Olen vuosien varrella ollut paikan päällä sadoissa jääkiekko-otteluissa.
Naisten ottelussa en ole ollut kertaakaan.
Tätä vinoumaa ei selitä niin sanottu pelin taso tai se, etteivät jääkiekkoa pelaavat naiset ole ammattilaisia. Olen ollut katsomassa myös junioritason Mestistä sekä höntsä- tai näytöspelejä, joissa ammattimaisuudesta ei ole ollut tietoakaan.
Vinoumaa ei selitä sekään, ettei naiskiekko ylipäätään jostain syystä kiinnostaisi, sillä olen lapsesta asti katsonut naisten maaotteluita televisiosta.
Toisin sanoen olisin naiskiekolle erinomainen potentiaalinen asiakas, jota se ei kuitenkaan ole onnistunut saamaan tekemään ostopäätöstä.
+++
Yksi markkinoinnin kulmakivistä on tuotteen tai palvelun saatavuus. Ei ole yhdentekevää, mitä kanavia myynnissä käytetään tai kuinka paljon asiakas joutuu tekemään tuotteen tai palvelun saadakseen. Joillain aloilla tämä viedään tappiin asti: ei ole sattumaa, mitkä tuotteet ruokakaupassa ovat parhaalla nappaamiskorkeudella.
Saatavuudessa naiskiekko on heikoilla. Kotipaikkakunnallani miehet pelaavat ottelunsa säännölliseen kellonaikaan areenalla, jonne mahtuu toistakymmentä tuhatta ihmistä. Naiset pelaavat ottelunsa milloin sattuu ja missä sattuu – usein kylmässä pommisuojabunkkerissa, johon hädin tuskin mahtuu itse jää.
Kumpi houkuttelee enemmän?
Kumpaan tulee lähdettyä useammin?
+++
Toinen naiskiekon suurimmista markkinointiongelmista liittyy imagoon: sitä ei arvosteta tarpeeksi. Eikä ongelman ydin ole siinä, etteivätkö sitä arvostaisi katsojat, vaan siinä, etteivät sitä arvosta päättäjät. Mikäli päättäjät antaisivat naiskiekolle enemmän arvoa, sen arvostus myös katsojien keskuudessa pääsisi nousemaan.
Naisten finaalin siirto toiseen halliin miesten A-juniorien pudotuspelin tieltä oli naiskiekon kannalta kaksinkertainen moka: se arvotti naisten kiekon jopa A-juniorien kiekon alapuolelle ja teki naiskiekon saatavuudesta asiakkaan kannalta entistä haasteellisempaa.
Naisten jääkiekko on viime vuosina kehittynyt merkittävästi meillä ja maailmalla. Silti sen potentiaalista vasta osa on käytössä. Naiskiekon myynti ja markkinointi laahaavat kehityksessä itse pelin ja pelaajien perässä.
Saatavuusongelma ei ratkea hetkessä, koska se on vahvasti sidoksissa myyntiin ja kannattavuuteen. Se toivon mukaan ratkeaa itsestään sitä mukaa, kun naisten jääkiekon kaupallisuuskin kehittyy. Imago-ongelmassa sen sijaan auttaisivat pienetkin teot – tai edes se, ettei sitä pienilläkään teoilla halvennettaisi.
On turha etsiä esteitä naiskiekon kasvulle itse pelistä niin kauan kuin miesten juniorisarjatkin ovat päättäjien mielestä naisten finaalia tärkeämmät.
Tuuli Määtän jääkiekkokulttuuriin keskittyvää Paitsiossa-palstaa julkaistaan joka toinen sunnuntai.
