Mielipide

Näkemys: Kolmen vuoden projektissa on hyvät puolensa - mutta se ei houkuttele huippuvalmentajia

MAAJOUKKUE / Kolumni
Suomen 18-vuotiaiden maajoukkueen tämänvuotisessa epäonnistumisessa valmennuksella on oma osansa. Aikaisemmista hyvistä tuloksista huolimatta on sopiva aika miettiä, onko vakiintunut tapa, jossa sama valmentaja luotsaa ikäluokkaa kolme vuotta, oikea.

Maajoukkuepestit ovat valmentajien keskuudessa arvostettuja, ja niistä arvokkain on tietysti A-maajoukkueen luotsaaminen. Pikku hiljaa myös nuorten maajoukkue on noussut arvoasteikossa, ja siihenkin pestiin on saatu kiinnitettyä jo kovassa huudossa olleita nimiä Karri Kiven, Jukka Jalosen tai vuoden päästä ohjat ottavan Antti Pennasen tapaan.

Alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kanssa toimintatapa on erilainen. Kun juuri 15 vuotta täyttäneet tai sen vuoden aikana ikään pääsevät menevät Pohjola-leirille, alkaa nuorille pelaajille Leijonapolku. Tavan mukaan valmentaja aloittaa projektin, joka huipentuu kolmen vuoden päässä siintäviin poikien MM-kisoihin.

Päättyneissä kisoissa Pikkuleijonia valmentanut Mika Marttila on jo valittu uuteen projektiin, jonka päätepisteenä ovat MM-kisat 2022. Ensi vuoden kisoissa päävalmentajana on Anssi Laine ja kahden vuoden päästä on Petri Karjalaisen vuoro.

On selvää, että tapa tuo mukanaan etuja. Pelaajat ja valmentajat oppivat kolmen vuoden aikana tuntemaan toisensa, ja pelisysteemiä sekä yhteishenkeä ehtii hioa paremmin kuin vain vuoden pestissä.

Tehtävän luonne on kuitenkin sellainen, että kovia valmennusnimiä ajautuu harvemmin tällaiseen projektiin. On totta, että esimerkiksi Jussi Tapola, Jussi Ahokas ja Tommi Niemelä ovat käyttäneet pestiä ponnahduslautana isompiin valmennustehtäviin. Tästä on annettava kunnia näille valmentajille, mutta on samalla muistettava, että kyseiset valmentajat tuskin lähtevät uudelleen samanlaiseen projektiin, koska paljon arvostetumpia tehtäviä löytyy heille myös muualta.

Marttilalle tuleva pesti on jo viides laatuaan. Kolmesta mitalista huolimatta herää kysymysmerkkejä, miksi hän ei ole noussut parempiin pesteihin. Tulevat luotsit Laine että Karjalainen ovat puolestaan nimiä, jotka siirtyivät valmennuksen pariin jo nuorina, ja ovat tässä vaiheessa, alle nelikymppisinä, kohtuullisen kokeneita valmentajia. Heidän suoriutumisesta pesteissään ei vielä voi vetää johtopäätöksiä, ennen kuin päätapahtuma on takana. Sen jälkeen nähdään, mihin suuntaan heidän valmennusuransa etenevät.

» Lähetä palautetta toimitukselle