Mielipide

Näkemys: SaiPan juhlakauden ilotulitus jäi värittömäksi tuhnuksi − yksittäiset onnistumiset eivät pelastaneet joukkueen suoritusta

LIIGA / Kolumni
Joukkueen ja kannattajien odotusarvo SaiPan juhlakauteen oli korkealla kauden alla, mutta sekavat ja poukkoilevat peliotteet jättivät jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia lappeenrantalaisen jääkiekon tulevaisuudesta.

SaiPa lähti kauteen juhlistaen 70-vuotista taivaltaan positiivisissa pöhinöissä. Tero Lehterän ensimmäinen kausi Liiga-joukkueen päävalmentajana sujui tulosten perusteella vallan mainiosti, monien mielestä jopa yli odotusten. Urheilullisen menestyksen ja tulevan juhlakauden huumaamana SaiPa nosti pelaajabudjettinsa kahteen miljoonaan euroon, mikä on samalla seurahistorian suurin luku ja varsin kilpailukykyinen summa Liigan mittapuulla.

Kauden alettua selvisi pian, että uusi kärkihankinta EBEL-sarjasta, Tyler Morley, oli jälleen yksi merkintä Antti Tuomenoksan pitkään listaan onnistuneista ulkomaalaispelaajien rekrytoinneista. Myös kesken kauden kiekolliseksi puolustajaksi hankittu Brenden Kichton onnistui erinomaisesti SaiPan paidassa.

Tämän lisäksi joukkueen runko Kalle Maalahden, Topi Nättisen, Jonatan Tanuksen ja Cody Kunykin johdolla oli pysynyt kiitettävästi kasassa, eivätkä parhaimmat pelaajat tällä kertaa lähteneet suuremman palkan perässä muille paikkakunnille vaikka vientiä olisi varmasti ollutkin.

Uuteen kauteen lähdettiin siis erinomaisista lähtökohdista, ja organisaatio röyhisteli rintaansa sekä esitteli keltamustaa hauistaan loppukesän auringonpaisteessa aiheestakin. Kaikki oli valmista menestyksekkääseen kauteen.

Suttuinen fläppitaulu ja hapuileva toteutus

Kauden edetessä esille nousi toinen toistaan kiperämpiä kysymyksiä joukkueen suoritustasosta vaikka voittoja tulikin tyydyttävään tahtiin. Varsinkin joukkueen ailahtelevat otteet niin kiekollisessa kuin toisinaan myös kiekottomassa pelissä herättivät suuria kysymyksiä joukkueen tasosta ja mahdollisuuksista. Vaikka päävalmentaja Lehterä peräänkuulutti pelaajien vastuuta omasta ja joukkueen pelistä, niin on syytä kyseenalaistaa myös valmennuksen onnistuminen lopputulosta arvioitaessa.

Lehterä on jaksanut kertoa kerta toisensa jälkeen rakentavansa apuvalmentajiensa kanssa joukkuetta pala kerrallaan vahvemmaksi ja tasapainoisemmaksi kokonaisuudeksi, jossa sekä yksilö että joukkue nousevat yhteisvoimin uudelle tasolla. Haastatteluissa on vilissyt myös visioita korostetun liikkuvan ja aktiivisen pelitavan noudattamisesta, minkä voimin joukkue loisi paljon maalipaikkoja, mutta myös viihdyttäisi katsojia ja kehittäisi pelaajia.

Kriittisesti arvioituna tämä tavoite ei onnistunut, sillä joukkueen peliä leimasi kauden aikana paikoin jopa nihilistinen suhtautuminen oman maalin varjeluun, mikä käytännössä tarkoitti kenttäpelaajien ansoittamaa keskialuetta, päämääräämättömiä purkuja omalta alueelta sekä alivoimaisena tehtyjä hyökkäyksiä puolustuspään pelaamisen jälkeen. Tästä huolimatta vastustajat saattoivat päästä puolihuolimattomasti liukumaan kiekollisena SaiPan alueelle.

Kauden mittaan SaiPa myös voitti runsaasti otteluita kiitos tehokkaan viimeistelyn ja toimivan erikoistilannepelaamisen. Tämä saattoi hämätä montaa, sillä SaiPa ei tästä huolimatta onnistunut kiekollisessa pelissään, jos mittariksi otetaan maalipaikkojen luonti ja niiden perusteella luotu odotusarvo pisteille. Tilastollisesti ajatellen joukkue oli jopa toiseksi huonoin sarjassa.

Vieraskentällä SaiPa kävi pääsääntöisesti vain selviytymässä hengissä kiekollisen pelin ontuessa hämmentävällä tavalla aran ja passiivisen taktisen lähestymistavan ja jättimäisen henkisen kipsin tukahduttaessa entisestään kituvaa peli-iloa. Bipolaarista kautta kuvastaa hyvin se, että kotikentällään lappeenrantalaiset olivat yksi sarjan parhaista joukkueista, minkä ansiosta joukkue selviytyi pudotuspeleihin.

Gorillaperhe selkärepussa, kanadalaisia johtajia ja uusia ennätyksiä

SaiPan alavireinen suorittaminen joukkueena konkretisoitui myös kenttäpelaajien otteissa. Selkeimmät esimerkit tästä saatiin suurin odotuksin kauteen lähteneiden Topi Nättisen ja Jonatan Tanuksen peliesityksissä. Vielä edeltävällä kaudella tehokkaasti pelannut kaksikko tuskaili kiekollisen pelin kanssa koko kauden läpeensä, mikä oli varmasti suuri pettymys niin pelaajille itselleen kuin valmennukselle ja katsojillekin. Varsinkin Nättisen suorittamisesta huokui kauas suorituspaineet ja se kuuluisa maalinteon tuska.

Oli SaiPan pelaajien otteissa aihetta myös kehuihinkin. Yksilötasolla joukkueessa loistivat uudet hankinnat Morley ja Kichton kera piste-ennätyksensä rikkoneiden laitahyökkääjien Ahti Oksasen ja Joni Nikon. Myös loppua kohti peliään parantanut Micke Saari, Cody Kunyk ja puolustajat Kalle Maalahti, Robin Salo sekä Erik Autio selvisivät positiivisin merkinnöin kaudesta. Maalivahti Frans Tuohimaa pelasi jälleen hyvän kauden vaikkei onnistunutkaan säilyttämään edeltävän kauden säkenöivää tasoaan.

Häilyvän peli-ilmeen, koreiden puheiden nostattamien odotusten toteutumattomuuden sekä pelaajiston osittaisen alisuorittamien takia voidaan todeta, että idän ihmeen kausi sujui jos ei mollivoittoisesti, niin ainakin epävireisesti. Joukkueen yksilöt eivät onnistuneet täydellisesti, mutta myös joukkueen pelillinen identiteetti jätti suuresti parantamisen varaa. SaiPan kokoonpano ei ole tyypillisesti yhtä lupaava kuin päättyneellä kaudella, joten olisi ollut suotavaa, että valmennus saisi nyhdettyä pelaajistaan enemmän irti.

Joukkueen konttorilla ja pukukopissa on nyt syytä käydä pitkiä keskusteluita SaiPan tulevaisuudesta sekä mahdollisuuksista kehittää joukkueen suorittamista entistä tasaisempaan ja laadukkaampaan suuntaan. Lappeenrannassa on nähty tällä vuosikymmenellä peliä, jolla on pystytty kilpailemaan pitkälle kevääseen. Vähempään ei ole syytä tyytyä tulevaisuudessakaan pelaajabudjetin noustua uudelle tasolle ja kokoonpanon pullistellessa lupaavia pelaajia. Muutoin Saimaan rannalla tämän vuosikymmenen aikana nähty hidas, mutta tasainen nousu sarjan ylempään keskikastiin ja vakiovieraaksi mitalipeleihin uhkaa jäädä vain ruusuiseksi unelmaksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle