Mielipide

Paitsiossa: Nuoret Leijonat voitti kultaa, mutta olivatko pelaajat siihen valmiita?

LIIGA, MAAJOUKKUE / Kolumni
On hölmöä ajatella, että alle 20-vuotiaat maailmanmestarit olisivat kaikki kykeneviä suhtautumaan maailmanmestaruuteensa täysin kypsästi, kirjoittaa Jatkoajan maajoukkuetoimituksen päällikkö Tuuli Määttä.

Voittaessaan alle 20-vuotiaiden MM-kultaa Suomen alle 20-vuotiaat maajoukkuepelaajat nousivat hetkessä kansallissankarien asemaan.

Mediaryöppy on ollut valtava. Se alkoi jo, kun Suomi kisoihin lähti, ja moninkertaistui, kun menestystä tuli. Kultaottelua seurasi puoli miljoonaa katsojaa, mikä on uskomaton määrä ottaen huomioon, että ottelu alkoi kolmelta yöllä. Lehdistöä ja kansaa on kiinnostanut. Kun pelaajat saapuivat Suomeen, fanit olivat kentällä vastassa.

Rakastamme jääkiekkoa, mutta aivan yhtä paljon rakastamme jääkiekkoilijoita.

Liiga-seurat ovat ymmärrettävästi jatkaneet pelaajien hypetystä. Ne haluavat siivun niistä puolesta miljoonasta katsojasta, joita kultaottelu kiinnosti. Nuoret kultaleijonat ovat esiintyneet seurajoukkueidensa some-sisällössä, jakaneet nimmareita faneille ja ottaneet vastaan kukkia ja muistolaattoja.

Me olemme nostaneet joukkueellisen nuoria jääkiekkoilijoita, jälleen kerran, jalustalle. Me katsojat olemme ne, jotka kaipaavat sankareita.

Siinä ei ole mitään väärää. Jääkiekon tarkoitus on tuoda iloa. Jos Suomen jääkiekkomaailmanmestaruudesta ei voi iloita, mistä sitten?

Suomen talvi on synkkä, märkä ja liian pitkä. Pienikin vilahdus kimmeltävästä, parhaassa tapauksessa kullasta, piristää sen keskellä kummasti.

Mutta kiinnostuksella on kääntöpuolensa. Näin valtava julkisuus väkisinkin tunkeutuu pelaajien yksityiselämään ja kasaa heidän harteilleen aivan uudenlaisia menestymispaineita.

+++

Vaikka suuri osa Nuorten Leijonien kultajoukkueesta on jo vahvasti ammattilaisuran alkutahdeissa kiinni, kyse on silti alle 20-vuotiaista pelaajista. Moni, esimerkiksi Kärppien kaksikko Aleksi Heponiemi ja Rasmus Kupari tai jo yhden nuorten kullan voittanut Eeli Tolvanen, on tottunut esiintymään julkisuudessa, mutta harva joukkueesta on ehtinyt vielä kokea tämänhetkistä mediamylläkkää vastaavaa.

Me katsojat olemme kokeneet kultahuuman ennenkin. Lähes kaikille Nuorille Leijonille juuri päättynyt kokemus oli ensimmäinen laatuaan.

Esimerkiksi kullan ratkaisseen maalin tehnyt Kaapo Kakko on vasta 17-vuotias. Siis niin nuori, ettei hän saa ostaa alkoholia ja että virallisimpiin häntä koskeviin papereihin vaaditaan huoltajan allekirjoitus.

On hölmöä ajatella, että alle 20-vuotiaat maailmanmestarit olisivat kaikki kykeneviä suhtautumaan maailmanmestaruuteensa täysin kypsästi. Tuskin samassa tilanteessa ja samassa mediamylläkässä siihen pystyisi moni paljon vanhempikaan ihminen.

Onneksi suomalaisiin hyveisiin kuuluvat sekä vaatimattomuus että kova työnteko. Voimme toivoa, että se sama suomalainen yhteiskunta, joka nyt on nostanut nuoret miehet jalustalle, jaksaa seuraavassa käänteessä muistuttaa, että tulevaisuuden eteen on vielä töitä tehtävänä.

Lähimenneisyydestäkin löytyy kannustavia esimerkkejä siitä, miten nuorten MM-kullan jälkeinen työnteko on kannattanut. Vuonna 2016 kultaa voittaneeseen Nuorten Leijonien ryhmään kuuluivat NHL:n pistepörssikärkenäkin ollut Mikko Rantanen, maalihai Patrik Laine ja NHL-joukkueidensa vakiopelaajiin kuuluvat Kasperi Kapanen ja Sebastian Aho.

Toivottavasti myös Nuoret Leijonat 2019 ymmärtävät mediamyrskynsä silmässä, että heidän tarinansa on vasta alussa.

Tuuli Määtän jääkiekkokulttuuriin keskittyvää Paitsiossa-palstaa julkaistaan joka toinen sunnuntai.

» Lähetä palautetta toimitukselle