Naisten Liigan kärkijoukkue KalPa on kerännyt pelaamistaan 19 ottelusta hurjat 55 pistettä, eli siltä uupuu vain kaksi pistettä siitä, mitä se olisi maksimissaan voinutkaan saavuttaa .Vastaavasti hännänhuippu RoKi on saman pelimäärän puitteissa netonnut ainoastaan kaksi pistettä.
Vaikka häntäpään joukkueet häviävät liki järjestäen muutenkin ottelunsa, on mestaruuden tavoittelu kuitenkin se, mihin ihmisten katseet kääntyvät. Tasoero haittaa enemmän sarjataulukon ylä- kuin alapäässä. KalPa ja HIFK voittavat oikeastaan kenet tahansa käytännössä muutamien pelaajien ylivoiman turvin. Käytössä tuntuvat olevan konsolin kaikki huijauskoodit, kun katsoo esimerkiksi Julia Liikalan tai Elisa Holopaisen tekemistä.
Ei kuitenkaan ole elisaholopaisten, sannivanhasten tai sannirantaloiden vika, että he ovat todella hyviä jääkiekkoilijoita ja pelaavat siitä huolimatta Suomessa ja kotimaan kilpailukykyisimmissä seuroissa. Päin vastoin, heidän olemassaolonsa on haastavassa tilanteessa olevalle Naisten Liigalle ja sen joukkueille arvokas. Jokaisen pelaajan tulisi ottaa heistä kaikki irti. Seurata heitä keittiöön ja makuuhuoneeseen imien tietoa lepoa ja ravintoa myöten.
Naisten Liigan haasteet koostuvat monista asioista: yleisömäärät, ihmisten tietoisuuden puute, resurssien niukkuus niin rahallisesti kuin henkilömäärälä mitattuna, pelaajamassan laihuus sekä ennakkoasenteet lyövät kapuloita rattaisiin. Sarjan ja naiskiekon ympärillä on paljon uutteraa väkeä, mutta tehtävää on myös rutkasti.
Jokainen Naisleijonia edustava yksilö on myös potentiaalinen yleisömagneetti. Mitä enemmän magneetteja, sitä helpommin asia tarttuu kiinni.
Sarja kiinnostaa ilmiönä enemmän, kun puhe keskittyy vankalla itseluottamuksella siihen, mitä sarjalla on, kuin mitä sillä ei ole. Pelien parhaat suoritukset ovat todellisia osoituksia lajitaitavuudesta.
Negatiivisuus ei myy kuin iltapäivälehtiä. Rehellisyys ja itseluottamus houkuttelevat ottamaan sarjan muistakin puolista selvää. Juuri nämä parhaat yksilöt ovat julistamisen arvoisia ja Naisten Liigalle yksi harvoista valttikorteista. Kotimaassa pelaa absoluuttisesti Suomen parhaita sukupuolensa edustajia lajissaan.
Kun Naisten Liiga keskittyy siihen, mitä se voi parhaimmillaan tarjota, eli maailmanluokan suorituksia, tunnetta ja tähtiä, synnyttää se kaivattua ja välillä kadotettua positiivista kierrettä. Yleisön ja yritysten kiinnostus nousee, muualla kiekkoilevat talentit kiinnostuvat jälleen Suomessa pelaamisesta. Sellaisena yhteisönä Naisten Liiga on hedelmällinen ympäristö sekä pelaajille, yleisölle kuin ammattiurheilun mahdollistaville firmoillekin.
