JYPin katastrofaalinen 100-vuotisjuhlakausi on nyt takana päin, ja seura on keskittynyt kesällä pesemään kauden jälkipyykkiä. Otsikoissa pyörinyt seura lähtee kauteen varsin eri näköisenä, kuin vuosi sitten, mutta siitäkin huolimatta tilanne on huomattavasti aiempia vuosia parempi.
Saattaa kuulostaa kummalliselta, että parhaan pistemiehensä ja maalintekijänsä menettänyt joukkue olisi edes paperilla vahvempana kuin aiemmin, mutta Jyväskylässä nykytilanteen takana on niin paljon enemmän kuin joukkueen paperivahvuus.
Pöly ja kohut seuran ympärillä ovat laskeneet, ja ovet Hippoksella ovat käyneet virkistävän tiuhaan tahtiin.
Huhtikuussa 2019 urheilutoimenjohtajaksi noussut Mikko Viitanen on eronnut pestistään. Viitasen aikakaudella JYP pelasi pyöreät nolla pudotuspeliottelua, ja useampi hänen junailema pelaajahankinta räjähti seuran naamaan pahemman kerran. Viimeisillä kausillaan hänen joukkueen rakentamisensa oli kuin peilikuva meritoituneen ja kokeneen Jukka Rautakorven pelitavasta. Rautakorpi potkittiin lopulta ulos kolmivuotisen projektin puolivälissä katastrofaalisin seurauksin.
Vaikka Viitasen epäonnistumisen taustalla on paljon muutakin kuin epäonnistuneita pelaajahankintoja, hänen aikakauttaan ei tulla muistelemaan lämmöllä Jyväskylässä.
Viitasen tilalle urheilutoimenjohtajaksi astui Viitasen tavoin katsomaton kortti, Simo Mälkiä. Vaikka osa Jyväskylään kesän aikana tuoduista nimistä, kuten Nathan Schnarr olivat vielä Viitasen hankintoja, on Mälkiä tehnyt olosuhteisiin nähden jopa yllättävän hyvää työtä paikatessa kokoonpanon avainlähtijöitä. Paperivahvuudella JYP menetti terävintä kärkeään, mutta kokoonpano on kokonaisvaltaisesti paras, mitä se on ollut vuosiin.
Myös penkin takana on nähty paljon liikettä. Rautakorven penkin takana korvannut Mikko Heiskanen on väistynyt takaisin apuvalmentajan rooliin. Heiskasen aikakausi hurrikaaniryhmän pääkäskijänä on tilastollisesti heikko, mutta hänet asetettiin tilanteeseen, jossa harva valmentaja olisi onnistunut paremmin. Myös huomattavan suuren naurun alaiseksi seuran asettaneen "pelipaikattoman" kiekon isä Tommi Hämäläinen on poistunut seuran riveistä.
Kesällä 2022 seuran junioripuolelle töihin saapunut Hämäläinen ylennettiin apuvalmentajaksi Rautakorven valmennustiimiin. Hänen visionsa pelipaikattomasta kiekosta innosti puheenjohtaja Jukka Seppästä niin, että tämä oli valmis potkimaan päävalmentajansa ulos seuran ollessa pudotuspelipaikalla. Hämäläinen onnistui myymään 2020-luvun hulvattomimman pelitavan kaikille seurayhteisössä. Projektin lopputuloksen voi tarkastaa vaikka sarjataulukosta.
Hämäläinen palkittiin innovaatiostaan yksilö- ja taitovalmentajan pestillä uudessa valmennusryhmässä, mutta hänen sopimuksensa purettiin kesäkuun alussa hänen viedessä innovaationsa kauas uudesta päävalmentajasta.
Uusi päävalmentaja Johan Pennerborn on raikas tuulahdus jotain uutta Jyväskylässä. Viimeksi monikansallisessa ICEHL-sarjassa valmentanut Pennerborn on tuotu hurrikaaniryhmään luonnollisista syistä, sillä voittihan Tappara mestaruuden välittömästi maanmies Rikard Grönborgin tuotua Suomi-kiekkoon oman pelitavallisen tuulahduksensa.
Pöytä on nyt puhdas, ja Jyväskylässä voidaan jälleen keskittyä siihen tärkeimpään – jääkiekkoon.
Pennerbornin pelitavalle täytyy antaa aikaa, mutta uusi, yllättävä ja jokseenkin ulkona normeista oleva päävalmentajanimitys on merkki siitä, että seura katsoo vihdoin ainoaan suuntaan, johon se voi edetä. Eteenpäin.
Yksi tahra muutoin puhtaassa pöydässä kuitenkin on. Puheenjohtaja Seppänen ei maaliskuisesta pohdiskelustaan huolimatta ole eronnut ja myynyt osuuttaan seurasta. Hän on kuitenkin seurannut pöydän puhdistamista taustalta niin Pennerbornin kuin Mälkiänkin palkkausten muodossa. Seppänen on nähnyt seurassa ollessaan kaiken, niin hyvän kuin pahankin. JYP-yhteisön kärsivällisyys on miltei nollissa, joten Seppäsellä ei ole varaa enää yhteenkään virhearvioon.
Hänen täytyy antaa uusille palkkauksille aikaa, jotta seurayhteisö voi rakentaa jälleen luottamuksensa henkilöön, joka orkesteroi koko 100-vuotisjuhlakauden pettymyksen.
Kaikesta huolimatta raikas syystuuli tuo Jyväskylään uuden ilmeen mukana myös jotain, mitä seurayhteisössä ei ole ollut viimeisen vuoden aikana, nimittäin toivoa. Joukkue on valmis taistelemaan pudotuspelipaikasta laajennetun pudotuspeliformaatin avittamana.
Pöytä on nyt puhdas, ja Jyväskylässä voidaan jälleen keskittyä siihen tärkeimpään – jääkiekkoon.