Ennen mitään suurempaa pohjustusta palataan ajassa tasan vuosi taaksepäin.
Harjoituskausi 2018-2019 oli juuri päättynyt. TPS-leirissä uumoiltiin, että Artukaisten jäällä kurvailee Liigan dominoivin alaikäinen pelaaja. Tuskin kukaan osasi aavistaa vielä tuossa vaiheessa, miten hyvä Kaapo Kakko lopulta on. Tänä päivänä 13.9.2019 Kakko on juuri murskannut ihmisten tajuntoja New York Rangersin nuorten harjoitusottelussa. Yhden vuoden kehityskaari nuoren Kakon kohdalla on ollut aivan ennenkuulomatonta.
Porin Ässien junioripolun läpikäynyt Oliwer Kaski pelasi vielä juniorivuosinaan hyökkääjänä. Vasta vanhemmiten pelaaja löysi oman roolinsa puolustajana. Kauden 2014-2015 jälkeen Kaski lähti Pohjois-Amerikkaan pelaamaan NCAA-liigaa. Kesken toisen sopimuskauden hän palasi kuitenkin takaisin Suomeen Helsingin HIFK:hon. Läpimurron kansainväliselle tasolle saattoi aistia viimeistään kauden 2017-2018 loppupuolella, jolloin Kaski ja Miro Heiskanen tuottivat helsinkiläisseuran kannattajille kaukalossa mahdottoman paljon silmäruokaa.
Kausi 2018-2019 oli Kaskelle lopullinen läpimurto kansainväliselle huipulle. Pelicansin nuori päävalmentaja Ville Nieminen antoi puolustajalle täyden luoton pelata koko kauden pelaajan omilla vahvuuksillaan. Porilaisen kohdalla tämä tarkoitti kiekollisen puolustajan roolia, rutkasti ylivoima-aikaa ja viisikkopelissä hienoisia erivapauksia osallistua hyökkäyksiin. Kaski valittiin Liigan parhaaksi puolustajaksi pistetilaston näyttäessä lukemaa 51, joista maaleja oli peräti 19. 24-vuotias Kaski aloittaa tulevan kautensa toistamiseen Pohjois-Amerikassa, mutta tällä kertaa ikonisessa Detroit Red Wingsin paidassa.
Oliko Kakon, Kasken, Emil Larmin, Joel Kivirannan, Arttu Ruotsalaisen tai esimerkiksi Oula Palveen kohdalla kuitenkin lopulta kiinni vain siitä, että seurojen valmennusryhmät antoivat nuorille pelaajille reilun mahdollisuuden pelata pelaajien omien vahvuuksiensa mukaista roolia, jossa sallittiin myös virheet? Virheet kuuluvat nyky-yhteiskuntaan, jopa hienoisen vanhoillisena pidettyyn jääkiekkomaailmaan. Virheiden toistaminen tai niistä oppiminen ovat kokonaan toinen asia.
Liiga ja koko suomalainen jääkiekko tarvitsee Kasken ja kumppaneiden kaltaisia kehitystarinoita. Tarinan absoluuttisessa keskiössä on myös nykyaikainen valmennuskulttuuri, jossa nuorten pelaajien tekemät virheet kentällä eivät aiheuta roolin pienenemistä tai ainakaan penkitystä.
Mutta sitten tähän kauteen. Nämä tämän kauden liigapelaajat todennäköisesti pelaavat kauden 2020-2021 Pohjois-Amerikassa.
Helsingin HIFK:n Anton Lundellilla on kaikki mahdollisuudet kulkea samoja polkuja kuin esikuvansa Aleksander Barkov. HIFK on vahvistunut alkavalle kaudelle erityisesti laitahyökkääjien osalta, mikä lupaa hyvää Lundellille, jolla on ruokittavanaan monta maalinälkäistä suuta. Nuorella helsinkiläisellä on ainutlaatuinen mahdollisuus olla jopa koko kesän 2020 NHL-varaustilaisuuden ensimmäisenä varattu pelaaja. Paineet ovat nuorella pelaajalla kovat, mutta kaikki viittaa vähintäänkin siihen, että tämä on Lundellin toistaiseksi viimeinen kausi Suomessa.
Chicago Blackhawksin kolmannen kierroksen varaus Niklas Nordgren tullee myös lähtemään Pohjois-Amerikkaan tämän kauden jälkeen. Nuoren maalitykin kohdalla tosin on erityisen tärkeää, että hän pääsee pelaamaan täyden kauden terveenä. Vaivat ovat hidastaneet huomattavasti nuoren helsinkiläisen pelaajakehitystä.
Samaisesta seurasta tulevat myös listan kaksi seuraavaa nimeä. Joonas Lyytiselle on HIFK-paidassa tarjolla suuri rooli. Viime kausi oli vielä hakemista, mikä saattoi johtua osaltaan pelaajan kadonneesta itseluottamuksesta tai siirrosta pienestä kaukalosta isompaan. KalPan aikoina Lyytinen oli parhaimmillaan koko joukkueen dominoivimpia pelaajia. Jos pelaaja kestää Helsingin kirkkaat valot ja paineet HIFK:n takalinjoilla, paluu EHT-tason puolustajaksi ei pitäisi olla mahdottomuus. Kaiken onnistuessa kohdilleen Lyytisen paluu jopa takaisin Pohjois-Amerikkaan on mahdollinen.
Seuran kolmas nimi on luonnollisesti komeetan lailla kehittyvä Teemu Turunen. Jos kehitys pysyy vastaavanlaisena, NHL-sopimus on realismia.
Viime kauden Suomen mestari HPK menetti lukuisia avainpelaajiaan täksi kaudeksi. 24 maalin Jere Innala kuitenkin jatkaa seurassa. 21-vuotias Kiekko-Ahmojen kasvatti saa vastuuta entistä enemmän viime kauteen nähden, eikä sopimus Pohjois-Amerikkaan kauden päätyttyä olisi suuri ihme. Samaa voisi sanoa Sportin Antti Kalaputaasta, jolle siirto Vaasaan oli jättipotti. Kalapudas on Ari-Pekka Pajuluoman joukkueen tärkein pelaaja. Valtavat peliminuutit viime kaudelta ja 46 pisteen kausi olivat suurin syy, miksi OuHu:n kasvatti vakiinnutti paikkansa myös maajoukkuepeleissä. Vuosi vielä Vaasan koulussa sekä oikeat ratkaisut ja teot jäällä saattavat oikeuttaa Kalaputaan kohdalla matkalippuun ison meren taakse.
"Tarinan absoluuttisessa keskiössä on myös nykyaikainen valmennuskulttuuri, jossa nuorten pelaajien tekemät virheet kentällä eivät aiheuta roolin pienenemistä tai ainakaan penkitystä."
Tampereen Ilves pursuaa mielenkiintoa. Karri Kiven monivuotinen työ on kantamassa suurta hedelmää ja nykyinen joukkue tuskin pysyy entisellään enää ensi kaudella. Oskari Laaksonen, Lassi Thomson, Eemeli Suomi ja Antti Saarela ovat kaikki neljä valmiita astumaan valtameren toisella puolella pelattavaan liigaan.
Parasta Ilveksessä kuitenkin on se, että nimilista saattaa vielä pidentyä. 16 maalin Joona Ikonen pystyy varmasti parantamaan otteitaan viime kaudesta. Kenties Matias Maccellilla ja nuorella Santeri Hatakalla on myös jotakin sanottavaa, kun Risto Jalo vuokraa pelaajilleen keltamustaa yksityiskonetta mestaruusjuhlien huminassa. Kaikki viittaisi siihen, että Ilves on kauden komeetta ja sen myötä joukkueen kokoonpanossa vilisevät parikymppiset pelaajat löytävät itsensä useiden piste- ja tehotilastojen kärjestä.
Toronto Maple Leafsin varaama Mikko Kokkonen pelannee viimeisen kautensa Jukureissa. Lisäksi on oletettavaa, että Kärppien maailmanmestari Juho Lammikko pelaa ensi kaudella Pohjois-Amerikassa. Jesse Puljujärven osalta siirto ainakin hetkellisesti takaisin tuttuun Ouluun oli oikea ratkaisu. Pelaaja tarvitsee aikaa ja menetetyn itseluottamuksensa takaisin, mutta kaikki viittaisi siihen, että siirto tapahtuu takaisin NHL:ään viimeistään kauden päätyttyä.
Jyväskylän JYPin Eetu Laurikainen on koko Liigan parhaita maalivahteja. 1993-syntynyt maalivahti kävi Pohjois-Amerikassa jo koittamassa kykyjään, mutta ei onnistunut murtautumaan NHL:ään asti. Kaudella 2015-2016 JYPin oma kasvatti pelasi 18 AHL-ottelua Bakersfield Condorsissa, mutta suuret ovet eivät auenneet Edmonton Oilersin maalilta. Laurikaiselta on vaikea nähdä enää neljättä perättäistä kautta Liigassa, sillä otteet aikaisemmilta vuosilta ovat olleet koko sarjan korkeinta eliittiä. Toistaiseksi saavuttamaton NHL on varmasti nuoren jyväskyläläisen kiikareissa.
Kuopion KalPa on asettumassa Sami Kapasen jälkeiseen aikaan. Päävalmentaja ja seuralegenda Tommi Miettisellä on käsissään nippu nuoria lupaavia pelaajia, joista tosin yllättävän moni saattaa lähteä kohti NHL-jäitä ensi kauden jälkeen.
Oma henkilökohtainen suosikkini on Los Angeles Kingsin varaama Kim Nousiainen. Monikaan ei varmasti muista, että 18-vuotias Nousiainen valittiin viime vuonna Spengler Cupin tähdistökentälliseen. Nuori kuopiolainen on myös nuorten maailmanmestari muutaman vuoden takaa. Harjoitusottelut ovat osoittaneet, että KalPa on tarjoamassa Nousiaiselle suurta kiekollista vastuuta, kuten omalle juniorille kuuluukin kehityspolun noustua pystyyn juniorisarjoissa. Nousiainen tosin luultavimmin pelaa Suomessa vielä ensi kaudellakin. Pelaaminen puolustuspäähän on tässä vaiheessa vielä kovin epävarmaa ja tilanne on hieman vastaava kun JYPin Anttoni Hongalla.
Viime kesänä New York Rangersin varaama Leevi Aaltonen tarvitsee alleen KalPassa kokonaisen kauden kiekollisessa vastuuroolissa, jotta askel Pohjois-Amerikkaan tulisi lähemmäksi. Tässä vaiheessa Aaltosen kannalta on parasta kehittyä Kuopiossa, mutta onnistuessaan aikuisten sarjassa tilanne saattaa kääntyä.
KalPassa kenties suurin mielenkiinto kohdistuu kuitenkin Espoon Bluesin laadukkaan juniorikoulun käyneeseen Ikosten perheen nuorimpaan kiekkoilijaan, Joniin. Ura on kulkenut Espoosta Frölundaan ja nyt Kuopioon. Joni Ikosen potentiaali on suuri ja jos hän saa alleen terveen kauden, on Montreal Canadiensin toisen kierroksen varaus lähellä siirtoa ison meren taakse.
"Harjoitusottelut ovat osoittaneet, että KalPa on tarjoamassa Nousiaiselle suurta kiekollista vastuuta, kuten omalle juniorille kuuluukin kehityspolun noustua pystyyn juniorisarjoissa."
Rauman Lukon osalta voitaneen olla melko varmoja, että kaksikolla Ville Heinola ja Tarmo Reunanen on tässä vaiheessa jalka vahvasti NHL-seurojensa oven välissä. Jets roikottanee Heinolaa pelaajaringissään niin pitkälle kuin mahdollista, mutta Rangers toivottavasti näkee, että Reunaselle suuri rooli Lukossa voisi olla parempi vaihtoehto vielä tässä vaiheessa.
Helsingin Jokereiden kasvatti Linus Nyman ei onnistunut viime kaudella parhaalla mahdollisella tavalla. Varaamaton taitolaituri viimeisteli Ontario Hockey Leaguessa kahden kauden aikana 135 pistettä. Viime kauden nuorten maailmanmestarilta on läpimurto miesten peleissä kuitenkin vielä toistaiseksi tekemättä. Raumalla huhutaan, että Nyman pelaisi ainakin alkukaudesta samassa ketjussa Justin Danforthin kanssa. Harva 20-vuotias pelaaja on näin etuoikeutetussa asemassa, että pääsee pelaamaan Liigan parhaimpiin pelaajiin lukeutuvan pelaajan kanssa samassa ketjussa. Nymanin läpimurrolle ei pitäisi olla esteitä, mutta askeleelle Pohjois-Amerikan kaukaloihin tarvitaan jotakin erityistä.
20-vuotias Lassi Lehtinen on sen sijaan vakaasti matkalla suuren meren taakse jopa jo ensi kaudeksi. Oskari Setästä vuosia vaivannut epävarmuus ei valitettavasti tunnu loppuvan, jolloin Lehtinen saa Pekka Virran valmentamassa joukkueessa suuremman vetovastuun. Lehtinen pelasi viime kaudella peräti 38 ottelua Lukon maalissa ja kantoi joukkuetta pystyssä myös pudotuspeleissä. Maalivahtilupaus kuului myös viime vuoden alle 20-vuotiaiden maailmanmestareihin, vaikkei pelannut kisoissa otteluakaan. Mitään varsinaista syytä tosin en keksi, etteikö Lehtinen olisi voinut olla koko kisojen ajan Leijonien ykkösmaalivahti peilaten suoraan raumalaisen näyttöihin Liigassa.
Lista alkaa lähennellä paria kymmentä. Siirrytään siis Lahteen, jossa pelaa mahdollisesti tämän liigakauden suurin yllättäjä. Juha Ylösen pojan Jessen käyrät osoittavat vankkaa nousua. Ylönen oli juuri se pelaaja, jolta odotettiin tasonostoa alle 20 vuotiaiden kultaan päättyneissä kisoissa, kun kärkiketjun pelaajilla oli vaikeampaa. EPSin kasvatti teki jo tulokaskautenaan Liigassa suhteellisen pienessä roolissa tehot 13+14. Kaikki viittaa Jesse Ylösen kohdalla siihen, että tämä kausi jää toistaiseksi hänen viimeisekseen Suomessa. Lukemat 20+20 eivät olisi suuri yllätys Ylösen kohdalla, etenkin kun rooli on suurempi viime kauteen nähden.
Pelicansin kapteeni Hannes Björninen on saanut varmasti myös soittoja Pohjois-Amerikan suunnalta. Hänen tilanteensa on hieman samankaltainen kuin ikäluokan toisella pelaajalla Antti Kalaputaalla. Molemmat ovat juuri nousseet Liigan ja maajoukkueen vakiokasvoiksi. Seuraava vaihe on päästä kokemaan tarunhohtoinen NHL. Björninen on jo tässä vaiheessa uraansa koko Liigan luotettavimpia pelaajia. Häntä voi verrata jopa Kristian Kuuselaan, eli pelaajaan jonka valmentaja voi laittaa kentälle missä tilanteessa tahansa mihin tahansa rooliin.
Jukka Rautakorven valmentamassa Tapparassa pelaa lukuisia mielenkiintoisia nuoria lupauksia. Patrik Puistola on säälimätön maalintekijä. Toni Utunen kaksinkertainen nuorten maailmanmestari, johtajahahmo. Niin ikään kaksinkertainen juniorimaajoukkueiden kultamitalisti ja WHL-mestari Sami Moilanen on suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi. Moilanen on 1999-ikäluokan pelaaja, joka on alun perin Helsingin Jokereiden kasvatti.
Kasper Simontaivalin nimeäminen tähän listaan on kenties vielä liian aikaista, vaikka hän on Anton Lundellin ohessa Suomen lupaavimpia oman ikäluokkansa pelaajia. Tapparalla on positiivinen haaste laadukkaiden pelaajien suhteen, mikä on kuitenkin valitettavaa nuorten pelaajien kehityspolun kannalta. Osalle nuorista pelaajista voisi olla toimiva ratkaisu saada lainasopimus toiseen liigaseuraan, jossa vastuuta olisi tarjolla enemmän. Kristian Tanuksen kehityspolku on tästä mitä oivallisin esimerkki.
Tapparan runkopelaajiin lukeutuvalla tuoreella maailmanmestarilla, 23 maalin Niko Ojamäellä on kaikki potentiaali päästä pelaamaan tämän kauden jälkeen NHL:ssä. Ässät-kasvatti sai otettua viime kaudella Tapparan teräksisestä rungosta vakituisen pelipaikan kärkiketjuista, mikä itsessään on jo kova suoritus. Ojamäki on vasta 24-vuotias ja häneltä voi odottaa jopa 30 maalin kautta. Itseluottamuksesta ja itseensä uskomisesta se ei varmasti jää tuoreella maailmanmestarilla kiinni.
"Osalle nuorista pelaajista voisi olla toimiva ratkaisu saada lainasopimus toiseen liigaseuraan, jossa vastuuta olisi tarjolla enemmän."
Turun Palloseurassa on paljon samaa kuin Tampereen Tapparassa ja Oulun Kärpissä. Nuoren pelaajan on vaikea saada kunnollista mahdollisuutta joukkueissa, joissa on useita kokeneita huippupelaajia. Erityismainintana toki mainittakoon, että Kaapo Kakon kohdalla puhuttiin täysin poikkeuksellisesta potentiaalista. Sebastian Ahon ja esimerkiksi Aleksander Barkovin tapaa Kakko olisi lyönyt itsensä läpi Liigassa ihan missä tahansa liigaseurassa.
New York Rangersin varaama Lauri Pajuniemi pelannee todennäköisesti viimeistä vuottaan Turussa. Liiga ei ole vielä nähnyt parasta Pajuniemeä, jolla on valtavasti potentiaalia. Siirto Rangersin organisaatioon saattaisi olla Pajuniemen kohdalla oikea ratkaisu riippumatta siitä saako hän tehtyä läpimurtoa kasvattajaseurassaan vielä tälläkään kaudella.
Toivottavasti Nashville Predatorsin varaama Juuso Pärssinen pystyy murtautumaan haluamaansa rooliin turkulaisseurassa ja sitä kautta löytämään itsensä Pohjois-Amerikasta muutaman kauden päästä.
Viime kesänä Detroit Red Wingsin Carolina Hurricanesin varaamat Otto Kivenmäki ja Lenni Killinen ovat matkalla Porin Ässien kasvattamiin seuraaviin NHL-pelaajiin. Ensi vuosi saattaa Kivenmäen kohdalla tulla vielä liian nopeasti, mutta Killinen saattaa löytää itsensä monen muun suomalaisen tapaan Carolinasta kauden päätyttyä.
Liiga on vakaasti matkalla takaisin Euroopan kärkisarjaksi. Siitä kertoo jo sekin, että tässä listauksessa ei huomioitu lainkaan ulkomaalaisia pelaajia, joihin lukeutuisivat etunenässä Tampereen Ilveksen Lukas Dostal ja Porin Ässien Daniil Tarasov.