Mielipide

Värityskirja: Viiksetönnä vuodenvaihteeseen, vasketonna vaskea vuolemaan

Muut Sarjat / Kolumni
Pienen koon leijonat jahtaavat kultaa ja kunniaa Tsekin tasavallassa. Vaskea on kuitenkin vaikea vuolla ilman Kuparia, vai onko? Heikki Hiltunen suututti pelaajat ja Mikko Leinonen ripusti kravatin naulaan.

Sain vaimolta rukkaset aattona. Lahjaksi. Kauppalistassa luki, että hän kaipaa putkimiestä. En tiedä, pitäisikö näistä vihjeistä ottaa onkeensa.

Myönnän toki, että itsekin kaipaan putkimiestä. Vessan lavuaari on tukossa. Hajulukko pitäisi aukaista. Tässä hommassa en ole ykkösketjun hyökkääjiä. Vaan eipä ole alle parikymppisten maajoukkueessa enää ykkösketjun sentteriä. Samalla lailla ovat siellä vaskea vailla.

Viittaan tällä tietenkin Kuparin Rasmukseen, tuohon oululaislähtöiseen hyökkääjälupaukseen, joka teloi polvensa kikkaillessaan keskialueella rakasta naapuriamme vastaan. Viittaan Ruotsiin, Venäjää ei taida rakastaa kuin dosentti Bäckman.

Alkuainemies pelasi itsensä ulos kisoista ja samalla vaikeutti Suomen matkaa kohti jalometalleja. Kuparia tarvitaan pronssin valmistuksessa. Saa nähdä, miten käy Suomen kisoissa. Tarvitaanko Kuparia, että saadaan ainakin pronssia. Kemiassa tarvitaan, mitenhän jääkiekossa?

Ensi-ilta meni ihan napakasti, kun toiset Raksilan junnarit kantoivat vastuun Slovakian kaadossa. Veljekset Räty Oy järjesti kolme kihausta Slovakiaa vastaan.

Hiltusen Heikki jyrähti ja pelaajat loukkaantuivat. Onneksi vain henkisesti, koska Heikillä oli ajatuksena, että useamman pelaajan nuppi pysyisi fyysisiltä ulottuvuuksiltaan paremmassa mintissä, jos toisen loukkaantuessa kärsisi myös taklaaja. Pelaajat eivät tykänneet, koska heiltä ei kysytty. Ihan oli hyvä päätös, tuskin olisivat pelaajat varovaisia kentällä, jos olisi vain pyydetty varomaan. Välillä on fiilis, että pelaajat ajattelevat, että päänsärkyyn auttaa parhaiten Burana. Ymmärrän heitä. Vaan joskus auttaa myös ennaltaehkäisy, kuten krapulaan se, että ei ota illalla liikaa.

Liigan oma Horst Schimanski eli Leinosen Mikko vähentää viiksien määrää Liigassa entisestään jäämällä eläkkeelle. Muiden kiusaksi on Leinonen tehnyt Tapparasta jälleen suurseuran parissakymmenessä vuodessa, kun kymmenen vuoden puuhastelulla 1990-luvulla tehtiin 15 miljoonan velat.

Leinosen työura jää kirjoihin ja Kansiin. Nimittäin mansesterilainen jääkiekko poistuu skutsista ytimeen ja myös Tampereella raiteet vievät hallille. Stadissa vie spåra, Mansessa  skujaa VR, jos kulkee. Tupsukorvat ja TBK:n jälkeläinen skulaavat jatkossa niin, että kun ne pelaavat on se aina kansisivun juttu. Ottelut pelataan nimittäin kirjaimellisesti Kannella, joka on uusi monitoimikeskus Mansen keskustassa.

Onneksi Tapparassa säilyy jatkuvuus, kun Tukka-Jukan korvaa Keravan oma lippatukka Tapolan Jussi, jonka sitten myöhemmin taas korvaa (rummun pärinää!) Rautakorven Jukka ja tätä jatkuu, kunnes toinen siirtyy kunniakkaasti eläkkeelle.

Hyvää vuodenvaihdetta kaikille ja muistakaa ennaltaehkäisy! Suojalasit suojaavat muuallakin kuin salibandyssä.

Värityskirja on toimittaja Petri Lajusen ajankohtaisiin aiheisiin tarttuva pakina, joka julkaistaan silloin tällöin, tänään on tällöin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös