Mielipide

Näkemys: Nemo Niemisen ja Pelicansin kuluttava suhde oli aika pistää poikki

LIIGA / Kolumni
Ville Niemisen ja Pelicansin lähes puolentoista vuoden mittainen liitto tuli päätökseensä marraskuun viimeisenä päivänä 2019. Yhteinen taival oli kuherruskauden jälkeen varsin sekavaa aikaa, ja teiden erkaneminen oli lopulta vain ajan kysymys.

Huhtikuussa 2018 Lahden kiekkoylpeys Pelicans tiedotti joukkueen seuraavan päävalmentajan olevan Tampereen oma poika Ville Nieminen. Vaikka Niemisellä oli jo kokemusta päävalmentajana Mestiksestä ja apuvalmentajana Liigasta, ei miehen saapuminen suuria odotuksia lahtelaisissa herättänyt. Annetaan miehen näyttää, ajateltiin. Ja mieshän näytti.

Kauden saldona oli kolmas sija runkosarjassa, joka irtosi energisellä ja ennen kaikkea viihdyttävällä pelillä. Pelicans oli valmentajansa näköinen viihdepaketti, jonka otteluista ei tapahtumia puuttunut. Suuri osa pelaajistosta pelasi elämänsä kauden ja teki piste-ennätyksensä. Nieminen nousi yleisön suosioon oivaltavilla sutkautuksillaan ja persoonallaan. Kaikilla oli kivaa ja elämä hymyili.

Kenties myös joukkueen sisällä odotukset ja luulot olivat liian suuria.

Kuitenkin jo kyseisen kauden keväänä alkoi suhteen alamäki. Vahvoja näyttöjä antaneen Niemisen sopimus oli tapetilla pitkin kevättä, kun hänen kolmivuotiseksi ilmoitettu sopimus ei ollutkaan kuin yksivuotinen, sisältäen kaksi kappaletta optiovuosia. Pudotuspelit menivät joukkueelta penkin alle, eikä valmennustilanteesta hetkeen kuulunut mitään, mikä vain ruokki spekulaatiota Niemisen ja seurajohdon välien tilasta.

Lopulta vuoden jatkosopimus huhtikuussa kirjoitettiin. Nieminen kävi kesällä havainnoimassa valmennustoimintaa Kanadassa asti. Edeltävän kauden aikainen päätös jätti joukkueelle nälkää ja kasvatti samalla odotuksia yleisön silmissä, vaikka kokoonpano olikin heikompi. Kenties myös joukkueen sisällä odotukset ja luulot olivat liian suuria.

Pelicansin seurajohdon toiminta on vahvasti kyseenalaistettavissa Niemisen tapauksessa. Sopimuksenteon pitkittäminen ja siitä puhumatta oleminen keväällä vaikutti siltä, että johtoportaan ja Niemisen välillä olisi ollut eripuraa. Myös Niemisen ja Pasi Nurmisen väleistä liikkui spekulaatiota. Kun kausi lähti tappiollisesti käyntiin, myös tunnelma kiristyi.

Joukkueen kausi kääntyi alamäkeen ensimmäisten kierrosten jälkeen. Peli sakkasi pahasti, sarjasijoitus vaihtui kärkiviisikosta pohjakastiin, ja paine seurassa kasvoi. Ensimmäinen reagointi tilanteeseen oli, kun seuran pääomistaja Pasi Nurminen astui sivuun valmennustiimistä, jättäen Niemiselle täyden vapauden ja vastuun pelistä. Tilanne ei parantunut. Oivaltavat kielikuvat haastatteluissa eivät kuulostaneetkaan enää hauskoilta, vaan huonoilta väistely-yrityksiltä. Erillään jatkamisesta alettiin varovasti kuiskia.

"Nemon" kaltainen kävelevä PR-toimisto tekisi varmasti ihmeitä monelle organisaatiolle.

Marraskuussa valmennukseen tuotiin mukaan Kiekko-Vantaasta potkut saanut Jesse Welling. Hän toi uusia näkemyksiä mukaan joukkueen pelaamiseen tasaviisikoin ja erityisesti alivoimaan. Esitykset piristyivätkin hieman. Eivät kuitenkaan riittävästi, sillä kuun viimeisenä päivänä, päivä nöyryyttävän HPK:lle kärsityn 1-6 -tappion jälkeen, Pelicans vapautti päävalmentajansa tehtävästään ja Welling nousi ainakin väliaikaiseksi vastuuvalmentajaksi.

Kulissien takana tapahtuneista asioista emme voi tietää, mutta Nieminen ei joka tapauksessa tällä kaudella samanlaisiin ihmeisiin pystynyt kuin aiemmalla. Oliko kyseessä sitten uupumus, kuuluisa toisen kauden kirous tai mikä tahansa, hänellä lienee silti kysyntää valmentajamarkkinoilla tämänkin jälkeen, näytöt viime kaudelta kun ovat vahvat. "Nemon" kaltainen kävelevä PR-toimisto tekisi varmasti ihmeitä monelle organisaatiolle.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös