Mielipide

Näkemys: Suomalaisen kiekon valta on nyt Pennasella ja Jalosella − muut sivuroolissa, ei vastalauseita

MAAJOUKKUE / Kolumni
Jukka Jalosen ja Antti Pennasen kasvanut valta suomalaisessa kiekossa on lähitulevaisuuden kannalta äärimmäisen hyvä asia. Valta tarvitsee kuitenkin aina haastajansa, sillä heidänkin suuruutensa rakennettiin olemassaolevia totuuksia haastamalla.

Huhtikuussa huippu-urheilujohtajan paikkansa jättäneen Rauli Uraman työtehtävät korvattiin toistaiseksi kasvattamalla Jukka Jalosen, Antti Pennasen ja nuorisomaajoukkueiden GM:n Kimmo Oikarisen vastuualueita. Liitto ei siis toistaiseksi hae Uramalle korvaajaa, vaan järjesteli Uraman vastuualueet palkallisten kesken.

Uutinen meni kovassa pandemiamyllerryksessä monelta hieman ohi. Synnyttiköhän se edes yhtään soraääntä? Onko se hyvä juttu? Kyllä ja ei.

Eniten tekemistä sälytettiin Jalosen ja Pennasen harteille. Voidaan sanoa, että suomalaisen kiekon suurin ohjausvalta on nyt Hämeenlinnassa, kahden entisen HPK-luotsin harteilla.

Tällä hetkellä kilpailevaa kokonaisuutta ei ole. Sellaista ryhmää tai liikettä suomalaisen kiekon sisältä ei löydy, joka kokonaisuutena olisi haastamassa Hämeenlinnan kaksikon tekemisiä. Toistaiseksi.

Se on äärimmäisen hyvä uutinen suomalaisen jääkiekon kannalta. Saavutuksia ja pelin  kehitystä tarkastellessa kaksikon osaaminen puhuu puolestaan. Valtikka on nyt siellä, missä sen kuuluukin olla. Jalosella ja Pennasella.

On perusteltua povata sitä, että kaksikon tekemiset antavat lähivuosina Leijonille ja suomalaiselle kiekolle suurimman todennäköisyyden pärjätä. Kehittää samalla myös suomalaista kiekkoa ja valmennusta eteenpäin. Piirtää isolla ja pienellä pensselillä.

Samaan aikaan on syytä ajatella jo nyt askel eteenpäin. Mitä tulee heidän jälkeensä? Mikä pitää kaksikon kilpailukykyisenä myös suomalaisen kiekon sisällä? Onko asetelmassa uhkakuvia?

On sinällään kiinnostavaa seurata, kuinka suuren aseman Jalonen on suomalaisessa kiekossa saavuttanut. Asema muistuttaa jo Sauli Niinistöä. Tasavallan presidentin tapaan Jalosen viisaus nähdään niin varmana, että kriittinen ajattelukin tuppaa unohtumaan.

Pitääkö Jalosta nyt sitten kritisoida periaatteesta? En minä niin sanonut. Kriittinen ajattelu ja kritiikki ovat eri asioita. Hänenkin tekemisiään täytyy muistaa arvioida kriittisesti. Silloinkin, kun yhdeksän kymmenestä valinnasta osuu nappiin.

Entäs tämä kaksikon haastaminen? Onko kenestäkään todellisiksi Pennasen ja Jalosen haastajiksi?

Tällä hetkellä kilpailevaa kokonaisuutta ei ole. Sellaista ryhmää tai liikettä suomalaisen kiekon sisältä ei löydy, joka kokonaisuutena olisi haastamassa Hämeenlinnan kaksikon tekemisiä. Jos jossain onkin kapina, se ei voimakaksikkoa uhkaa. Toistaiseksi.

Osaajia Suomesta toki löytyy. Jokaisen kohdalla näyttää kuitenkin siltä, että tähtäin on muualla tai nykyisen voimakaksikon vieressä. Otetaanpa esimerkkejä.

Mikko Manner? Ei. Manner on osaltaan luonut Kärpissä ja maajoukkueen apuna uusia vivahteita kärkijoukkueiden peliin. Yksin hän ei kuitenkaan kaksikkoa haasta, vain Pennasta Jalosen seuraajaa valitessa. Manner on itsenäinen ajattelija, muttei varsinainen vastavoima. Leijonissa hän istuu pöydän samalla puolella.

Tampere, Tapola, Ilves, Tappara? Ei. Tampere on tehnyt liigakiekossa itsestään Suomen uuden pääkaupungin. Liigakiekossa. Kyteekö siellä haaste Hämeenlinnan kaksikolle? Tällä hetkellä ei. Tampere tekee pelaajia ja tehtailee suomenmestaruuksia, mutta siitä on matkaa suunnannäyttäjäksi arvokisatasolle. Oulussa taas kasvatetaan parhaat juniorit.

Turku? No ei. Turkuun on palkattu isolla rahalla osaamista, on Westerlund ja Urama. Jospa vielä näyttävät sitä osaamista panostamalla merkittävästi päävalmentajaankin. Katsotaan se jaloilleen pääseminen ensin.

Lauri Marjamäki? Ei. Hän on ehtinyt tehdä paljon hyviäkin asioita. Nyt keskittyminen on Jokereissa, Jokereissa ja Jokereissa. Idässä, hieman sivussa. Siellä ei ole kytemässä kilpailevaa nyrkkiä.

Jussi Ahokas? Ei. Ahokas voi nousta enemmän puhuttujen vaihtoehtojen takaa seuraavaksi suomalaiseksi NHL-valmentajaksi. Ihan totta. Tässä vaiheessa hän olisi yksin, jos lähtisi vetämään selkeästi eri suuntaan kuin Jalonen ja Pennanen. No, niin sanon nyt, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta kun Ahokasta aliarvioidaan.

Selkeältä näyttää, ettei selkeää vastausta ole. Seuraavaa "Hämeenlinnaa" ei suorilta ole syntymässä. Eikä kapinalla kiirettä ole.

Kenties suomalainen kiekko on nyt vasta saavuttamassa sen yhteistyön ja samaan suuntaan vetämisen määrän, jolla menestystä saavutetaan muutenkin kuin loistavasti yhteenhitsautuvalla pelitavalla? Kenties Jalonen ja Pennanen ovat nyt vasta luomisvaiheessa monen optimaalisen saavutuksen tiellä, eikä nyt pidäkään vetää toiseen suuntaan?

Silti; on hyvä, että joku aina myös haastaa. Ajattelee hieman toisin. Luo uutta, luo kilpailuetua. Loppujen lopuksi se on ollut myös synnyttävänä voimana sille, mikä teki Jalosesta ja Pennasesta menestyjiä. Ja niin sen asian pitää ollakin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös