Kaksi kärkinimeä varaustilaisuudessa tulevat olemaan suurella todennäköisyydellä Jack Hughes ja Kaapo Kakko. Hughesin oletetaan menevän ensimmäisenä, mutta loppujen lopuksi ratkaisu on kiinni ykkösvarauksen omistavasta joukkueesta, eli tässä tapauksessa New Jersey Devilsistä. Toisen roolina on siten päätyä New York Rangersin listoille.
Kun pelaajat varataan samana vuonna, on selvää että heitä tullaan vertaamaan pitkän aikaa uran kestäessä. Näin tapahtuu jatkossa myös Hughesin ja Kakon kohdalla. Sitä ajatellen on hienoa, että pelaajat aloittavat uransa seuroissa, jotka ovat kovia vihollisia keskenään.
Kulunut vuosikymmen tarjoaa jääkiekosta hienon esimerkin Sidney Crosbyn ja Aleksandr Ovetškinin kaksinkamppailusta. Varausvuosi oli toki heillä eri, mutta työsulun takia molempien NHL-ura alkoi samalla kaudella. Jalkapallon puolella Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin taistelu nousi kovimpiin sfääreihin, kun Ronaldo edusti Real Madridia ja Messi F.C. Barcelonaa.
Devilsin historia alkoi Kansas Citystä, jossa joukkue pelasi vain kaksi kautta. Seuraava siirto vei joukkueen Denveriin, mutta sielläkään koti ei ollut pitkäaikainen, vaan vuonna 1982 edessä oli uusi muutto. Uusi kotipaikka oli East Rutherford aivan New Yorkin kupeessa, toki New Jerseyn osavaltion puolella. Välissä on Hudson-joki.
Rangers oli ollut New Yorkin metropolialueen joukkue jo vuosikymmeniä, joskin ilman suurempaa menestystä. New Jersey Devilsin astuessa markkinoille New York Islanders oli puolestaan voittanut kolme mestaruutta peräkkäin. Vaikka kaksi joukkuetta tunnettiinkin New Yorkin nimellä, Rangersin kotiareenalta Madison Square Gardenilta oli lyhyempi matka Devilsin kotiareenalle Meadowlandsiin kuin Islandersin kotiin Nassau Veterans Memorial Coliseumille.
Keskinäiset pudotuspelisarjat ovat omiaan luomaan vihanpitoa joukkueiden välille. Devilsin alkuvuosina kummankaan joukkueen menestys ei ollut kummoista, ja vaikka NHL:n silloinen pudotuspelisysteemi toi kahdelle ensimmäiselle kierrokselle vain divisioonan välisiä otteluita, ensimmäisen kerran Rangers ja Devils kohtasivat pudotuspeleissä vasta vuonna 1992, jolloin runkosarjan voittanut Rangers vei sarjan seitsemässä pelissä.
Kuuluisimmat kohtaamiset joukkueiden välillä nähtiin vuonna 1994. Pudotuspelisysteemi oli muuttunut, ja näin Rangers ja Devils kohtasivat konferenssifinaalissa. Voittoja otettiin lähes vuorotahtiin ensimmäisen ja kolmannen ottelun edetessä toiseen jatkoerään. Viiden ottelun jälkeen Devils johti 3−2, ja sarja oli katkolla. Rangersin kapteeni Mark Messier lupasi joukkueen voittavan kuudennen ottelun.
Lupaus täyttyi, ja millä tavalla: Devils oli mennyt ensimmäisessä erässä 2−0-johtoon, minkä jälkeen Rangers oli kaventanut toisessa erässä. Messier iski päätöserään hattutempun, ja näin joukkueita odotti seitsemäs ja ratkaiseva peli. Tuokin ottelu meni toiseen jatkoerään ja päättyi selostajan "Matteau, Matteau, Matteau" -huutoihin − viitaten voittomaalin tehneeseen Stéphane Matteauhun − Rangersin voittaessa.
Rangers päätti lopulta kautensa Stanley Cupin voittoon, ja seuraavana vuonna oli Devilsin vuoro. Devils nousikin noin vuosikymmeneksi aivan NHL:n huipun tuntumaan, mutta samaan aikaan Rangersille osui selvä laskusuhdanne. Aikakautta leimasi Rangersin käyttämät isot rahasummat, jotka eivät juurikaan tuoneet hyvää vastinetta. Yksi hyvä esimerkki näistä oli Devilsissä pitkään pelannut Bobby Holik, joka solmi Rangersin kanssa viiden vuoden ja 45 miljoonan dollarin sopimuksen. Sopimus osoittautuikin täydeksi epäonnistumiseksi.
Vuonna 2006 Devils voitti Rangersin ensimmäistä kertaa pudotuspelisarjassa. Kaksi vuotta myöhemmin nähtiin jälleen tunteita herättänyt kohtaaminen. Tällä kertaa pääosaa esitti Sean Avery, joka kehitti omintakeisen tavan maskipelaamisen heiluttamalla kättään ja mailaansa maalivahti Martin Brodeurin edessä. Tapa kiellettiin pikaisesti, ja Brodeur kieltäytyi kättelemästä Averya sarjan jälkeen, kun Rangers oli mennyt viidessä ottelussa jatkoon.
Vuonna 2012 edessä oli jälleen konferenssifinaalikohtaaminen. Brodeurin uran viimeiset huippuhetket osuivat tuohon kevääseen, ja Devils sai revanssinsa 18 vuoden takaisista tapahtumista. Tälläkin kertaa sarja ratkesi jatkoerässä − tosin jo kuudennessa pelissä Adam Henriquen onnistuttua.
Viime kaudet ovat olleet molemmille joukkueille vaikeampia, ja katseita on käännetty tulevaisuuteen. Hughes ja Kakko tulevat olemaan iso osa sitä, ja joukkueiden jo olemassaoleva vihanpito tulee myös sytyttämään vertailua heidän kesken.
Ensimmäiseen pudotuspelikohtaamiseen voi mennä vielä jonkin aikaa, mutta toivottavasti odotus on sen arvoista, kun Hughesin johtama Devils pelaa Kakon edustamaa Rangersia vastaan. Tai vaihtoehtoisesti Kakko edustamassa Devilsiä ja Hughes Rangersiä.