Jääkiekon kotimaisen Liigan ottelu, monituhatpäinen yleisö mylvii juuri sinun nimeäsi. Kuulostaa aika hienolta, eikö? Aina näin ei kuitenkaan ole, sillä kaukalossa on jatkuvasti neljä ihmistä, joiden pahin pelko on oman nimen kuuleminen katsomosta, sillä se ei ikinä tarkoita hyvää. Vai onko joku joskus kuullut huudettavan tuomareille kehuja? Muuten kuin ivalliseen sävyyn?
Vastaavasti törkeydet, joita tuomareita kohtaan katsomosta huudellaan, ovat usein ala-arvoisia. Veikkaisin monen äänekkäimmän kritisoijan olevan sitä mieltä, ettei toiselle ihmiselle voi sanoa, saati huutaa vastaavia solvauksia.
Eivätkä katsojat ole suinkaan ainoat, jotka heiluttavat ala-arvoista sanansäiläänsä tuomareiden suuntaan. Torstain Liiga-kauden avauksessa HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen menetti malttinsa ja antoi palaa täyslaidallisen tuomareiden suuntaan. Pelaajien palautteesta puhumattakaan. Pennanen myöhemmin vielä pehmitteli sanomisiaan, mutta vahinko oli jo tapahtunut.
"Yksittäisessä ottelussa valtaosan virheistä tekevät pelaajat, ja jokaisella joukkueella on vähintään 60 minuuttia aikaa voittaa."
Suoran verbaalisen palautteen lisäksi nykymaailmassa sosiaalinen media tarjoaa lisämahdollisuuden teilata tuomareita. Torstain kamppailun aikana esimerkiksi Liigassa 456 ottelua pelannut Siim Liivik otti Twitterissä kärkkäästi kantaa tuomaritoimintaan. Harvemmin näkee aktiivipelaajien ottavan vastaavaan tapaan kantaa esimerkiksi kiekonmenetykseen, joka johtaa takaiskumaaliin.
Jääkiekossa liki jokaiseen maaliin liittyy virhe. Usein onneksi suurempi vaikutus on toisen osapuolen hyvällä suorittamisella, mutta lähtökohtaisesti maali on toisen onnistuminen ja toisen epäonnistuminen. Se voi olla kiekon menettäminen alimpana, harhasyöttö vastustajan lapaan tai sijoittumisvirhe. Saati virheet, jotka estävät maalin syntymisen eli hyökkäyspään virheet. Niiden tekemiseenhän eilisiä Liiga-tuomareita julkisesti Twitterissä kritisoineet pelaajat Liivik, Antti Tyrväinen ja Tuomas Vänttinen saisivat aikaan opaskirjan.
Kuinkahan monta maaliin johtanutta virhettä esimerkiksi juuri Liivik on tehnyt kaukalossa verrattuna tuomareihin? Tai joutunut virheestä koko kansakunnan sylkykupiksi? Aivan. Eivätkä tuomarit käy edes vaihtopenkillä haukkaamassa happea.
Yksittäisessä ottelussa valtaosan virheistä tekevät pelaajat, ja jokaisella joukkueella on vähintään 60 minuuttia aikaa voittaa. Yhden vaihdon aikana pelaaja saattaa laukoa ohi tyhjästä maalista, mutta seuraavalla pelikatkolla tuomari on voimasanojen säestämänä syy tappioon. Kun eihän se raitapaita taaskaan nähnyt mitään ja jäi jäähy viheltämättä.
Tuomareilla on paljon valtaa. Tuomaritoiminnan ei tarvitse, eikä tuomaritoiminta saa, olla kritiikin yläpuolella. Kun seuraa keskustelua joukkuelajien ympärillä, tämä ei todella ole huolenaihe.
Aivoton ölinä pitää erottaa kritiikistä. Tunteet ja intohimo näkyvät ja kuuluvat, se on hyvä. Mutta tällä hetkellä ölinästä kuulee, kuinka vähän arvostusta esimerkiksi Suomen mestarivalmentajalla Pennasella on raitapaitojen suuntaan. Kynnys julkiselle teilaamiselle on aivan liian matalalla.
Rakentava keskustelu saattaisi kehittää koko tuomaritoimintaa.
Torstain ottelussa tapahtui virhe, siitä ei ole kahta sanaa. Sen myönsi myös ottelutapahtuman esimies. Turhautuminen on ymmärrettävää ja jääkiekko on parhaimmillaan tunnelaji, mutta jossain menee raja.
Suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa on olemassa käytöstavoiksi kutsuttuja normeja, mitä toiselle ihmiselle on hyväksyttävää sanoa. Jokainen meistä on erehtyväinen. Tuomaritkin tekevät virheitä, mutta ovat siitä huolimatta - tai juuri niiden takia - ihmisiä. Ala-arvoinen huutelu, yksittäisten virheiden tikun nokkaan nostaminen tai tuomarien tekosyynä käyttäminen ei edistä kenenkään asiaa.
