Mielipide

Näkemys: Mike Babcock ei enää vastannut Maple Leafsin käsitystä edistyksellisyydestä – mestariluotsin potkut olivat perustellut

NHL / Kolumni

Mike Babcockin ja Toronto Maple Leafsin välinen avioliitto tuli päätökseen keskiviikkoiltana, kun seura antoi kenkää 56-vuotiaalle mestarivalmentajalle viidennen perättäisen tappion jälkeen. Spekulointi valmentajanvaihdoksella alkoi jo viime keväänä kolmannen perättäisen ensimmäisen kierroksen pudotuspelitappion jälkeen ja huhumylly kiihtyi entisestään Maple Leafsin heikon alkukauden jälkeen.

Täytenä yllätyksenä potkut eivät siis tulleet. Fakta on, että Maple Leafs on alisuorittanut tällä kaudella rajusti pelaajamateriaalinsa nähden. Ennen kautta joukkuetta pidettiin erittäin todennäköisenä pudotuspelijoukkueena, jopa yhtenä mestarisuosikeista.

Esimerkiksi The Athletic -toimittaja Dom Luszczyszynin malli antoi Maple Leafsin pudotuspelipaikan todennäköisyydeksi ennen kautta jopa 95 prosenttia. Sama malli piti joukkuetta toiseksi todennäköisimpänä mestarina heti Tampa Bay Lightningin jälkeen.

Tällä hetkellä Luszczyszynin mallissa Maple Leafsin pudotuspelipaikan todennäköisyys on laskenut 59 prosenttiin, eivätkä kaikki mallit ole yhtä suotuisia. HockeyViz-sivusto pitää jo niukasti todennäköisempänä sitä, että Maple Leafs jää pudotuspelien ulkopuolelle. Vielä tylympi on MoneyPuck-sivuston arvio siitä, että joukkueen pudotuspelipaikan todennäköisyys on enää 24,4 prosenttia. 

On selvää, millä osa-alueella Maple Leafs on ollut selvästi odotuksia heikompi. Joukkue on viime kausina elänyt vahvan hyökkäyksensä kautta kenties vahvemmin kuin yksikään toinen joukkue koko sarjassa, joten kun hyökkäyspelaaminen ei toimi, se heijastuu välittömästi tuloksiin.

toronto maple leafs tasavisiikoin via natural stat trick
CF/60 xGF/60 GF/60
2017–2018 58,81 2,47 2,77
Sijoitus 12. 7. 2.
2018–2019 64,58 2,55 3,03
Sijoitus 3. 4. 2.
2019–2020 63,3 2,19 2,56
Sijoitus 1. 19. 15.

Esimerkiksi viime kaudella Maple Leafs oli tasaviisikoin neljän parhaan joukkueen joukossa niin omia laukaisuyrityksiä, luotua maaliodottamaa kuin tehtyjä maaleja katsottaessa. Peliaikaan suhteutettuna joukkue teki tasaviisikoin toiseksi eniten maaleja sekä kaudella 2017–2018 että kaudella 2018–2019. 

Silmiinpistävää tämän kauden osalta on, että Maple Leafs on itse asiassa laukonut tasaviisikoin tiuhempaan tahtiin kuin yksikään toinen joukkue koko sarjassa, mutta luodussa maaliodottamassa se on vasta sijalla 19. Suhteessa vastustajaan maaliodottaman luominen on myös sakannut, sillä joukkueen puolustaminen on viime kausien tapaan heikohkolla tasolla. 

Kuva © Micah Blake McCurdy (HockeyViz)

Selkeä syy tälle erolle löytyy yllä olevista lämpökartoista. Kaudella 2017–2018 (vasen lämpökartta) Maple Leafsin laukaukset keskittyivät tasaviisikoin vahvasti parhaalle maalintekosektorille. Viime kaudella (keskimmäinen lämpökartta) joukkue laukoi myös melko usein siniviivan vasemmalta puolelta, mutta edelleen erittäin paljon myös b-pisteiden välistä. 

Tällä kaudella (oikea lämpökartta) laukausten määrä ykkössektorista on vähentynyt dramaattisesti. Sen sijaan siniviivalta Maple Leafs laukoo selkeästi liigan keskiarvoa hanakammin. Koska siniviivalta lähtevällä laukauksella on selvästi pienempi todennäköisyys mennä maaliin, sieltä lähtevät laukaukset kerryttävät myös maaliodottamaa huomattavasti vähemmän. 

Vaikka edelleen NHL:ssä ja jääkiekossa ylipäätään lauotaan siniviivalta liian usein, parhaiten hyökkäävät joukkueet pyrkivät enenevässä määrin laukomaan systemaattisesti enemmän alueilta, joista laukauksella on suurempi todennäköisyys mennä sisään.

Ulkopuolisena on mahdotonta tietää, onko tämän muutoksen taustalla valmennuksen strategiset valinnat vai jotkin muut syyt. Tämä tärkeä yksityiskohta ei kuitenkaan puhu varsinaisesti Babcockin puolesta, sillä kyseiseen epäkohtaan valmennuksen tulisi ehdottomasti puuttua. 

Parhaiden pelaajien liian konservatiivinen peluuttaminen on toinen asia, josta Babcockia on kritisoitu runsaasti viime vuosina. Erityisesti viime kevään pudotuspeleissä hän sai paljon lokaa niskaansa siitä, ettei hän erityisesti tappioasemassa peluuttanut joukkueen kärkihyökkääjiä riittävästi. Tälläkin kaudella Maple Leafsin nelosketju on ollut jäällä ottelun viimeisillä minuuteilla joukkueen ollessa tappiolla. Babcock on myös tunnetusti pyrkinyt peluuttamaan aktiivisesti suhteessa vastustajaan. Tämä on puolestaan johtanut kärkipelaajien pienempiin peliaikoihin. 

Yleisesti Babcockia pidetään enemmän vanhan liiton valmentajana, joka ajattelee puolustaminen edellä ja korostaa fyysisyyden ja asenteen merkitystä. Vaikka joukkue on pelannut edellisillä kausilla juuri Babcockin alaisuudessa hyvinkin hyökkäysvoittoista kiekkoa, vielä edistyksellisempi ja enemmän kiekonhallinnan ja hyökkäyspelaamisen kautta lähestyvä valmentaja voisi olla juuri Maple Leafsille parempi vaihtoehto.

edistyksellisempi ja enemmän kiekonhallinnan ja hyökkäyspelaamisen kautta lähestyvä valmentaja voisi olla juuri Maple Leafsille parempi vaihtoehto

Tässä vaiheessa kuvioihin astuu Babcockin korvaava Sheldon Keefe. Juuri Maple Leafs -GM Kyle Dubas palkkasi Keefen aikanaan OHL-joukkue Sault Ste. Marie Greyhoundsin päävalmentajaksi. Keefe nousi myös Maple Leafsin AHL-farmi Toronto Marliesin puikkoihin Dubasin vahtivuorolla.

Sen, että juuri Keefe korvaa Babcockin, ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Hän ja Dubas ovat vahvasti olleet samalla kartalla siitä, millä tavalla jääkiekkoa tulisi pelata. Dubasin kädenjälki näkyy nyt pelaajamateriaalin ja johtoportaan lisäksi myös penkin takana, mikä samalla kiristää myös Dubasin tilannetta, jos joukkueen kurssi ei ala kääntyä. 

Vaikkakin tutkimusten valossa jo pelkkä päävalmentajan vaihto nostaa usein joukkueen tasoa lyhyellä aikavälillä, suhteellisen nopeasti nähdään, millainen vaikutus Keefellä on Maple Leafsin pelitapaan. Odotusarvo on, että ainakin puolustajat osallistuvat Keefen alaisuudessa entistä aktiivisemmin keski- ja hyökkäysalueella, mikä kuulostaa Maple Leafsin materiaalilla hyvältä idealta.

Lähihistoriasta löytyy myös esimerkkejä pelaajamateriaaliltaan laadukkaista joukkueista, joiden kohdalla kesken kauden tapahtunut valmentajanvaihdos on onnistunut loistavasti. Viime syksynä alisuorittanut St. Louis Blues korvasi Mike Yeon Craig Berubella ja juhli keväällä mestaruutta. Sama kaava toistui kaudella 2015–2016 Pittsburgh Penguinsissa, kun Mike Sullivan korvasi Mike Johnstonin kesken kauden ja johdatti joukkueen lopulta kahteen perättäiseen Stanley Cupiin. 

Koska Babcockin potkuissa riskit ovat Maple Leafsin kannalta loppujen lopuksi maltilliset ja Keefe on potentiaalisesti loistava valmentaja juuri Maple Leafsin tyyliseen joukkueeseen, pidän valmentajanvaihdosta tässä vaiheessa perusteltuna ratkaisuna.

Samalla Maple Leafsilla ja Keefellä ei ole enää ylimääräistä aikaa tuhlattavaksi, mikäli joukkue meinaa pelata tällä kaudella pudotuspeleissä. Kurssin on käännyttävä nopeasti.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös