Montreal Canadiens on mahdollisesti yksi, jos ei nyt urheilu-, niin ainakin kiekkomaailman vaativimmista työpaikoista. Yhteisön ja fanien odotukset ovat aina katossa ja sen yli, eikä omia säästellä kovaltakaan kritiikiltä. Luonnollisesti paine Canadiensin seurajohdolla, valmennuksella sekä pelaajistolla on äärettömän kova illasta, viikosta ja kuukaudesta toiseen.
Kaiken tämän paineen keskelle matkasi myös nuori porilaislupaus Jesperi Kotkaniemi, jonka kohdalla voidaan sanoa, että ensimmäinen täysi ja ehjä kausi miesten sarjassa pelattiin NHL:ssä. Ihan kuin siinä ei olisi jo tarpeeksi sulattelemista, oli Kotkaniemen otettava kantaakseen NHL-sentterin tontti.
Kaikki edellä mainitut seikat yhteen niputettuna voidaan pitää jopa suoranaisena ihmeenä, että tulokaskausi oli niinkin erinomainen kuin oli (79 ottelua tehoin 11+23). Toki voidaan myös huomioida, että Kotkaniemi pelasi jonkinmoisen suojelun alla varjellussa roolissa ja sai näin aika rauhassa tehdä taikojaan.
Uusi sesonki ei olekaan sitten ollut samanlaista lentoa kuin edellinen, ja syitä siihen voidaan hakea loukkaantumisista, jotka ovat osaltaan hidastaneet menoa jäällä. On kuitenkin aivan selvää, että NHL-pelin realiteetit ovat saavuttaneet Kotkaniemen, joka otti jopa ehkä liian suuren harppauksen siirtyessään Ässistä suoraan Canadiensiin, kulkematta AHL:n kautta.
Juuri nyt tämä farmikomennus on parasta, mitä porilaiselle voi tässä tilanteessa toivoa
Fakta on se, että porilaisen peli ei ole ollut NHL-tasoa, mikä on loukkaantumisten lisäksi vähentänyt peliaikaa. Tämä taas vähentää mahdollisuuksia tehdä tulosta, mikä taas vähentää onnistumisia ja laskee itsetuntoa. Tähän kauteen 36 ottelusta on tarttunut mukaan vain 8 pistettä (6+2), ja peruspelissäkin on ollut ajoittain suuria vaikeuksia.
Kaikkeen tähän erittäin toimivana ja toivottavana lääkkeenä toimii AHL, jossa Kotkaniemi pääsee pelaamaan suurempia minuutteja ja saamaan onnistumisia. Pelaamaan oppii vain pelaamalla, ja juuri nyt tämä farmikomennus on parasta, mitä porilaiselle voi tässä tilanteessa toivoa. Sentterin tontti on äärimmäisen vaikea, eikä olisi ollenkaan kaukaa haettu ajatus, että Kotkaniemeä pyöräytettäisiin jatkossa laidan kautta, pikkuhiljaa kohti keskustaa. Kyseinen lähestyminen on tuottanut hedelmää esimerkiksi Carolina Hurricanesin Sebastian Ahon kohdalla.
Kotkaniemen peliäly ja syöttötaidot eivät ole hävinneet minnekään, ja farmikierrokselta takaisin NHL-rinkiin palannee entistä motivoituneempi, vahvempi, älykkäämpi ja ennen kaikkea pelivalmiimpi Kotkaniemi, jonka tulevaisuus Montrealissa näyttää edelleen valoisalta.
