Liiga-kauden alkaessa pääkaupunkiseudulla ei voi sisätiloissa järjestää yli 25 henkilön yleisötilaisuuksia. Vaihtoehtoisesti enemmän yleisöä voidaan halleille ottaa sisään, jos lohkomalla jokaisella 25 katsojan alueella on omat sisäänkäyntinsä, palvelunsa ja saniteettitilansa – eli käytännössä ei voida ottaa.
Myös muilla paikkakunnilla niin Liigan kuin Mestiksen osalta on voimassa aluehallintovirastojen asettamia rajoituksia, jotka käytännössä vievät katsomokapasiteetin hyvin vähäiseksi.
Vaikka nyt olisi siis jo aika katsoa tulevaan, missä kykenemme viettämään normaalia elämää, alkaa jääkiekkokausi tyhjille tai erittäin rajusti rajatuille katsomoille. Mitään lupausta mistään paremmasta tai tilanteen helpottumisesta ei ole tiedossa.
"Tietenkin me pyrimme lähelle sitä sataa prosenttia, mutta varmaan aivan sataan prosenttiin emme pääse"
Hallitus on ilmoittanut utopistisia rokotustavoitteita. Kovissa tavoitteissa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta nämä tavoitteet ovat myös ehtoja; ilman niiden saavuttamista hallitus ei suostu luopumaan rajoituksista, ja pikemminkin lisää niitä.
Pääministeri Sanna Marin kertoo hänen hallituksensa tavoitteen olevan sadan prosentin rokotekattavuus. Jalo tavoite, mutta yhtä realistinen kuin kahdensadan prosentin kattavuus.
Suomessa ei koskaan nähdä rokotusikäisessä väestössä 90 prosentin kattavuutta yhdellä annoksella eikä 80 prosentin kattavuutta kahdella annoksella. Jos siis katsomoiden avautuminen on ehdollista näille lukemille, voidaan jäähallien ovet hitsata pysyvästi kiinni.
Jos taas tavoitteen saavuttamiseksi ja ehtojen toteutumiseen riittää 80 prosentin kattavuus yhdellä rokotteella yli 12-vuotiaissa, tuo lukema joka tapauksessa saavutetaan täydellä varmuudella lähiviikkoina, ennen jääkiekon sarjakauden alkua – joten ehdollisuudella ei ole käytännön merkitystä.
Hallitus on myös kertonut kannattavansa niin sanottua riskiperusteista mallia kulttuurialalle. Helsingin Sanomat linjasi erinomaisella tavalla artikkelissaan tämän "räkäindeksiksi".
Paremman (ja vanhemman) väen harrastukset välttänevät turvavälirajoitukset, joten teatteriin ja oopperaan ollaan valmiita ottamaan täysiä saleja. Siitä voinemme olla varmoja, että sama kulttuurialaan kohdistuva ymmärrys ei kata jääkiekkoa ja meidät lätkäfanit luokitellaan räkäindeksillä yhteiskunnan pohjasakaksi.
Katsomossa saatetaan huutaa, kannustaa ja juhlia, ei vain istua hiljaa paikallaan. Näin ollen mitkään kulttuuritapahtumia koskevat höllennykset eivät tuo apua jääkiekkoon tai kilpaurheilun tapahtumajärjestämiseen.
"Kuinka syvään päätyyn olemme ajautumassa"
Perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru lausui yllä mainitut sanat torstaina.
Suomessa on tällä hetkellä sairaalahoidossa koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi 83 henkilöä. Normaalin influenssakauden ei tarvitse ole mitenkään erityisen poikkeuksellinen, jotta hengitystievirus tuo tuohon verrattuna kymmenkertaisen sairaalahoidon tarpeen.
Mahdollinen terveydenhuollon kuormitus ei siis johdu koronasairaiden hoitamisesta. Nyt koulutetut hoitajat pommittavat teineille aamukahdeksalta tuntemattomista numeroista puheluita, joiden hyödyllisyys ylipäänsä on hyvin kyseenalaista.
Strategiana on yhä siis kohdistaa suomalaisten elämään kovia rajoituksia, jotta tartuntojen leviämistä voidaan estää. Tältä osin hallitus on ajanut itsensä umpikujaan, kun mitään muuta päämäärää ei nähdä kuin myyttinen laumasuoja, minkä saavuttaminen on jo todettu mahdottomaksi.
Eikä uhka rajoitu vain katsomoihin, vaan myös kaukaloiden sisälle harrastajille. Harrastaminen sisätiloissa on kiellettyä, ellei osallistujilla ole mahdollisuus pitää kahden metrin turvavälejä. Joten viranomaisten mielestä harrastajien kiekkovuorotkin tulisi perua välittömästi, jos jäällä ei pysytä yli mailan mitan päässä toisista pelaajista.
– Ei sinne ole pakko mennä pelaamaan. Jokaisen täysjärkisen ihmisen pitäisi ymmärtää lähteä niistä pois, aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen kertoi Ylen uutisessa.
Seuroilla ja sisäliikuntatilojen ylläpitäjillä on siis vastuu näiden turvavälien noudattamisesta, joten monen harrastevuoron päälle vedetään vielä ruksit. Ja ilmeisesti ihmiset, jotka eivät pysyvästi loppuelämäkseen lopeta ryhmäliikuntaa ja -urheilua, eivät ole täysjärkisiä. Tämä kuulostaa kansanterveyden kannalta kaikkea muuta kuin järkevän ihmisen lausunnolta.
Tämä linjaus koskee luonnollisesti lasten ja nuorten urheiluharrastuksia, vaikka keväällä annettiin käsi sydämellä lupauksia siitä kuinka tällaista ei enää tulla tekemään. Katsojille ja faneille hallien ovien kiinni pysyminen on erittäin ikävää, kiekkojunnuille jo toisen peräkkäisen kauden viemäristä vetäminen on tuhoisaa koko harrastuksen jatkon kannalta.
Jääkiekkokautta ollaan kovaa vauhtia pilaamassa näillä päätöksillä. Aiemmin pilaaja oli uusi, vaarallinen virus ja sen aiheuttama tauti. Nyt jääkiekkoseuraajien ja -harrastajien kausi aktiivisesti pilataan, kun päättäjät ovat hirttäytyneet utopiaan ja myyttisiin tavoitteisiin.
Tätä virhettä ei olisi tarvinnut tehdä.
