Mielipide

Näkemys: Liigan pudotuspeleissä uskomatonta konttausta - Missä ovat ratkaisuhetkien onnistujat? Kymmenen nuorten maailmanmestaria ja useat tähtipelaajat kiikaritehoilla

LIIGA / Kolumni
Liigan pudotuspelit eivät ole tarjonneet merkittäviä tasonnostoja. Lukemat 0+0 löytyvät valitettavan monelta merkittävältä pelaajalta, joilta odotimme enemmän. Seuraavaksi käsitellään objektiivisella silmäyksellä pelaajien edesottamuksia Liigan pudotuspeleissä peilaten niitä pelaajien vastuisiin. Analyysissa huomioidaan eritoten pudonneiden joukkueiden pelaajasuorituksia. Suoriutuivatko pelaajat palkkojensa ja rooliensa mukaisella tasolla ratkaisupeleissä. Entä keiden täytyy nostaa tasoaan välieräsarjoissa?

Aleksi Heponiemi 0+0, Rasmus Kupari 0+0, Petrus Palmu 0+0, Simon Suoranta 0+0, Jere Seppälä 0+0, Oskari Laaksonen 0+1, Julius Nättinen 0+0, Jani Hakanpää 0+0, Lauri Korpikoski 0+0, Robert Rooba 0+0, Anton Lundell 0+0, Brenden Kichton 0+0, Eetu Koivistoinen 0+0, Aleksi Mustonen 0+1, Niko Ojamäki 0+1, Jarkko Immonen 0+1, Mikko Kousa 0+1.

Edellä mainittujen pelaajien pudotuspelien pistetilastot ansaitsevat painantatilaa. Osalla pelaajista kausi on juuri loppunut. Antoivatko he varmasti kaiken joukkueelleen, jonka logoa kantavat rinnassaan? Onko listan nuoremmista pelaajista sittenkään kansainväliselle huipulle? Listan ulkopuolelta löytyy myös muita pelaajia, mutta rajataan tämä analyysi vain avainpelaajiin.

*****

SaiPassa upean runkosarjan pelannut Kalle Maalahti jatkoi pudotuspeleissä siitä mihin runkosarjassa jäi. Hän oli kiistatta lappeenrantalaisten paras kiekollinen puolustaja. Brenden Kichtonista ja Jere Seppälästä ei voida sanoa samaa. SaiPa hävisi lopulta tiukan pudotuspelisarjan Tampereen Ilvekselle. Kichton katosi hyvän runkosarjan jälkeen kuvasta. Kannattajat odottivat hänestä varmasti jopa Sam Lofquistin korvaajaa, mutta kanadalaisen tehot jäivät lopulta nollille ja teholukemakin selkeästi pakkasen puolelle. 

Muutama kausi sitten Espoon Bluesin varakapteeni, vasta 22-vuotias, Jere Seppälä esitti vakuuttavia otteita. Hänen piti olla Bluesin junioriseurojen seuraava läpimurtopelaaja, aina jopa NHL-kaukaloihin saakka. Siirryttäessä ajassa tähän hetkeen, tähän kevääseen, Seppälää ei enää edes tunnista kentältä. Mihin on kadonnut nuoren espoolaisen potentiaali? SaiPan joukkueen nuorten maailmanmestari Santeri Virtanen jäi pudotuspelien pistetilastossa myös nollille, vaikka juuri hänen tyylisen alaketjujen taitoniekan olisi luullut nostavan tasoaan kauden tärkeimpiin peleihin.

Jyväskylän JYPin Jarkko Immonen pelasi jälleen hyvän runkosarjan. Maailmanmestari oli jyväskyläläisten tärkeimpiä yksittäisiä pelaajia koko kaudella. Hyökkääjän tehot jäivät kuitenkin pudotuspeleissä vaisuiksi, kuten monen muunkin JYPin pelaajan. Läpimurtokauden pelannut Robert Rooba joutui jostain syystä useasti päävalmentaja  Risto Dufvan pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle, vaikka tallinnalainen viimeisteli runkosarjassa peräti 17 maalia. Joukkue kaipasi parempaa myös kiikaritehoihin jääneeltä Julius Nättiseltä.

*****

Rauman Lukossa hienon runkosarjan pelannut Eetu Koivistoinen ei kyennyt jatkamaan lentoaan pudotuspeleissä. Nuori EJK-kasvatti iski runkosarjaan peräti tehot 17+17. Hän kuului koko Liigan runkosarjan suurimpiin yllättäjiin. Koivistoiselle tarjottiin samaa vastuuta myös pudotuspeleissä, mutta pistesaldo jäi lopulta nollille. Raumalaisten nuori kultapoika Linus Nyman ei saanut myöskään onnistumisia pudotuspeleissä, saldo 0+0.

Tampereen Ilveksen kiekollisen puolustuspelin moottori Oskari Laaksonen saalisti puolivälieräsarjassa Kärppiä vastaan vain yhden syöttöpisteen. Tätä voidaan pitää alisuoriutumisena huomioiden nuoren tamperelaisen vastuu ja runkosarjan edesottamukset. Pelaaja katosi paikoin kuvasta myös alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa, mutta taso nousi paikoin hieman yllättäenkin. Ilves odotti nuorelta tamperelaiselta varmasti parempaa, vaikka hänellä olikin taustalla pieni loukkaantuminen. Laaksosen tehottomuudesta avautui upea mahdollisuus nuorelle Jarkko Parikalle. Parikalla oli alla uran paras runkosarja, mutta se ei näkynyt pudotuspeleissä. Seitsemään otteluun nuori miehen alku kokosi tehot 0+0 ja oli etenkin Kärppien puolivälieräsarjassa vastuuseen nähden näkymätön.

Turun Palloseura kärsi hyvin kirvelevän ottelusarjatappion HPK:lle, joka oli lopulta kiistatta parempi. TPS johti koko ottelusarjassa otteluita vain kymmenisen minuuttia. Petrus Palmu summasi pudotuspeliotteluissaan tehot 0+0, Lauri Korpikoski 0+0, Simon Suoranta 0+0 ja kokenut Ilari Filppulakin vain 1+1. Syyttävä sormi menee tehottomuudessa kiistatta näiden pelaajien ketjuihin. Korpikosken tiedettiin pelaavan heikossa lihaskunnossa, mutta olisiko hänen paikkansa voitu korvata jo alusta alkaen nuorella ja nälkäisellä Teemu Väyrysellä? Filppula sai lopulta onnistumisen puolivälieräsarjan viimeisessä ottelussa tehden joukkueelleen tärkeän maalin. Mutta mikä on varakapteenin pitkän vaisun jakson syy? Palmu oli etenkin viimeisessä puolivälieräsarjan ottelussa pirteä ja rohkea kiekon kanssa, mutta pisteet näyttävät karua kieltä. Kolmessa ottelussa Liigan viime kauden tulokas summasi tehot 0+0 ja joutui kertaalleen ansaitusti myös kokoonpanon ulkopuolelle.

Lahden Pelicansin kausi päättyi eilen tiukan ottelusarjan jälkeen. Erot olivat lopulta pieniä. Joukkueen ykkösketjun keskushyökkääjä Aleksi Mustonen summasi pudotuspeleissä tehot 0+1. Hän pelasi elämänsä parhaan runkosarjan viimeistellen 50 otteluun 36 pistettä. Mustonen pelasi pudotuspeleissä ykkösketjussa Juhamatti Aaltosen ja Jesse Saarisen keskellä ja sai myös ylivoimavastuuta. Pelaajalla oli tilaisuus tehdä läpimurto suurelle yleisölle, mutta valitettavasti tätä ei koskaan päässyt tapahtumaan. 0+1 tehot ovat Mustosen rooliin ja vastuuseen nähden pettymys. Lahtelaisten ensimmäistä ylivoimaketjua pyörittänyt Mikko Kousa jäi vastuustaan huolimatta hänkin samoihin 0+1 tehoihin.

*****

EHT-tasolle ponnistaneen Tampereen Tapparan Niko Ojamäen edellinen kahden maalin ilta on tammikuulta. Tiukassa puolivälieräsarjassa hän kokosi neljään otteluun vaatimattomasti vain yhden maaliin johtaneen syöttöpisteen. Se on koko Liigan yhdelle parhaista maalintekijöistä vaatimaton suoritus. Tapparan ja HPK:n välieräsarjassa katseet kohdistuvat nimenomaan Ojamäkeen. Ässät-kasvatin tekemisiä Hakametsän käytävillä seuraa myös varmasti Suomen jääkiekkomaajoukkueen GM Jere Lehtisen varjo. Onko Ojamäki yhden runkosarjan ihme vai onko pelaajasta jopa miesten MM-kisojen kautta NHL:ään?

Oulun Kärpät pudotti odotetusti Tampereen Ilveksen, mutta millaisia jääpuikkoja Aleksi Heponiemi, Rasmus Kupari ja Jani Hakanpää ovat nauttineet Raksilan hallin katolta? Koko kolmikon yhteenlaskettu pistemäärä puolivälieräsarjassa on nolla. Välieräsarja Helsingin IFK:ta vastaan ei tule olemaan oululaisille helppo. Viime kaudella HIFK raivasi tiensä ailahtelevan runkosarjan jälkeen aina seitsemänteen välieräsarjaotteluun saakka. Helsinkiläiset ovat kiistatta olleet tälläkin kaudella ailahtelevia, mutta joukkue kaatoi kaikesta huolimatta sensaatiojoukkue Lahden Pelicansin puolivälierissä. Heponiemen ja Kuparin ketjun tulee saada onnistumisia heti ensimmäisissä otteluissa, muutoin HIFK saattaa tehdä toisen yllätyksen.

Helsingin HIFK:n nuori supersankari Anton Lundell voidaan laskea myös alisuoriutujaksi. Pelaaja saa entistä enemmän erikoistilannevastuuta Tommi Santalan ollessa pelikiellossa. 17-vuotias superlupaus ei ole kuitenkaan vielä onnistunut, vaan pistesaldo näyttää nollaa, tehotilaston ollessa jopa pakkasen puolella. Lundell johtaa HIFK:n toista ylivoimaketjua, jolta päävalmentaja Jarno Pikkarainen eritoten vaatii tasonostoa. Lundell on useasti haastatteluissa kertonut ihailevansa Aleksander Barkovia. Barkovin ensimmäinen runkosarja, kaksi vuotta ennen NHL-varaustaan, on hyvin samantyyppinen kuin 2020 varattavan Lundellin tämä kausi. Heissä on kiistatta paljon muutakin samaa, mutta jos helsinkiläinen haluaa olla tamperelaista parempi, hänen tulee tehdä välieräsarjassa jotakin suurta.

*****

Vaikka jääkiekko on joukkueurheilua, pelaaja on aina lähtökohtaisesti itse vastuussa omasta päivän tasostaan. On luonnollista epäonnistua jääkiekon kaltaisessa joukkuepelissä. Toistuvat epäonnistumiset ratkaisupelaajalta useamman ottelun otannalla koko kauden merkittävimmällä hetkellä, pudotuspeleissä, on omalle joukkueelle anteeksiantamatonta. Vastuupelaajalla ei ole varaa jäätyä kauden ratkaisuhetkillä, silloin tason on oltava kauden – tai jopa koko uran parasta.

Harvoista onnistujista Christian Heljanko, Robert Leino, Kaapo Kakko, Otto Nieminen ja Tarmo Reunanen ovat erinomaisia esimerkkejä.

Muokattu 01.04.2019 kello 16.00: Korjattu Aleksander Barkovin ja Anton Lundellin vertailuosion oikeellisuutta. 

» Lähetä palautetta toimitukselle