Mielipide

Näkemys: Heikki Hiltusen Sport ja Jukka Toivakan Jukurit pakottavat toteamaan sen julki – Liiga ei kärsi, jos korona kaataa pari seuraa

LIIGA / Kolumni

Mikään ei ole ollut suomalaisessa sarjakiekossa entisensä sen jälkeen, kun Jokerit ilmoitti kesällä 2013 siirtyvänsä KHL:ään. Tästä ilmoituksesta alkoi härski kulissipeli, jonka ansiosta kolme Mestis-seuraa nostettiin hyvin lyhyen ajan sisään pääsarjatasolle.

Tämän kulissipelin keskiössä olivat vahvat kabinettipelaajat eli Sportin Heikki Hiltunen ja Jukurien Jukka Toivakka. Kaiken kukkuraksi Hiltunen valittiin Liigan puheenjohtajaksi elokuussa 2016, mikä vain tekee tästä suhmuroinnista entistä läpinäkyvämpää. Toivakka on puolestaan päässyt vaikutusvaltaisiin tehtäviin jääkiekkoliitossa, jonka varapuheenjohtajana hän nyt istuu.

Hiltunen ja Toivakka onnistuivat missiossaan nostaa Mestiksen parhaat seurat tukevasti Liiga-kartalle, sillä sarjan nykyinen yhtiömuoto on äärimmäisen vaikeaa purkaa ja siten myös sarjasta putoaminen tapahtuu käytännössä vain konkurssin kautta. Espoo Blues näytti mallia neljä vuotta sitten.

Suuret suomalaisen jääkiekon kehittäjät Hiltunen ja Toivakka eivät kumpikaan ole onnistuneet rakentamaan seuroistaan uskottavia Liiga-organisaatioita. Päinvastoin. Sport ja Jukurit ovat Liigan huonoiten hoidetut seurat. Pitkällä tähtäimellä niiden paikka ei ole Liigassa.

Seurojen urheilullinen menestys on ollut umpisurkeaa ja pääsarjatason perinteiden puuttuminen näkyy liian selvästi toiminnassa. Varsinkin Jukurien kohdalla puhutaan pelkästä taistelusta tuulimyllyjä vastaan. Sportilla sentään on vauras Pohjanmaa ympärillään, mutta jääkiekko ei ole alueelle erityisen merkityksellinen urheilulaji.

Hiltunen ja Toivakka eivät kumpikaan ole onnistuneet rakentamaan seuroistaan uskottavia Liiga-organisaatioita.

Koronakriisi koettelee ennennäkemättömällä tavalla kaikkien Liiga-seurojen taloutta, siitä ei ole kahta kysymystä. Jukurit ja Sport olivat kuitenkin ensimmäiset, jotka ilmoittivat yt-neuvotteluiden aloittamisesta pelaajiensa ja valmentajiensa kanssa. Kaiken lisäksi kumpikin pelkällä ilmoituksella ilman ennakkovaroituksia pelaajiston suuntaan. Seurojen johdossa ei ollut halua edes yrittää löytää riittäviä säästöjä palkanalennuksilla ilman lomautusuhkaa. Kai sellainen kävi sentään mielessä?

Tämä kertoo ennenkaikkea seurojen heikosta taloustilanteesta, mutta myös heikosta johtamisesta. Yhtälö on täysin kestämätön.

Kriisissä voi piillä myös hopeareunus. Tasoerot Liigassa ovat kiistatta kasvaneet parhaiden ja heikoimpien joukkueiden välillä Mestis-seurojen nousujen jälkeen. Sarjassa on myös pelannut viime kausina entistä enemmän pelaajia, jotka olisivat kymmenen–15 vuotta sitten päässeet Liiga-otteluun vain maksetulla pääsylipulla. Siihen yksi olennainen syy on Mestis-invaasio.

Hyinen totuus on se, että yhden tai kahden seuran poistuma olisi tässä kohdin urheilullisessa mielessä parasta, mitä Liigalle voisi tapahtua.

Nappikauppiaiden aika Liigassa päättyy joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

Ennen pitkää Liiga on kasvua hakevana sarjana tilanteessa, jossa sen on saatava vähintään yksi seura lisää pääkaupunkiseudulle, jossa resurssit jääkiekolle ovat aivan eri tasolla kuin taantuvissa provinsseissa. Joukkuemäärän kasvattamisen vaikutus on nähty, jonkun on väistyttävä.

Liigan suurseuroissa tiettävästi jo tiedostetaan nykymallin valuviat. Se indikoi muutoksia jollakin aikavälillä. Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin: jos koronakriisi vie mennessään Sportin, Jukurit, jonkun muun seuran tai vaikkapa pari, se ei ole Liigalle huono käänne. Nappikauppiaiden aika Liigassa päättyy joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös