Mielipide

Näkemys: HIFK näytti kovuutta näyttämättä kovuutta

LIIGA / Kolumni
Pelicansin niskalenkki HIFK:sta on vahva. HIFK:n loppuun järjestämä sirkus oli häpeällistä rypistelyä.

Olihan se melkoinen näytös. Pelicans pieksi HIFK:n maanrakoon jokaisella mahdollisella tavalla, eivätkä loppulukemat 6-0 jätä mitään selittelyn varaan.

Kenttätapahtumat olivat kuvainnollistavia tekijöitä täynnä. Ex-HIFK:t Oliwer Kaski ja Juhamatti Aaltonen johdattivat tehoillaan selkäsaunaa. Juhani Tyrväinen, HIFK:n tärkein sentteri, näytti kotikaupungissaan pieneltä kissanpennulta kovan taklauksen jälkeen.
Kaikista pahin selkäsauna oli tullut kuitenkin henkisellä puolella, mistä vahvat näytöt tulivat ottelun lopulla.

Kiekkopuheessa kuullaan usein, miten lopussa haetaan asetelmia jatkoa varten, mutta nähdyt temput olivat kuitenkin kaukana siitä. HIFK alkoi näyttämään kovuutta näyttämättä kovuutta. Raukkamaiset ajojahdit, heijarit ja polvitaklaukset kertoivat vain ja ainoastaan siitä, kuinka maanrakoon petopaidat oli hakattu.

Otettakoon tikun nokkaan Tommi Santalan tempaus, joka ryntäsi taklaamaan Mikko Kousaa. Santalalta nähtiin nuoruusvuosien kaltaista kirmaamista, jota seurasi törkeä telominen. Santalan kausi on ollut synkkä ja pelillinen anti ajoittain kyseenalainen, mutta tämä yksittäinen suoritus meni täysin alta lipan.

Vaikka HIFK kuinka sanoisi loppua asetelmienhauksi, tällä temppuilulla helsinkiläiset tekivät vain hallaa itselleen.

HIFK:n yhdeksi suurimmaksi murheenkryyniksi on nostettu leveyden puute. Tuoko Santalan pelikielto juonikkuutta ylivoimapelaamiseen tai kokemusta tiukkoihin tilanteisiin?

Tuskin.

Pelicans näytti erinomaisesti oman hurmostilansa. Epäkypsällä temppuilulla pussinokat olisivat lähteneet hippasiin mukaan, mutta mitä vielä, Kaski huudatti lahtelaisyleisöä vielä kertaalleen viimeisillä sekunneilla.

HIFK:ta koko kauden vaivanneelle Pelicans-kammolle ei näy loppua.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös