Mielipide

Näkemys: Kotikisat olivat lahja suomalaiselle naiskiekolle

MAAJOUKKUE / Kolumni
Suomalainen tyttö- ja naiskiekko sai positiivisen sysäyksen kotikisoista. Nyt on paras aika lähteä kehittämään toimintaa, jotta mitalin väri kirkastuu vielä jonain päivänä.

Espoossa järjestetyt jääkiekon naisten MM-kisat päättyivät historiallisesti Suomen osalta. Naisleijonat pääsivät ensimmäistä kertaa finaaliin ja vaiherikkaan ottelun jälkeen heidän turnauksensa päättyi hopeamitaleihin.

Kisoista lähti mukaan myös mitaleja suurempi palkinto. Naiskiekko sai osakseen laajasti positiivista huomiota. Vaikka kisojen taloudellinen tulos jää miinukselle, kauaskantoisesti ajateltuna turnauksen tuoma näkyvyys maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa.

Suomen ottelut kiinnostivat yleisöä, vaikkakin ainoastaan kahdessa ottelussa halli oli täynnä. Yleisömäärästä riippumatta hallin tunnelma oli katossa. Paikalle saapui katsojia, jotka eivät ole koskaan aiemmin käyneet katsomassa naisten pelaamista. Naiskiekko sai monta uutta kannattajaa, jotka olivat hämmästyneitä siitä, kuinka viihdyttävää ajanvietettä se voikaan olla.

Sen lisäksi, että kisat avarsivat naiskiekon viihdyttävyyttä, myös naisten arvostus nousi. Jääkiekko vaatii myös naisilta hyvää kuntoa niin fyysisesti kuin henkisesti. Ottelut olivat nopeatempoisia ja suurimmaksi osaksi ennalta-arvaamattomia, kun taas miesten otteluiden tapahtumat pystytään usein ennustamaan alusta loppuun. Toki naisten puolella kärki- ja häntäpään välillä on vielä suuret erot, mutta vuosien kuluessa ero tulee pienenemään, ainakin jonkin verran.

Syntyykö kisojen tuotoksena tyttö- ja naiskiekkobuumi?

Suomi tarvitsee lisää tulevaisuuden tähtiä naisten puolella ja kotikisat ovat paras mahdollinen ponnahdusalusta siihen. Uskon, että syksyllä kiekkokauden alkaessa mukaan liittyy paljon uusia tyttöjä. Oli hienoa nähdä, kuinka moni pieni koululainen oli innoissaan katsomassa otteluita opettajiensa tai vanhempiensa johdolla.

Kisoissa pääsi todistamaan maailman parhaiden naiskiekkoilijoiden otteita. Hyvänä esimerkkinä voisi pitää Kendall Coyne Schofieldiä. Hänhän oli ensimmäisenä naisena mukana NHL:n taitokisassa, jossa hän kilpaili nopeustestissä sijoittuen lopulta seitsemänneksi. Kotimaisista kisailijoista haluan nostaa esille Noora Rädyn. Räty on ehdottomasti Suomen menestynein maalivahti ja hyvä esikuva nuorille tytöille.

Ennen kisoja Noora Räty oli esikuva monelle nuorelle tyttöjääkiekkoilijalle, nyt luultavasti yhä useammalle.
Kuva © Arno Hämäläinen https://www.instagram.com/hockeygrapher/

Toivottavasti usea pieni tyttö, ja miksei poikakin, sai kipinän jääkiekkoa kohtaan. Toivottavasti mahdollisimman monelle tarjotaan mahdollisuus pelata. Toivottavasti yhä useampi paikkakunta perustaisi tyttökiekkotoimintaa.

Kun jääkiekkoon saadaan mukaan lisää tyttöjä, myös toiminta kasvaa. Kun toiminta kasvaa, lähtevät yritykset mukaan yhteistyöhön. Pian saammekin huomata, että naiskiekon tilanne on parantunut Suomessa hurjasti.

Medianäkyvyys on ollut hurjaa turnauksen ajan ja joissakin medioissa jo ennen turnausta. Nyt yrittäjillä ja sponsoreilla olisi paras paikka iskeä ja lähteä tukemaan naiskiekkoilua. Naisilla on vielä matkaa täysipäiväiseen harjoitteluun, mutta mitä kaikkea meillä on saavutettavissa, jos töiden ohessa harjoittelevat naiset pääsevät näin pitkälle? Tästä olisi hyvä ottaa koppi ja lähteä mahdollistamaan naisten matkaa kohti vielä kirkkaampaa mitalia.

Uskon vahvasti siihen, että tästä alkaa naiskiekon uusi aikakausi.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös