Mielipide

Raimo Helmisen paluu Ilvekseen on todella upea asia – pelko vanhoista luurangoista on turhaa

LIIGA / Kolumni
Mies voi lähteä Ilveksestä, mutta Ilves ei miehestä. Nyt Raimo Helminen palaa kotiin. Liian suurten kysymysmerkkien piirtäminen tässä vaiheessa on turhaa.

"Bisnekset menee hyvin ja kuntokin on vallan mainio."

Vuoristoneuvos Tuuran tuttu lausahdus kuvaa Ilveksen tilannetta tällä hetkellä. Heikosti menneisiin CHL-peleihin reagoitiin Raimo Helmisen muodossa, sillä ainakin mies itse totesi prosessin olleen viikon mittainen.

CHL:n jälkeen Ilves on kuitenkin voittanut kaikki kolme otteluaan.

Kun pukukoppiin tuodaan lisää porukkaa ja tehdään muutoksia, on kokonaisuudessa aina omat vaaransa. Ilvesläisistä kukaan ei halua nähdä toisintoa edellisestä kerrasta, kun "Raipe" seisoi Ilveksen penkin takana. Kaudella 2012—13 Ilves joutui antamaan potkut seuralegendalleen, kun käytännössä mistään ei tullut mitään.

Tästä kymmenen vuoden takaisesta hetkestä Helminen on mennyt valmentajana kuin myös Ilves organisaationa huimasti eteenpäin, eikä tällaisten pelkojen pitäisi realisoitua.

Seuralegendan viime vuosien näytöt ovat kelpo luettavaa: hopea TPS:n kanssa ja italialaisen HC Pustertalin nostaminen sarjan jumbosijalta pudotuspeleihin asti.

Ilveksessä hänen on tarkoitus ottaa vastuu erikoistilanteista ja etenkin ylivoimasta. Esimerkiksi TPS:ssä ylivoimapeli oli sarjan seitsemänneksi parasta ja alivoima neljänneksi parasta. Ammattitaito vaikuttaisi siis olevan kunnossa.

Tilastoista huolimatta joillekin hänen palkkaamisensa näyttäytyy suojatyöpaikkana – turhaan.

Nykyinen Ilves on kuitenkin siinä tilanteessa, jossa Helminen palkataan näyttöjen eikä statuksen perusteella. Talouskin on kunnossa ja mahdollisuus valmennusta vahvistavien peliliikkeiden tekemiseen on olemassa. Raipe tosin saattaisi suostua valmentamaan Ilvestä pienemmästäkin korvauksesta.

Vaatimaton ja ilvessydäminen Helminen soveltuu kuitenkin hyvin joukkueeseen. Jotakin Raipen seurarakkaudesta kertoo, kun Ilves taannoin järjesti aatelointitilaisuuden, joissa palkittiin ansioituneita seuraihmisiä. Raipe oli tuolloin vielä kilpailevan seuran päävalmentajana, mutta se ei miestä estänyt.

Siellä Raipe oli jäällä keltainen takki päällä jakamassa näitä kunnianosoituksia! Tavallaan pieni asia, mutta hyvin unohtumaton seuran kannattajille.

Raipe on jokaiselle ilvesläiselle Jumalasta seuraava. Voi sitä riemun määrää, kun Ilves julkaisi sopimuksen. Jokainen Ilves-kannattaja vaikutti olevan haltioissaan ja kenties kannattajaporukalta on odotettavissa jotakin erityistä "paluuottelussa".

Onhan tässä legendaarisen urheilutarinan ainekset käsillä. Raimo Helminen palaa Ilvekseen ja seuralla on hyvät mahdollisuudet mestaruuteen. Tähän kun yhdistää häntä esikuvanaan pitävän Petri Kontiolan "viimeisen tanssin", nousevat kylmät väreet väistämättä.

On se todettava, että keltavihreä näyttää oikein hyvältä Raipen yllä. Helminen on takaisin siellä, minne hän kuuluu. Mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan.

» Lähetä palautetta toimitukselle