2–3, 9–1, 11–1, 4–3.

Tämän vuoden nuorten MM-kisojen puolivälierät olivat räikeän kaksijakoiset. Kaksi ottelua olivat upeita trillereitä, kaksi pahemman luokan kylvetyksiä.

Tarina ei ole uusi, sillä nuorten MM-kisojen puolivälierät ovat usein olleetkin hyvin kaksijakoiset. Varsinkin lohkovoittajien puolivälieräottelut ovat yleensä lähtöasetelmiltaan hyvin epätasaiset.

Vuodesta 2014 lähtien pelatussa neljän puolivälieräottelun nykysysteemissä lohkovoittaja on pudonnut vain kahdesti lohkon neljänneksi sijoittuneelle – Ruotsi Sveitsille vuonna 2019 ja Yhdysvallat Tšekille viime elokuun kisoissa.

Kisojen puolivälieräsysteemi pitäisikin palauttaa sellaiseksi, millainen se oli vuoteen 2013 asti. Tuolloin lohkovoittajat etenivät suoraan välieriin, ja puolivälieriä pelattiin vain kaksi kappaletta lohkojen toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden kesken.

Tämä systeemi toisi enemmän panosta lohkovaiheeseen, kun pudotuspeleihin pääsisi lohkon viidestä joukkueesta vain kolme, ja lohkovoitto toisi suoran paikan mitalipeleihin. Nykyisellään lohkovaihe tuntuu liian paljon valmistavalta vaiheelta pudotuspelejä varten.

Varsinkin pienempien maiden osalta ikäluokkien väliset tasoerot heittelevät melkoisesti, mikä johtaa välillä todella rajuihin tasoeroihin.

Vanhan systeemin epäkohta oli se, että karsintasarjaan joutui kummastakin lohkosta kaksi joukkuetta eli yhteensä peräti neljä joukkuetta kymmenestä. Tätä ei tarvitsisi palauttaa, vaan lohkojumbojen nykyinen karsintasarja on hyvä malli.

Venäjän sulkeminen on kasvattanut tasoeroja etenkin puolivälierävaiheessa, mikä osaltaan näkyi tämän vuoden kisojen tuloksissa. Mankeliin joutuneet Sveitsi ja Saksa olivat tänä vuonna liian heikkoja joukkueita pudotuspelitasolle.

Varsinkin pienempien maiden osalta ikäluokkien väliset tasoerot heittelevät melkoisesti, mikä johtaa välillä todella rajuihin tasoeroihin. Jos vanha pudotuspelisysteemi olisi ollut näissä kisoissa käytössä, löylytyksiksi menneitä Yhdysvallat–Saksa- ja Tšekki–Sveitsi-otteluita ei oltaisi pelattu.