Kevään 2022 pudotuspeliotteluiden katsojakeskiarvo nousi 6983 katsojaan ottelua kohden. Katsojakeskiarvo oli kaikkien aikojen neljänneksi suurin sekä paras 20 vuoteen. Finaalien katsojakeskiarvo 11 209 oli kaikkien aikojen toiseksi suurin.
Luvut eivät kerro koko totuutta. Jo ennen koronan tuomia haasteita Liigan katsojamäärät ovat olleet laskusuunnassa. Kaudella 2018–2019 Liigan katsojakeskiarvo runkosarjassa oli 4232, joka on pienin lukema kauden 1984–1985 jälkeen. Kaudella 2019–2020 luku oli 4239 ennen viimeistä kierrosta, joka pelattiin tyhjille katsomoille.
Heti alkuun täytyy todeta, että viime kauden luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä runkosarjaa varjostivat ympäri maata vaikuttaneet yleisörajoitukset. Muun muassa HIFK sai aina helmikuulle asti täyttää vain puolet katsojakapasiteetistaan.
Kaikkein vertailukelpoisimmat luvut saadaan, kun otannasta lasketaan pois selkeimmät koronarajoitetut pelit. Tällöin runkosarjan katsojakeskiarvo on siivotuilla luvuilla 3374, mikä on 865 katsojaa vähemmän kuin edeltävänä kautena. Prosenteissa tämä on yli 20.
| Joukkue | 2019-20 | 2021-22 | Muutos |
|---|---|---|---|
| Ässät | 4363 | 1836 | -57.9% |
| KooKoo | 3944 | 2446 | -38.0% |
| JYP | 3761 | 2448 | -34.9% |
| SaiPa | 3406 | 2288 | -32.8% |
| HPK | 3930 | 2758 | -29.8% |
| Pelicans | 3638 | 2719 | -25.3% |
| KalPa | 3419 | 2589 | -24.3% |
| Kärpät | 5161 | 4044 | -21.6% |
| Lukko | 3714 | 2937 | -20.9% |
| HIFK | 7228 | 5857 | -19.0% |
| Jukurit | 2787 | 2291 | -17.8% |
| TPS | 4391 | 3622 | -17.5% |
| Sport | 2734 | 2638 | -3.5% |
| Tappara | 5429 | 5761 | 6.1% |
| Ilves | 5637 | 6269 | 11.2% |
| Kaikki | 4239 | 3374 | -20.4% |
Ylläolevaan taulukkoon on koottu Liiga-joukkueiden katsojakeskiarvot kausilla 2019–2020 ja 2021–2022. Seurat on järjestetty suhteellisen muutoksen mukaan. Aineisto on puhdistettu selkeimmistä koronarajoituksista kärsineistä luvuista.
Kasvua vain Tampereella
Tappara ja Ilves – ennen kaikkea uuden hallinsa myötä – ovat ainoat joukkueet, jotka kasvattivat katsojamääriään verrattuna koronaa edeltävään kauteen. Tapparan yleisömäärä kasvoi kahden vuoden jänteellä 6,1 ja Ilveksellä 11,2 prosenttia. Suurimman pudottajan titteli jää surkeasti pelanneelle Ässille, jonka katsojakeskiarvo laski lähes 60 prosenttia.
Jos mestaruusviirin nostoon ei saada tavoiteyleisöä, millä sitä saa muihinkaan otteluihin?
Kasvaneen Tampereen ulkopuolella suotuisin katsojakeskiarvon muutos oli Sportilla, joka pelasi viime syksynä hyvän alkukauden. Laskua Kuparisaaren yleisömäärässä oli vain 3,5 prosenttia. Toiseksi vähiten laskua oli TPS:llä, mutta prosenttiluku on jo huomattavasti isompi: 17,5 prosenttia. SaiPalla, JYP:llä ja aina pronssiotteluun asti päässeellä KooKoolla keskiarvo laski yli 30 prosenttia. Ilman tamperelaisjoukkueiden onnistumisia kokonaiskeskiarvo olisi vielä karumpaa luettavaa.
Luvut kertovat paljon ihmisten käyttäytymisestä koronan kurittamassa yhteiskunnassa, mutta sen taakse ei voi täysin piiloutua. Kyseessä on laajempi ilmiö. Laskeva trendi alkoi jo silloin, kun Jokerit jätti Liigan taaksensa. Entisellä Hartwall–areenalla pelatut pelit nostivat katsojakeskiarvon viiden tuhannen katsojan paikkeille. Sittemmin keskiarvo on pudonnut 4200:n ja 4300:n välille.
Kuten todettu, viime kevään pudotuspelit keräsivät ennätysyleisön, mutta runkosarjan osalta tilanne ei ollut yhtä ruusuinen. Uuteen kauteen Liiga lähti vähintäänkin mielenkiintoisista asetelmista, mutta jo ensimmäiset kierrokset herättävät kysymyksiä.
Kauden avaus Tampereella keräsi 6331 katsojaa uudelle Nokia–areenalle. Se on reilusti yli Liigan keskiarvon − eikä sovi unohtaa, että Tappara on jo korkannut kauden kotipelinsä CHL-otteluilla.
Totuus kuitenkin on, että lukema alittaa seuran yleisötavoitteen 6900. Jos kauden avausotteluun, jossa mestaruusviiri nousee kattoon, ei saada tavoiteyleisöä halliin, millä sitä saadaan muihinkaan runkosarjan otteluihin?
Tappara ei toki ole yksin. Jukurit sai kerättyä kotiavaukseensa vaivaiset 2143 katsojaa. Se jää liki neljänneksen tavoitekeskiarvosta, joka mikkeliläisillä on Liigan toiseksi pienin: vain 2800. Lisäksi Ilves, Kärpät ja Sport jäivät kaikki noin tuhat katsojaa pakkasen puolelle tavoitteeseensa nähden.
pahinta on hyvä syy pelätä.
Kuitenkaan kaikki kotijoukkueet eivät alisuoriutuneet kauden avauksessaan, sillä sekä HIFK että sarjan pienimmän yleisön budjetoinut KalPa keräsivät yleisöä reilusti yli tavoitteensa. Helsingin jäähallissa ottelua seurasi 7875 silmäparia (tavoite 6800), Niiralan monttuun taas kerääntyi 3465 katsojaa (tavoite 2700).
Buumi pahasti piipussa
Monella joukkueella on vielä kotikaukalonsa korkkaamatta. Siitä huolimatta pahinta on hyvä syy pelätä.
Pahin koronakurimus on ohi, mutta kukaan ei vielä tiedä, millainen tilanne on myöhemmin syksyllä. Sen lisäksi Euroopassa soditaan, ja kiihtyvä inflaatio kurittaa taloutta. Liigan kiinnostavuus ylipäätään on huolestuttavalla tasolla.
Liigan tuore toimitusjohtaja Kati Kivimäki totesi Jatkoajan haastattelussa, että Liigalla "on hyvä buumi käynnissä". Viestinnän terävöittämistä tarkempia toimenpiteitä Liigan kurssin nostamiseksi hän ei kuitenkaan nimeä. Puheet ovat kovat, mutta vielä se ei halleilla näy.
Liiga on jo pari vuotta kamppaillut ulkoisia haasteita vastaan, eikä taistelulle näy loppua. Viime kevät kuitenkin todisti sen, että ihmisiä kiinnostaa kotimainen jääkiekko. Kysymys onkin, pystyykö Liiga hyödyntämään kevään huuman vai paljastuuko se kuplaksi.
Liigalla ei ole varaa toistaa viime runkosarjan lukemia.
