Mielipide

Avsien drafti 2002 : Meillä meni hyvin, menikö teillä?

NHL / Kolumni
Onhan sitä muitakin tapoja viettää juhannusta kuin seurata internetin kautta miten NHL:n varaustilaisuus etenee. Mutta ei sekään huonoin mahdollinen tapa ole, ei ainakaan jos drafti etenee yhtä suotuisasti kuin Colorado Avalanchella juhannusviikonloppuna 2002.

Tyytyväistä huminaa

Tämän vuoden varaustilaisuutta on verrattu tasoltaan vuoden -96 draftiin, vuoteen mikä ei kokonaisuudessaan ollut kovinkaan hyvä. Kuitenkin Avalanche onnistui varaamaan sinä vuonna kolmannen kierroksen lopulla Mark Parrishin (79.), kuudennella kierroksella Brian Willsien (146.), seitsemännellä kiekalla Dan Hinoten (167.) ja Samuel Pahlsonin (176.). Kaikki neljä olivat viime vuonna vakiopelaajia NHL:ssä. Yleisesti pidetään hyvänä saavutuksena jos organisaatio saa varauksistaan kaksi-kolme NHL-pelaajaa vuodessa, Avsien kykyjenetsijät löysivät ”heikkona” vuonna neljä ... Kaksi ensimmäistä varausta olivat Peter Ratschuk ja Juri Babenko, jotka hekään eivät ole olleet täydellisiä floppeja. Molemmat ovat kuitenkin pelanneet otteluita NHL:ssä, vaikka pääosa urasta onkin mennyt AHL:ssä.

Ehkei tänä vuoden varausten kanssa päästä ihan yhtä hyvään loppusaldoon kuin ysikutosten kanssa, mutta luettuani tämän vuoden kymmenikön pelaajakuvauksia niin itselleni jäi erittäin positiivinen vaikutelma. Viime vuonna tuntui että Avalanchen scouting staff haki organisaatiolle tulevaisuuden kolmos-nelosketjun grindereitä ja silloin itselleni jäi sunnuntain jälkeen epätietoinen olo. Oliko uusi pääskoutti Jim Hammett muuttamassa organisaation perinteistä character/skill-painotteista valintalinjaa size/strenght suuntaan?

Tämän vuoden jälkeen huokaisin helpotuksesta, sillä mitään linjanmuutosta ei ole tapahtunut. Hyökkääjissä taito on kunniassa, puolustajilla pitää olla kokoa ja pelipaikkaan katsomatta asenteen pitää olla kohdallaan. Suurin osa Avs-faneista - minä muiden mukana - tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä tämän vuoden valintoihin, ainakin tälläisen mielikuvan sain netin keskustelupalstojen perusteella.

Muutamia huomioita valituista veijareista ja sopimustilanteista

Mukana ei ole yhtään OHL:n tai QMHJL:n pelaajaa ja vain kaksi junnua WHL:stä. Yksikään hyökkääjistä ei ole CHL:stä. Kanadan pääjuniorisarjojen tämän vuoden valikoimaa on pidetty heikkona, mutta silti olin yllättynyt noin alhaisesta määrästä (2). Kolme pelaajaa Euroopasta, yksi Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Peräti viisi pelaajaa Yhdysvaltojen yliopisto/oppikoulusarjoista.

Yliopistopelaajien valitsemisessa on se hyvä puoli, että heidät voi jättää rauhassa suraavaksi kolme-neljäksi vuodeksi kehittymään, eikä tarvitse hoppuilla sopimustarjousten kanssa. Sama juttu on eurooppalaisten kanssa, pelaajaoikeudet säilyvät Avalanchella vaikkei sopimustarjousta tehtäisikään kahden vuoden sisään.

Hockey Newsin Draft Previewssä oli ihan mielenkiintoista tekstiä Avalanchen ”Draft tendency”-kohdassa. Ensiksi mainitaan perinteinen ”varaamme parhaan saatavilla olevan pelaajan”-klisee, mutta kappaleen lopussa Michel Goulet kertoo: "Sometimes in later rounds you go after a player that maybye has one great skill. It could be defense or it could be offense. We're still talking about a player that is 18 or 19 years old so it is kind of a projection." Ainakin tämän vuoden viimeisen valinnan, Sean Collinsin, kohdalla tämä lausunto pitää paikkansa.

Varatuista puolet oli puolustajia, jotka kaikki ovat isoja karpaaseja jo nyt - ja luultavasti huomattavan paljon isompia kolmen-neljän vuoden päästä kun he alkavat olla valmiita kokeilemaan AHL:ssä tai parhaassa tapauksessa NHL:ssä. Pakeista kolme on rightin miehiä, Kalteva ja Christie leftin. Lopuista viidestä yksi oli maalivahti ja muut neljä hyökkääjiä, joista kaksi Euroopasta ja kaksi yliopistosarjoista.

Rocky Montain Newsin toimittaja Jim Benton kuittasi artikkelissaan pääskoutti Hammettin ilmaisemaa ”best player available”-filosofiaa:If that truly was the case, there were a lot of defensemen who were the "best players available" at the time Colorado made its selections. Colorado took six defensemen among the 10 players it selected in the nine rounds of the two-day draft.

Itse asiassa Avsit ottivat viisi puolustajaa, mutta korjaus ei muuta Bentonin huomautuksen merkitystä. Avalanche-organisaatiossa on pula lupaavista puolustajista ja tätä aukkoa onnistuttiin täyttämään tämän vuoden draftissa kiitettävästi. Oikeastaan tarvetta nuorille puolustajille olisi jo ensi kaudella, kun Hockey Newsin Future Watchissa organisaation lupaavimmaksi puolustajaksi nimetyn Kurt Sauerin kanssa ei saatu sopimusta aikaan. Mahdollisesti hänelle ei edes tehty sopimustarjousta(?), jolloin hänestä tuli kauden päätteeksi vapaa agentti. En tiedä miten asiat menivät, mutta fakta on että puolustava puolustaja Sauer teki kesäkuun alussa kolmen vuoden sopimuksen Anaheim Mighty Ducksien kanssa.

Kevään-kesän aikana Avalanche on tehnyt sopimuksen ainakin kahden varauksensa kanssa. Toronto St. Michaelsin kotisivuilla kerrotaan että maalivahti Peter Budaj (toinen kierros -02) on tehnyt sopimuksen Coloradon kanssa, mutta sopimuksen pituudesta tai ehdoista ei kerrota tarkempaa. London Free Pressin sivulla kerrottiin sentteri/laituri Charlie Stephensin (kuudes kierros -02) solmineen kolmen vuoden sopimuksen Avalanchen kanssa. Kyseessä on kahden suunnan sopimus, johon sisältyi 55 000 taalan allekirjoitusbonus.

Darryl Bootlandin, Marek Svatosin, Mikko Viitasen tai muiden potentiaalisten Bears-pelaajien sopimustilanteesta en ole nähnyt missään tarkempia tietoja. Syksyn harjoitusleirit selvittänevät tilannetta aikanaan. Jos jokin lukijoista on huomannut Avsien lupauksista kertovia sopimusuutisia, niin tietoja otetaan vastaan, kiitos. Sähköpostiosoite löytyy jutun perästä. Viestiä voi laittaa myös Jatkoajan yksityisviestillä, nimimerkkihän on heikkik.

DRAFTKATSAUS PELAAJA PELAAJALTA

Pelaajakuvausten tiedot on kerätty eri lähteistä, joista tärkeimpiä ovat olleet Hockey Newsin Draft Preview, nhl.com, hockeysfuture.com, usatoday.com ja tsn.ca. Kolmesta valitusta eurooppalaisesta pelaajasta sain kommentit Avalanchen Euroopan skoutilta Joni Lehdolta, mistä hänelle isot kiitokset.

ENSIMMÄISEN PÄIVÄN VALINNAT






28. Jonas Johansson, W

185 cm, 80 kg, s. 18.3.1984.

Maila: Right. Seura: HV71

Pelaajakuvaus: Jonas ei ole tyypillinen ”Swedish player" vaan pystyy myös taklauspeliin ja pystyy pelaamaan myös hiukan pikkusikaa. Omaa erittäin vaarallisen laukauksen ja hyvät nopeat kädet. Hyvä luistelu ja kun saa vielä voimaa jalkoihinsa, niin saa itselleen vielä niin sanotun "breakaway speed":in. Hän pelaa hyvällä intensiteetillä ja molempiin suuntiin. Maalintekijä, joka haluaa tehdä maaleja - hyvä myös kulmissa. Minulle oli yllätys kun saimme Jonaksen sijalla 28 kun hänet oli rankattu Hockey Newsissäkin jo sijalle 22. Ehkä solisluun loukkaantuminen hiukan pudotti hänen sijoitustaan, koska hän missasi Camrosen ja Tjumenin turnaukset. Ruotsin maajoukkueen valmentaja vertasi Jonasta Mats Sundiniin kun he olivat samanikäisiä, mutta hiukan monipuolisemmaksi. Jos Jonaksesta tulee lähellekkään Sundinin tasoinen pelaaja niin käsissämme on todella ”Draft Steal”. Jonas varattiin CHL:n Import draftissa Kamloops Blazersin WHL-joukkueeseen, joten nyt yhdessä Jonaksen agentin kanssa mietimme mikä on hänen kehittymisen kannalta paras paikka pelata. [Joni Lehto]

Rocky Mountain Newsin artikkelissa pääskoutti Jim Hammett kehuu Johanssonin peliälyä, luovuutta ja kiekonkäsittelytaitoa. Myös syöttö- ja viimeistelytaitojen hyvää tasoa korostetaan. Korjattavaa on THN:nän Draft Previewn mukaan nopeudessa, mutta kuten pelaajakuvauksessa sanotaan niin sitä tulee kun jalkoihin saadaan lisää voimaa. www.nhl.comin varauspäivän chat-keskustelussa Jonas mainitsi että ”I have to get stronger and faster. It's a long way to go. ... [NHL] will be good for me, I'm more like a North American player than a Swedish player.” On positiivista kun pelaaja tiedostaa omat heikot kohtansa ja ymmärtää että lupauksesta NHL-pelaajaksi on pitkä matka. En usko että Johanssonista ihan Sundinin tasoista pelimiestä kehittyy, mutta kyllähän sitä milellään joukkueeseensa ottaisi alkuaikojen Micke Renbergin tai Daniel Alfredssonin tai Magnus Arvedssonin kaltaisen kahdensuunnan pelimiehen.

CSS/nhl.com: Pelasi alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa tänä ja viime vuonna. Oli tänä vuoden kisoissa Ruotsin paras maalintekijä (8 GP, 5+1=6, 18 PIM, +2). Pelasi viidessä Elitserienin pelissä, mutta ei onnistunut avamaan pistetiliään. Juniorisarjassa 26 pelissä 15+19.










61. Johnny Boychuk, D

188 cm, 92 kg, s. 19.1.1984.

Maila: Right. Seura: Calgary Hitmen, WHL

Pelaajakuvaus Boychuk tuntuu olevan ristiriitainen paketti. Kaikissa kuvauksissa sanotaan että hänellä on fyysiset eväät joukkueen top four-pakiksi asti. Iso koko, hyvä luistelu, kovuutta sekä taklauksissa että tappelussa, taitoa löytyy ja erittäin kova laukaus. Laukauksen kovuudesta saatiin osoitus Top Prospect-ottelun laukaisukisassa, jossa Boychul kellotti kisan kovimman lukeman 96,0 mph. Sitten tuleekin se iso MUTTA. Lainaus THN:ästä ””He can play physical, has great shot, but he’s not a thinking man’s player.” Eli Boychukin pelikäsitys kyseenalaistetaan ja se lienee syynä miksi hän putosi toisen kierroksen lopulle asti.

Samansuuntaisia käsityksiä Johnnystä tuntuu olevan Hitmen-faneilla. He pitävät Johnnyn fyysisyydestä, mutta välillä pelaajalla on vaikeuksia puolustuspäässä, sillä hakiessaan liian innokkaasti kovia taklauksia hän unohtaa pitää tilanteessa oman miehensä. Eikä fyysisyydestä puhuminen Boychukin yhteydessä ole pelkästään Hitmen-fanien käsitys asista, vaan riippumattoman kykyjenetsintäorganisaation Red Line Reportin päätoimittaja Woodliefin ollessa USATodayn chatissä, niin käytiin seuraavanlainen keskustelu:



St. Catharines, ON: Which defenceman in this year's draft will have the biggest physical impact for the NHL club who drafts him?
Kyle Woodlief: I would have to say Joni Pitkanen would fit that bill. If I had to have a second-choice simply on the basis of being physical, it would be Johnny Boychuk.

Kuitenkin Edmontonissa syntynyttä Boychukia pidetään yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista kavereista. Hän pelasi Kanadan maajoukkueessa viime vuoden alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa ja tykitti kisoissa yhden maalin. Positiivisinta MM-kisatilastossa oli plusmiinussaldo: 9-0 = +9, mikä oli joukkueen pakeista ylivoimaisesti paras. Eikä yhtään maalia omiin tasakentällisin... WHL:ssä tällä kaudella pistelukemat kolminkertaistuivat viimekaudesta (12 -> 40) ja ensi kaudella haarukassa lienee piste per peli kausi (edellyttäen että Hitmenin hyökkäyksestä löytyy tehomiehiä).

Albertalaisen kehitys kulkenee Rick Berry-reittiä. Eli vielä kaksi vuotta WHL:ssä, sitten vuosi-kaksi AHL:ssä ja kolmen-neljän vuoden kuluttua ensimmäiset pelit isossa liigassa. Vakiopaikkaa Avalanchen puolustuksessa haettaisiin neljän-viiden vuoden kuluttua tästä päivästä.










94. Eric Lundberg, D

191 cm, 90 kg, s. 13.4.1983

Maila: Right. Seura: Providence College (Hockey East)

Pelaajakuvaus: Toinen rightin pakki Boychukin seuraksi. Kuvauksista päätellen puolustavan puolustajan prototyyppi - pyrkii pelaamaan perusvarmaa peliä. Ei tehnyt tulokaskaudellaan maaliakaan yliopistosarjan peleissä, mutta keräsi yhdeksän syöttöä. On ollut oppikolusarjoissa joukkuessaan kapteenistossa ja häntä pidetään hyvänä johtajatyyppinä. Jäänee kehittymään Providenceen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen nähdään onko hän ammattilaissopimuksen väärti. Mittojensa puolesta Lundberg muistuttaa toista yliopistosarjoista NHL:ään noussutta jenkkiä, Aaron Milleriä. Milleriltä kului neljä kautta yliopistossa ja sen jälkeen kolmisen vuotta pääosin farmissa, ennenkuin hän pystyi vakiinnuttamaan paikkansa NHL:ssä. Nykyisin Milleriä arvostetaan erittäin hyvänä peruspakkina ja hänethän valittiin Yhdysvaltain olympiajoukkueen pakistoon Salt Lake Cityn kisoihin.










TOISEN PÄIVÄN VALINNAT










107. Mikko Kalteva, D

192 cm, 81 kg, s. 25.3.1984.

Maila: Left. Seura: Jokerit Jr.

Pelaajakuvaus: Kaltevalla on potentiaalia tulla erittäin hyväksi two-way puolustajaksi. Draftissa ei ollut montaa pakkia, jotka ovat 6.04 ja hyvät kädet. Peliäly, laukaus, pelin avaukset ovat myös erittäin hyvät + pelaa erittäin hyvin 1-1 tilanteet. Liikkuu erittäin hyvin isoksi kaveriksi ja omaa suuren "upsiden". Mikko myös pelaa aina paremmin mitä korkeammat ovat panokset . Ainoa "heikkous" mitä Mikolla on niin voiman puute, mutta se on helpoin asia korjata kun kaikki muut osa-alueet ovat kunnossa. Olin erittäin tyytyväinen kun saimme Mikon varattua numerolla 107 (Hockey News rankkasi hänet sijalle 73). Mikko on mielestäni toisen kierroksen tasoinen varaus!! Toivon että Mikko saisi muutaman liigapelin tällä kaudella pelattua, mutta ainakin että hän pelaisi Mestiksessä, A-nuorten liiga on hänelle liian "löysä". [Joni Lehto]

Jatkoajan draft previewssä Kaltevasta sanottiin "Pitkä Jokeri-pakki oli pikkuleijonien tukipilari koko kauden ajan. Liikkuu yli 190-senttiseksi pakiksi varsin hyvin ja on kehittänyt tilannenopeuttaan huomattavasti. Kalteva on kohtuullisen hyvä myös hyökkäyspäässä, hän osaa kuljettaa kiekkoa, avaussyöttö lähtee varsin tarkasti ja kiekonkäsittely on kohtuullisen hyvää tasoa. Tasainen suorittaja, jonka puutteena voi pitää tiettyä loistokkuuden puutetta. Tätä tulisi pohjoisamerikkalaisesta näkökulmasta, jos alkaisi taklata vielä voimallisemmin. Ei toimi yhtä hyvin karvauksen alaisena kuin Virkki.[HUOM! Tästä kohdasta Joni Lehto oli täysin eri mieltä. //HK] Silti hän on pelaaja, joka voiman lisääntyessä tulee tekemään paremman uran kuin moni korkeammalla varattu kanukkipakki."

Eli kaikesta päätellen toisen päivän ensimmäinen varaus Kalteva on Avseille tyypillinen keskikierrosten löytö. Ensi vuodenvaihteen Halifaxin nuorten MM-kisoihin hän ei taida ehtiä, mutta seuraavissa kaksikymppisten MM-kisoissa, siis Suomen pääkaupunkiseudulla pelattavissa kisoissa, hän on yksi pakiston johtohahmoja.










129. Tom Gilbert, D

188 cm, 85 kg, s. 10.1.1983.

Maila: Right. Seura: Chicago (USHL).

Pelaajakuvaus: Kim Hirschovitsin seurakaveri Chicago Steelistä USHL:stä. Liigan puolustajien pistepörssin yhdestoista ja pakkien maalipörssin ykkönen, joten hyökkäyssuuntaan löytyy intoa. Häntä kuvaillaan kahdensuunnan pakiksi, jolta hyökkäilyn lisäksi sujuu myös puolustuspelaaminen kunnialla. Fyysisenä ja ulottuvana pelaaja hyvä kiekonriistäjä. Siirtyy ensi kaudella pelaamaan Wisconsinin yliopistoon, mitä pidetään hyvin pelaajia kehittävänä opinahjona. Tulokaskausi yliopistosarjassa tulee kertomaan paljon enemmän Gilbertin potentiaalista, sillä tällä hetkellä hänen potentiaalistaan ei ole selkeää kuvaa. Seuraavat neljä vuotta kuluvat yliopistokiekkoilun parissa.










164. Tyler Weiman, G

180 cm, 73 kg, s. 5.6.1984.

Hanskakäsi: Vasen. Seura: Tri-City (WHL).

Pelaajakuvaus: Liikkuva ja nopea, mutta ei kovinkaan isokokoinen maalivahti. Suurimpana heikkoutena pidetään ailahtelevaisuutta. Huippupeliä saattaa seurata korkeintaan keskeneräinen esitys. Avalanchella on organisaatiossa kolme nuorta lupaavaa maalivahtia, joten he voivat rauhassa odottaa mihin suuntaan Weimanin kehitys kulkee. Tyler oli tulokaskaudellaan 2000-01 WHL:n nuorin maalivahti. Kahden vuoden päästä valmis tavoittelemaan Hershey Bearsien kakkosvahdin paikkaa?










195. Taylor Christie, D

191 cm, 95 kg, s. 2.1.1983.

Maila: Left. Seura: Bowling Green University (CCHA).

Pelaajakuvaus: Kanadalainen, joka pelaa USA:n puolella yliopistosarjaa. Varattiin aikanaan OHL:ään (London Knights), mutta puolustava puolustaja päätti valita yliopistokoulutuksen. Keräsi tulokaskaudellaan kaksi syöttöpistettä ja 40 jäähyminuuttia 37 pelissä, mutta maalitili jäi avaamatta. Christieen sopivat samat sanat kuin Avalanchen varaamiin yliopstopakkeihin. Antaa ajan kulua ja katsotaan miten miehet kehittyvät.










227. Ryan Stevens, C/LW

183 cm, 88 kg, s. 31.12.1982

Maila: Left. Seura: Yale University (ECAC)

Pelaajakuvaus: Lisää kanadalaisia, jotka ovat siirtyneet pelaamaan rajan eteläpuolelle. Pelannut kaksi kautta yliopistossa ja tällä kaudella triplasi pistesaldonsa viime kauteen verrattuna (7 -> 21). Kahden suunnan sentteri/laituri, joka todella kova yrittämään. Maalin lähituntumassa vaarallinen. Kuvauksista päätellen kuullostaa Dan Hinoten hidastetulta versiolta leftin mailalla.










258. Sergei Shemetov, W

185 cm, 80 kg, s. 3.9.1984

Maila: Left. Seura: Yaroslav (Russia)

Pelaajakuvaus: Shemetov oli rankattu Hockey Newsissä sijalle 68 (!!) ja kun saimme kaverin numerolla 258, niin ei voi mennä pahasti pieleen. Sergei on vahva luistelija, jolla on myös suht koht hyvät kiekonkäsittelytaidot. Osaa pelata myös fyysistä peliä ja saa vastustajat hermostumaan. Alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Sergei sai rajoitetusti jääaikaa, mutta teki silti 5 pinnaa kahdeksassa matsissa. Hänellä on hyvä koko, 6.01 ja 180 lbs, hyvä karvaaja ja pystyy myös pelaamaan alivoimaa. Osaa myös tehdä maaleja, mutta ei ole mikään luontainen maalintekijä, enemmänkin pelaa molempiin suuntiin hyvin. [Joni Lehto]

Tähän valintaan olen erittäin tyytyväinen. Shmetov on yksi draftin nuorimpia pelaajia, sillä hän on syntynyt syyskuussa -84. Russian Prospects-sivustolla häntä kuvataan pelaajaksi, joka pelaa isompaa kuin varsinaisesti onkaan. Ja jatkoa seuraa: ”The guy crashes the crease and actively tries to put in the rebound. Most importantly when push comes to shove, he stays on his skates and does not hesitate to get physical with the opponent.” Kysyessäni Joni Lehdolta onko kyseessä jokin venäläinen pienikokoinen agitaattori á la Dan Hinote, hän vastasi: ”Shemetov on taitavampi ja isompi kuin Hinote, muuten ehkä jotain samaa löytyy kavereista.” Hmm, venäläinen agitaattori? Tältä kaverilta odotan tulevaisuudessa paljon, kuullostaa mielenkiintoiselta tyypiltä...










289. Sean Collins, LW

175 cm, 71 kg, s. 9.2.1983

Maila: Left. Seura: University of New Hampshire (HE)

Pelaajakuvaus: Bostonin poika oli Coloradon kymmenes ja viimeinen valinta. Saalisti tulokaskaudellaan ällistyttävät 18 maalia ja 22 syöttöä 35 pelissä. Valittiin sekä Uuden Englannin että Hockey Eastin kauden tulokkaaksi. Takonut kouluaikoinaan tehopisteitä oikein urakalla (neljässä vuodessa 129 maalia ja 141 syöttöä, kolmena kautena liigansa MVP). Taitojensa ja luistelunsa puolesta ainakin toisen kierroksen varaus, mutta kolme seikkaa puhuivat häntä vastaan: pituus, paino ja penaltit.

Collinsin jäähysarake osoittaa pyöreää nollaa ja kun pelejä on yli kolmekymmentä, niin mieleen tulee että hän on pehmeä (heiveröinen?) pelaaja. Muutoin on vaikea selittää, miksi tuollaiset tehot kerännyt kaveri on vielä varattavissa viimeisellä, yhdeksännellä kierroksella. Jos Collins saa kerättyä voimaa ja massaa ilman että nopeus ja taito häviävät, niin tässä voi olla Cliff Ronning-tyylinen spesialisti. Ei Ronning tuon isompi ole ja hän selvinnyt NHL:ssä hengissä kuusitoista kautta, pelannut yli 1000 peliä ja tehnyt kaikkiaan yli 800 pistettä!

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös