edmontonissa - viime kaudella viidennestä pakista kolmanneksi
nousseesta Steve Staioksesta
odotetaan korvaajaa. Staios oli kapteeni Atlantassa pelatessaan ja hän
pelaa jokaisessa ottelussa
kaikkensa antaen.

Nuoren ja lahjakkaan Eric Brewerin urakehitys otti askeleen taaksepäin
viime kaudella miehen
yrittäessä tehdä liikaa. Brewer on vasta 23-vuotias ja Oilersin
tulevaisuuden tähti puolustajista.
Kapteeni Jason Smith pelasi myös takkuisen kauden viime kaudella; hän
missasi kuukauden
välillä olkapäävamman takia ja palattuaan pelasi aristellen. Iso Cory
Cross yllätti varmalla pelillään
tultuaan maaliskuussa New Yorkista. Hän sai kesällä kolmen vuoden
jatkosopimuksen.

Neljän parhaan Oilers-pakin joukossa Eric Brewer on ainoa, jolta voidaan
odottaa oikeastaan
mitään kiekon kanssa. Pienikokoinen Marc-Andre Bergeron muistuttaa
joskus NHL:ssä pelannutta
Greg Hawgoodia omituisella tavalla. Bergeron on hyvä pelaaja kiekon
kanssa ja pienestä koostaan
huolimatta hän osaa taklata. Scott Ferguson pelasi varmaa fyysistä
peliä viime kaudella ja pitänee
paikkansa kuuden parhaan pakin joukossa.

Oilers-puolustuksen mielenkiintoisin nimi on pilvenpiirtäjän kokoinen
erittäin lahjakas nuori Alexei
Semenov. Semenov nostettiin ylös kauden puolivälissä ja hän esitti
ajoittain todella lupaavia otteita,
välillä taas pelaten liian pehmeästi. Semenov osaa ampua hirmukovaa ja
hän on ilmiömäisen nopea
luistelija isoksi mieheksi vauhtiin päästyään. Jos Semenov osoittaa
myös fyysistä kovuutta pelissään,
hänellä on edessään hieno tulevaisuus NHL-puolustajana.

Mikko Luoma tuli Tapparasta auttamaan etenkin Oilersin ontuvaa
ylivoimapeliä, jossa varsinkin
kiekon kanssa pelaavalle ja hyvin ampuvalle puolustajalle olisi tarjolla
Janne Niinimaan kokoinen
aukko. Luoma on pelannut hyvän harjoitusleirin ja pysynyt joukkueen
mukana aivan leirin loppuvaiheeseen
saakka. Hän on vakuuttanut valmennuksen pelillään juuri ylivoimassa
ainakin toistaiseksi.

Eric Brewer on Oilersin puolustuksen avainpelaaja - hänellä on lahjoja
vaikka mihin ja joukkueen
menestyksen kannalta on ratkaisevaa, että Brewer palaa olympiavuoden
tasolleen. Hän pystyy
kehittymään Ed Jovanovskin kaltaiseksi tähtipakiksi jos kehityskäyrä
kääntyy taas ylöspäin.

Hyökkäys

Edmonton Oilersin hyökkääjät ovat nopeita ja aggressiivisia, mutta
ongelmana on liian pieni koko,
varsinkin keskialueella. Oilersilla ei ole ollut kunnollista isoa
sentteriä sitten Jason Arnottin. Draftissä
tätä puutetta yritettiin korvata varaamalla Marc-Antoine Pouliot
ensimmäisellä varausvuorolla, mutta
Pouliot ei ole vielä valmis miesten peleihin.

Ykkössentteri Mike Comrie tultaneen treidaamaan muualle - Chicagon Tyler
Arnasonin nimi on esiintynyt
huhuissa - joten Oilersilla on todellisia ongelmia sentterin paikalla.
Marty Reasoner pelasi hyvän kauden
viime vuonna kolmosketjun sentterinä tehden 31 pistettä ja ollen
joukkueen paras plus-miinus tilastossa.
Tämä sen jälkeen kun hän ensin menetti pelipaikkansa harjoitusleirillä
eikä yksikään NHL-joukkue
ottanut häntä waiver draftissä. Nuori Jarrett Stoll saanee
mahdollisuuden NHL:ssä; laidoilta sentterin
paikalla voidaan hätätilanteissa tuoda Shawn Horcoff ja Ryan Smyth.

Ales Hemsky tulee ottamaan paikkansa ykkösketjun oikeassa laidassa. New
Yorkista tullut Radek Dvorak
on kakkosketjun oikea laituri, Dvorak saattaa innostua uransa
parhaaseen peliin Edmontonin NHL:n
parhaana pidetyllä jäällä.

Ryan Smyth ja Mike York tulevat todennäköisesti olemaan ykkös- ja
kakkosketjujen vasemmalla
laidalla.

Edmonton Oilersilla on runsaasti hyviä roolipelaajia kolmos- ja
nelosketjuihin. Ethan Moreau, Fernando
Pisani, nopea Jason Chimera; jo mainitut Marty Reasoner ja Jarrett
Stoll sekä harjoitusleirillä kovalla
fyysisellä taklauspelillään ja maaleillaan paikan ottanut Raffi Torres.

(Oilersin hyökkääjät pelaavat eri pelipaikoilla, York pystyy pelaamaan
kaikkia kolmea hyökkääjän
paikkaa, Horcoff pelaa keskellä tai oikealla, Isbister vasemmalla tai
oikealla, Chimera keskellä tai
vasemmalla, Pisani oikealla tai vasemmalla. Pelipaikkoja ja ketjuja
vaihdetaan jatkuvasti pelistä
toiseen ja saman ottelun aikana sen mukaan miten kukin pelaa)

Georges Laraqueta pidetään NHL:n raskaansarjan mestarina. Oikealla
laidalla pelaava suosittu
Laraque on erittäin taitava pitämään kiekkoa kulmissa vastustajan päässä
usein järjestäen maalinteko-
paikkoja. Hän saattaa pelata aikaisempaa enemmän kolmosketjussa.

Laituri Brad Isbister on edelleen suuri kysymysmerkki. Hänellä on kokoa
tulla oikeaksi power forwardiksi,
mutta hän ei ole sellaiseksi tullut Phoenixissä, Long Islandilla eikä
vakuuttanut viime keväänä Edmontonissa.

Oilersin training campin yllättäjä hyökkäyspuolella on ollut suomalaisittain mielenkiintoinen nimi: Peter Sarno on tätä kirjoitettaessa aivan leirin loppuvaiheessa vieläkin NHL-ryhmän mukana. Sarno on kunnostautunut varsinkin nopeudellaan ja kiekon ylöstuojana erikoistilanteissa.

Suomalaishyökkääjät Jani Rita ja Tony Salmelainen lähetettiin Torontossa
pelit aloittavaan farmijoukkueeseen
viikon alussa heidän vietettyä lähes koko harjoitusleiri NHL-joukkueen
kanssa. Nopea Salmelainen
teki maaleja harjoituspeleissä ja tullee saamaan ensimmäisen NHL-pelinsä
tällä kaudella.

Rita on fyysisesti valmis NHL-pelaaja. Hän pelaa hyvin kahden suunnan
peliä, mutta Oilers olisi
ehkä odottanut enemmän tehoa hyökkäyspäässä. Jo kolmannen NHL-leirin
jälkeen jälleen AHL-junaan
lähetetty Rita tulee tarvitsemaan paljon uskoa parempaan huomiseen
ottaakseen vielä paikan Showsta;
kolmannen AHL-kauden pelaaminen 13:a varaukselle on varmasti henkisesti
kova paikka etenkin
ensi kauden mahdollisen NHL-työsulun häämöttäessä. Rita saattaa päästä
yrittämään NHL-pelejä
vasta 2005.

Ikuiseksi farmijyräksi leimautumisen uhka saattaa kuitenkin muuttua
hyvin nopeasti lupaavaksi
NHL-uraksi loukkaantumisten sattuessa. Mahdollisuus voi tulla koska
tahansa.

Erikoistilannepelaaminen

Harjoitusleirin teemana on lähes ollut tänä syksynä
erikoistilannepelaamisen parantaminen.
Oilersin ylivoima kotihallin supernopealla jäällä oli viime kaudella
koko NHL:n huonoin, 24 maalia
203:sta yrityksestä. Vieraissa Oilersin ylivoima oli liigan 19:a
sijalla. Ylivoima siis on ja pysyy
Edmontonin pelin akilleen kantapäänä ainakin siihen saakka kunnes joku
pystyy sitä johtamaan
siniviivalta. Muutenkin Oilersin ylivoimakuvio on liian selvästi
ennalta arvattavissa eikä Doug
Weightin aikoinaan jättämää paikkaa laidan vierellä ole koskaan pystytty
täyttämään.

Oilersin jäähyntappo oli keskinkertainen viime kaudella, vaikka se teki
NHL:n eniten maaleja, 13.
Oilers on viimeisen vuoden aikana menettänyt aikaisemmin vajaaneliön
hyökkääjinä erikoistuneet
Todd Marchantin ja Mike Grierin - heidän tilalleen on pakko löytää
pelaajia jostain. Mike York ja
Ethan Moreau ovat todennäköisesti vajaapelin hyökkääjät, Steve Staios
ja Jason Smith tulevat
tappamaan paljon jäähyjä pakin paikalla.

Player to watch

20-vuotias Ales Hemsky pelasi ensimmäisen kautensa NHL:ssä viime
kaudella. Ensimmäisen
maalin tekoon meni 40 ottelua, mutta sopeuduttuaan nuori taituri oli
ajoittain kauden lopulla
Edmonton Oilersin paras pelaaja.

Hemsky saattaa olla mailataidoissaan, pelinlukemisessaan ja
luovuudessaan paras Edmontonissa
nähty kyky sitten itse Wayne Gretzkyn. Kiekon saatuaan Hemsky tekee
harhautuksia, jotka saavat
vastustajien puolustajat näyttämään roskatynnyreiltä yleisön riemuksi.
Hemskyllä on joka vaihtoa
varten uusia kikkoja repertuaarissaan, joita ei ole aikaisemmin nähty.
Hän tekee syöttöjä, joita
kukaan muu koko hallissa ei etukäteen pysty aavistamaan. Hemskyllä on
ilmiömäinen lähtönopeus -
hän pystyy luomaan itselleen tilaa ja aikaa kikkojen toteuttamiseen
parilla nopealla luistimenpotkulla.
Hänestä tulee tällä kaudella Edmonton Oilersin uusin tähti.

Viime kauden maaliskuussa Ales Hemsky valittiin NHL:n kuukauden
rookieksi - hän teki 16 pistettä
16 ottelussa maaliskuun aikana. Kovimman kauden lopussa käytävän
playoffseihin pääsytaistelun
keskellä silloin vasta 19-vuotiaasta Hemskystä tuli Oilersin tärkein
pelaaja. Taitopelaaja Hemskyllä
on myös kykyä ja rohkeutta pelata kovaa fyysistä vastustajaa vastaan -
viime kaudella hän otti
vastaan hirmutaklauksia Vancouverin Ed Jovanovskilta ja Calgaryn Denis
Gauthierilta jatkaen
pelaamista kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Oilers varasi Hemskyn 13:a vuorolla 2001 kesän draftin ensimmäisellä
kierroksella. Nuorukaisella
on vielä paljon oppimista; parasta mitä Oilersin johto tällaisella
lahjakkuudella voi tehdä, on antaa
Hemskylle paljon nuoraa toteuttaa itseään vapaasti ja saada siten
itseluottamusta ilman liikoja
paineita. Hemsky tuli harjoitusleirille kovassa kunnossa; nopeampana ja
kevyempänä kuin viime
kauden lopussa pyyhkien kerralla kaikki epäilykset miehen
kurinalaisuudesta kuntoharjoittelijana.

Hemsky tulee olemaan Oilersin ylivoimapelin tärkein mies joko
peliärakentavassa tai maalilaukauksen
tekijän roolissa. Kun näin luovalle ja lahjakkaalle pelaajalle annetaan
paljon aikaa ylivoimapelissä,
tuloksena on paljon pisteitä.

Piste - ja playoffennustus

Edmonton Oilers on saanut kokoon 92 pistettä kahden viimeisen
runkosarjan aikana ja 93 pistettä
keväällä 2001. Hyviä saavutuksia erittäin kovassa konferenssissa; usein
saavutettu vastoin monen
asiantuntijan ennustuksia. Tommy Salon panos tulee olemaan ratkaisevaa
Edmontonille - jos Tommy
onnistuu palaamaan entiselle tasolleen - Oilersin mahdollisuudet ovat
paremmat.

Ikuisesti optimistisessa Albertassa veikkaillaan, että nyt Oilers tulee
vihdoinkin ottamaan ensimmäisen
kierroksen playoff-voiton; ensimmäisen sitten dramaattisen ratkaisun
saanut Dallas-sarja 1997.
Mutta Edmontonilla ei ole hyökkäysaseita, ei maalintekijöitä, ei
johtajia eikä ylivoimapeliä johtamaan
pystyvää puolustajaa ollenkaan. Kevin Lowe on antanut kaikki sellaiset
pois vaihtaen heidät kolmosketjun
jyriin, ikuisiin lupauksiin tai hitaisiin puolustajin tai muuten vaan
suututtanut heidät pyytämään treidiä
pois Albertasta. Oilersin ylivoimapeli oli jo viimellä kaudella
kotiotteluissa koko NHL:n huonoin - ei
ole mitään syytä odottaa huomattavaa parannusta tähän tällä kaudella
ilman Mike Comriea.

Aggressiivista ja nopeata kiekkoviihdettä tarjoava NHL:n nuorin joukkue
viihdyttää fanejaan tasan
runkosarjan loppuun keväällä 2004, saa kasaan noin 90 pistettä tai
vähän alle ja jää Stanley Cup
playoffsien ulkopuolelle. Uuden ilmeen Calgary Flames tulee ottamaan
Albertan oman taistelun
pitkästä aikaa ja viemään provinssin valtikan pois mestareitten
kaupungista kovalla Darryl Sutterin
turpiin vaan ja onnea-pelillään. Oilers ei viime kaudella pelannut
trappia kuin tilanteissa, joissa
kolmannessa erässä yritettiin puolustaa johtoa. Yleisöönmenevää
kiekkoa, vaikka nopeaa luistelua
Oilersin taktiikassa käytetäänkin lähinnä kovaan karvaamiseen ja
vastustajan pelin rikkomiseen -ei
omien maalipaikkojen rakentamiseen, mutta ei voittoja tuovaa nykypäivän
NHL:ssä.

Peliesitysten tasaisuus on aina ollut nuoren Oilersin ongelmana pitkän
ja raskaan sarjakauden
aikana. Yleensä heti joulun jälkeen joukkue on ottanut muutaman kunnon
rämpimisviikon
väsymyksen iskettyä - tänä vuonna jokavuotinen raskas tammikuu pudottaa
Edmontonin kerralla
niin kauas playoff-taistelusta ettei kova yritys kauden lopulla edes
tule auttamaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle