Pelicans vajosi vuodessa huipulta pohjalle. Kauden 2018−2019 päätteeksi lahtelaisjoukkue oli runkosarjassa kolmas, mutta erinomainen kausi sai tylyn päätöksen pudotuspeleissä, kun HIFK pudotti Pelicansin jo puolivälierissä.
Päättynyt kausi oli Pelicansilta suorastaan katastrofaalinen, kun nimekkäitä hankintoja ei pystytty rajallisilla resursseilla kunnolla paikkaamaan, eivätkä Ville Niemisen tai hänet kesken kauden päävalmentajana korvanneen Jesse Wellingin opit toimineet sen paremmin joukkuepelaamiseen kuin yksilöiden kehittämiseen.
Tulevaan kauteen Pelicans on taas panostanut isommin hankkimalla muun muassa Tšekin maajoukkueessa ja kotimaansa pääsarjassa vakuuttavasti torjuneen Patrik Bartošákin sekä lahtelaisten riveissä läpimurtonsa tehneen taitavan hyökkääjän Iikka Kangasniemen.
Nimekkäätkään hankinnat eivät kuitenkaan takaa Pelicansille luotettavaa suoritustasoa.
Koronan aiheuttama epävarmuus on pientä Pelicansin itse rakentaman kokoonpanon rinnalla.
Bartošák esimerkiksi on aiemmin kärsinyt mielenterveys- ja päihdeongelmista, ja alkamassa on vasta toinen kausi aikuisiällä kotimaan ulkopuolella, mitä voi pitää isona riskitekijänä.
Kangasniemi puolestaan on pelannut parhaat kautensa, kun joukkueessa on muitakin hyökkääjätähtiä − tällä hetkellä Pelicansin hyökkäyskalusto on Kangasniemen ja Hannes Björnisen jälkeen leveä mutta keskinkertainen.
Puolustukseen on hankittu lähtökohtaisesti suoritusvarmempia vahvistuksia, kuten organisaatiolle ennestään tuttu konkari Joonas Jalvanti ja monipuolinen ruotsalaispuolustaja Julius Bergman. Puolustus kuitenkin kaipaa edelleen sekä määrällisesti että laadullisesti lisää vahvistuksia.
Kokonaisuutena Pelicansin kokoonpano herättää enemmän kysymysmerkkejä kuin uskoa tulevaisuuteen.
Kestääkö Bartošák paineet ja muut kuormitustekijät? Onko Kangasniemestä joukkueen ykköshyökkääjäksi? Kuinka kova vahvistus kokenut tšekkihyökkääjä Rudolf Červený on Liigaan? Mikä on unkarilaishyökkääjä János Hárin suoritustaso tai sitoutuminen joukkueeseen? Pystyvätkö Jonatan Tanus tai Miro-Pekka Saarelainen ottamaan kehitysaskeleita vai jämähtävätkö nuorukaiset alempien ketjujen rotaatiopelaajiksi tai Mestis-jyriksi? Kykenevätkö Artturi Toivola ja Waltteri Merelä vakiinnuttamaan itsensä liigapelaajiksi vai taannuttiko katastrofikausi nuorukaisten kehityksen?
Rima on sinänsä matalalla, että Niemelän vaikea on suoriutua huonommin kuin Nieminen ja Welling viime kaudella.
Yksi iso kysymysmerkki on myös uusi päävalmentaja Tommi Niemelä.
36-vuotias valmentaja on meritoitunut muun muassa nuorisomaajoukkueissa, mutta nyt on alkamassa ensimmäinen kausi päävalmentajana aikuisten sarjassa. Rima on sinänsä matalalla, että vaikea on suoriutua huonommin kuin Nieminen ja Welling viime kaudella.
Kangasniemi, Bartošák ja Jalvanti ovat kuitenkin siinä määrin nimekkäitä hankintoja, että debytanttipäävalmentajallekin kasaantuu paineita.
Samaan aikaan koko alkava liigakausi on toistaiseksi hämärän peitossa, ja Pelicanskin on joutunut lomauttamaan pelaajiaan. Kuitenkin jos uskotaan vanhaa sanontaa, jonka mukaan ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, on Pelicansilla vähintään epävarmoja lenkkejä ykkösmaalivahtina, päävalmentajana ja kärki- sekä syvyyshyökkääjinä.
Koronan aiheuttama epävarmuus on pientä Pelicansin itse rakentaman kokoonpanon rinnalla.
