Mielipide

Paitsiossa: Hurricanesin pudotuspelimenestys on ilon ja ääliöiden juhlaa

NHL / Kolumni
Hurricanes on kyennyt luomaan itselleen enemmän kuin brändin: se on luonut itselleen identiteetin, kirjoittaa Jatkoajan maajoukkuetoimituksen päällikkö Tuuli Määttä.

Carolina Hurricanesin ei voi sanoa kuuluvan NHL-seurojen aateliin. Aiemmin Hartford Whalersina tunnettu joukkue pelaa kotiottelunsa Pohjois-Carolinan Raleigh'ssa, jossa ihmisillä on yleensä parempaa tekemistä kuin jääkiekon seuraaminen. Sillä on yksi Stanley Cup -mestaruus, vuodelta 2006.

Teuvo Teräväisen ja Sebastian Ahon tähdittämällä Hurricanesilla on pitkään ollut kiinnostus- ja brändiongelma. Täksi kaudeksi seura uudisti julkista kuvaansa, ja joukkue esimerkiksi otti käyttöönsä hassut voittopelijuhlinnat. Voitetun kotiottelun jälkeen pelaajat ovat kannattajien iloksi esimerkiksi muka pelanneet jäällä baseballia ja kaatuneet toistensa päälle kuin dominonappulat.

Myös sosiaalista mediaa seura on hoitanut modernisti ja mallikkaasti, ja sen Twitter-tilin esittelytekstinä lukee nytkin: "That playoff hockey team with the fun celebrations" eli vapaasti suomennettuna "Se pudotuspelijääkiekkojoukkue, jolla on ne hauskat tuuletukset".

Hurricanes kirjaimellisesti erottelee itsensä kilpailijoistaan juhlintansa avulla. Se on rakentanut itselleen paljon entistä vahvemman brändin hupsuttelevan, iloisen jääkiekon ympärille.

+++

Kaikkia – erityisesti perinteisempiä, vanhempia jääkiekkoasiantuntijoita ja -vaikuttajia – hassuttelu ei ole miellyttänyt. Esimerkiksi 85-vuotias kanadalainen jääkiekkoikoni Don Cherry lyttäsi hupsuttelun ja kuvaili joukkuetta sanoilla "bunch of jerks", vapaasti suomennettuna "nipullinen ääliöitä".

Hurricanes ei haukuista loukkaantunut – päinvastoin. Se ilahtui. Se alkoi toitottaa koko maailmalle, että ikoninen kommentaattori oli haukkunut joukkueen. Se painatti Bunch of Jerks -t-paitoja ja teki selväksi, että se oli mieluummin nipullinen hassuttelevia ääliöitä kuin nipullinen mailaa puristavia ryppyotsia.

Hurricanes siis tarttui Cherryn pilkkaan ja rakensi siitä enemmän kuin brändin: se rakensi identiteetin.

Yleisö on, kuten arvata saattaa, ihastunut paitsi hupsutteluun, myös altavastaaja-asemaan, johon Cherryn lausunnon kaltainen kritiikki on Hurricanesin asettanut.

Moni jääkiekon kirjoittamattomista säännöistä esimerkiksi tappeluihin liittyen on viime vuosien aikana alkanut hiipua pois. Niiden mukana on heikentynyt myös ajatus, etteivät jääkiekkoilijat saisi viihdyttää katsojia vain viihdyttääkseen katsojia.

Pieni Hurricanes taistelee isoja, ajasta jääneitä jääkiekkovaikuttajia vastaan, saa osakseen julkista kuraa ja kääntää tilanteen voitokseen. Tämä on tarina, jonka Hurricanes on kyennyt ympärilleen luomaan. Ja kuka tällaisesta tarinasta ei pitäisi?

+++

Hurricanes lähti kauteen haastajana, kävi runkosarjan aikana syvällä ja kiitää nyt hohdokkaassa pudotuspelivoittoputkessa. Se voitti perjantain ja lauantain välisenä yönä New York Islandersin ja jatkoi konferenssifinaaliin voitoin 4–0. Se pelaa hurmoksessa, jollaista ennen kauden alkua olisi ollut vaikea uskoa, ja menestyy joukkueena.

Onko Hurricanesin loiston taustalla voimakas joukkueidentiteetti, yhteenkuuluvuus, jota bunch of jerks -tyyppinen vinoilu on vain vahvistanut?

Hurricanes pelaa vailla ennakko-odotusten paineita. Pelkoa kasvojen menettämisestä ei ole, kun ne on monien silmissä jo menetetty.

Kuinka pitkälle nipullinen ääliöitä voi päästä paineettomuuden ja joukkuehengen siivittämänä?

Toivottavasti Stanley Cupiin asti.

Se olisi jääkiekkoilon lopullinen voitto vanhentuneesta virallisuudesta ja vakavuudesta.

Tuuli Määtän jääkiekkokulttuuriin keskittyvää Paitsiossa-palstaa julkaistaan joka toinen sunnuntai.

» Lähetä palautetta toimitukselle