Kymmenen omaa kasvattia edustusjoukkueeseen. Paluu pudotuspelijoukkueeksi. Yksi tai kaksi omaa kasvattia jokaiseen juniorimaajoukkueeseen vuosittain. Pelaajabudjetin kasvatus 2,2 miljoonaan euroon. Liikevaihto 6,2 miljoonaan euroon.
Siinä konkreettiset tavoitteet SaiPan strategiasta, jonka maali on keväässä 2026. Kolmen vuoden päähän katsovissa tavoitteissa on sisäänkirjoitettuna haastajan asema.
Tavoitteiden kuvaaminen maltillisiksi olisi karkeaa vähättelyä. Koha myö nyt jotekii pärjättäis.
Pärjäämisenkin kanssa on tekemistä. Talouslukujen kohdalla kymmenelle seuralle viidestätoista SaiPan tavoitteen veroinen liikevaihto on arkea jo nyt – tai oli välittömästi ennen koronaa. Tästä kymppisakista ulos jäävät tuoreimpien Mestiksestä nostettujen lisäksi vain SaiPa ja taloudellisesti moniongelmainen Pelicans.
SaiPan läpi on kulkenut yhden kauden aikana vain kerran yli kuusi miljoonaa, ja siitäkin – kuten myös edellisestä välieräpaikasta – tulee tänä keväänä täyteen yhdeksän vuotta.
Palkkapuolen satsauksetkin tähtäävät lähinnä likelle torjuntavoittoa: on perusteltua olettaa, että muutaman vuoden päästä 2,2 miljoonan pelaajabudjetti vastaa kutakuinkin puolta kärkiseurojen satsauksista.
Taloudellisesti vahvimmat seurat takoivat jo viime (tili)kaudella miljoonaluokan tulosta – Ilves ja Kärpät pitkälti yli kahta miljoonaa. Tämän valuminen pelaajapalkkioihin on vain ajan kysymys, ja tämän kilpailun kiristyessä SaiPan harteet jäävät auttamattoman kapeiksi ilman liiketoiminnan radikaalia monipuolistamista.
Toisilla Qstock ja Ihku, SaiPalla lounasravintola Lalli
Liiketoiminnan monipuolistamiseen liittyy ilman muuta uusi areenainvestointi, joka Lappeenrannassa on lähivuosina edessä. Kisakenttä-hankkeen esittelyn myötä hallin sijoituspaikka on vielä arvoitus.
Tiedotteen oheen liitetyllä videolla toimitusjohtaja ja seuran omistajiin kuuluva Jussi Markkanen sekä SaiPan hallituksen jäsen ja Kisakentän toimitusjohtaja Simo Tahvanainen kertovat kuitenkin, että kyseessä on siirtymäajan strategia viimeisille vuosille vanhalla katetulla tekojäällä.
Kauppatorin areenahankkeen valmistelu viivästytti kosolti myös SaiPan strategian julkaisua – tämän paperin oli määrä tulla julki jo viime keväänä. Viivästymisen syytä kommentoitiin seurasta vetoamalla yleisöön sillä, että kun viiveen syystä voidaan kertoa, kansa kyllä ymmärtää. SaiPan uudesta kotihallista ei strategiassa kuitenkaan mainita halaistua sanaa. Herää väistämättä kysymys, mikä esti julkaisemasta tätä jo kauan sitten alkuperäisessä aikataulussa.
Muualla Suomessa maakuntansa kärkiseurat ostelevat pois musiikkifestivaaleja ja valtakunnallisiksi laajenneita yökerhoketjuja. SaiPan tilanteen tässä kilvassa kiteyttää ote strategian Muiden liiketoimintojen kehitysohjelmasta:
"Muiden liiketoimintojen ohjelman myötä kehitämme SaiPa Shop -fanituotemyymälän myyntiä sekä TYKY-liiketoimintaa."
Sputnik Fysion pois myymisen myötä SaiPalla on edellä mainittujen lisäksi käytännössä lounasravintola sekä ottelutapahtumien ravintolamyynti, eikä strategiassa edes tähdätä muuhun. Varsinaisesta edelläkävijyydestä eivät kieli myöskään strategiakauden tunnistetuiksi megatrendeiksi videolla nimetyt digitalisaatio, kaupungistuminen, vastuullisuus, kestävä kehitys sekä väestön ikääntyminen.
Vahvaa maakuntahenkeä
Urheilubisnes koostuu bisneksen lisäksi myös urheilusta. Sen tiimoilta SaiPa kertoi hyödyntävänsä jatkossa enemmän dataa, muttei kertonut, miten. Iltapäivän tiedotustilaisuudessa Markkanen avasi Jatkoajalle, että SaiPa ei palkkaa Lukon ja Ässien tapaisesti data-analyytikkoa, vaan hankkii dataosaamista ulkoiselta palveluntuottajalta.
valtakunnallinen näkyvyys olisi enemmän kuin tarpeen. Muuallakin kuin eri oikeusasteiden pöytäkirjoissa.
Omien kasvattien – jollaisiksi SaiPa laskee seuran U18- ja U20-joukkueet läpikäyneet – kohdalla julkaisuvideon fokus oli jälleen torjuntavoitossa: Markkanen painotti, että "täältä saa täysin samat palvelut kuin muualtakin". Se ei vielä varsinaisesti ole kilpailuvaltti.
Lausunnollaan Markkanen oletettavasti tarkoitti, ettei parempien kehitysedellytysten perässä tarvitse lähteä kotimaakunnasta muualle, kuten Petmanin veljekset aikoinaan Lukkoon sekä Santeri Airola ja Jarkko Parikka Ilvekseen. Se on paljonpuhuva mittari.
SaiPan mission kerrottiin olevan Etelä-Karjalan ja eteläkarjalaisuuden edustaminen Suomen suurimman urheiluviihdetuotteen, Liigan, parissa. Posiitivista imagoa kerrottiin niin ikään haluttavan edistää – maakunnassa, ei laajemmin.
Uskollisin ydinyleisö tulee itsestäänselvästi tunnin matkan sisältä, ja kotipesää on valvottava ilman muuta herkimmin, mutta vähenevän väestön kaakonkulmalla myös valtakunnallinen näkyvyys olisi enemmän kuin tarpeen. Muuallakin kuin eri oikeusasteiden pöytäkirjoissa.
Etsimättä juontuvat mieleen Mikkelin Jukureiden muutama vuosi sitten antamat lausunnot. Mikkeliläisseuran johto kertoi Total Hockey Forever -podcastin haastattelussa avoimesti, että sarvipäiden Liigassa olemisen päätavoitteet ovat muualla kuin kaukalossa – mikään tavoitekaan ole voittaa Kanada-maljaa.
Muokattu 7.2.2023 kello 20.55: korjattu ensimmäisen kappaleen tavoite 1–2 omasta kasvatista kussakin juniorimaajoukkueessa. Aiemmin tekstissä väitettiin virheellisesti SaiPan tavoitelleen 1–2 omaa kasvattia edustusjoukkueeseen vuosittain.