Mielipide

Näkemys: Leijonat vastaan Huuhkajat – jalkapallokin uhkaa jääkiekkoa talousmutkan kautta

LIIGA, MESTIS, MAAJOUKKUE / Kolumni
Jalkapallo uhkaa jääkiekkoa taloudellisen mutkan kautta. Kaikki jääkiekkoa halvemmat lajit tekevät niin.

Huuhkajien kauan odotettu menestys virittelee Suomeen näkyvää futisbuumia ainakin ensi kesäksi. EM-kisat tulee Suomessa saamaan kovemman huomion kuin koskaan. On syytä epäillä, että kaikki jalkapallon katsojaennätykset rikotaan. 

Lajikeskustelu lipsahtaa usein vastakkainasetteluksi, tahtomattakin. Urheiluna eri lajien taistelu keskenään on äärimmäisen typerää. Urheilussa ja liikunnassa niistä on toisilleen enemmän haittaa kuin hyötyä.

Erityisen kiinnostavaa on puolestaan nähdä, miten Huuhkajat-buumi siirtyy seuratasolle, ja se, miten nyt saatavaa huomiota pystytään käyttämää hyväksi. Paikka tehoiskulle on mainio, mutta xG ei ole lähellä ykköstä.

Kokonaisuus ei ole yksinkertainen. Lajit eivät kilpaile harrastajista vain sankarien ja mielikuvien kautta. Varsinainen vastakkainasettelu syntyy talouden ja rahan kautta, ilman varsinaista taisteluakin.

Merkittävä tuki, hienoa, enää puuttuu vain sata miljoonaa rahoitusta!

Ensimmäinen syy, harrastuksen hinta, on ollut tapetilla pitkään. Jääkiekkoliitto on tehnyt mainiota työtä muun muassa tukeakseen vähävaraisten perheiden harrastusta, mutta kustannusten nousua senkin on vaikea pysäyttää. Jääkiekko on ja pysyy kalliina lajina – kalliimpana kuin jalkapallo.

Toinen syy jää uutisnäkyvyydestä huolimatta jopa liian pienelle huomiolle. Mitä jääkiekossa voidaan tehdä silloin, kun kunnilla ja kaupungeilla ei ole varaa korjata tai rakentaa jäähalleja? Merkittävä osa nykyisistä jäähalleista tulee peruskorjausikään tulevien parin vuosikymmenen aikana, osa on jo.

Koko Suomea koskettava kaupungistuminen vaikuttaa koko ajan myös urheiluun, vaikka kyseistä yhteyttä ei aina tule ajatelleeksi soteja, myymättä jääviä koteja ja katoavia työpaikkoja puntaroidessa. Se ennakoi Suomeen merkittävää liikuntapaikkojen uusjakoa tuleville vuosikymmenille. Mitä se tarkoittaa?

Yksinkertaisimmillaan sitä, että muuttotappiota kärsivät kunnat kamppailevat taloutensa kanssa. Jostain on pakko kiristää. Liikuntapaikat eivät kokonaisuutena häviä kunnista, mutta arvatkaa löytyykö kaikkein kalleimpiin lätkähallien peruskorjauksiin tai uusien rakentamiseen rahaa entiseen malliin? Ei todellakaan. Ne projektit eivät ole halvimmasta päästä.

Oletteko lukeneet uutisia? Edes Jyväskylän kokoisessa kaupungissa ei meinata saada rahoja kokoon Hippos-projektia varten. Oli jotenkin hauskaa lukea, kuinka projekti sai valtiolta kaksi miljoonaa tukea. Merkittävä tuki, hienoa, enää puuttuu vain sata miljoonaa rahoitusta!

Okei, uskon rahojen Jyväskylään löytyvän, sillä kokonaisuushan siellä on perusteltu – samaan settiin tulee muutakin kuin jäähalli. Tilanne on kuitenkin elävä muistutus siitä, että hankkeet vaativat todella isoja rahamääriä, eikä rahoitusta löydy napsauttamalla. Rahahanat ovat tiukassa. Usein kunnat voivatkin sitoutua hankkeisiin vain lupautumalla vuokraamaan x määrän edestä vuoroja kaupungille, eivät suoralla investoinnilla.

Hämeenlinnassakin areenahanke vaikuttaa utopistiselta, vaikka kyseessä on liigapaikkakunta. Ongelmana on hankkeen kalleus, seuran ja kaupungin talous sekä se, että liikuntapaikat ovat muuten valmiiksi hyvällä mallilla. Ei tarvita esimerkiksi palloiluhallia samaan yhteyteen. Kuka uskoo hankkeeseen niin paljon, että täräyttää siihen toistasataa miljoonaa kiinni?

Miten tältä pohjalta luulette pienemmillekin hallihankkeille alle 5 000–20 000 asukkaan kunnissa? Jääkiekko jää hyvin helposti jalkoihin siinä vaiheessa, kun kentän alla olevat putket sanovat elinkaarensa päässä sopimuksensa irti.

Jääkiekkoihmiset pudistelevat päätään. Seuratoiminta kuihtuu. Sisään marssii jalkapallo sekä muut edullisemmat harrastukset. Hei, tätä meidän lajiamme voi pelata tuossa pihalla, kun vaihdetaan massat ja istutetaan nurmikko päälle! Kahdella miljoonalla rakentaa muuten melko komean pesiskentänkin.

Kokonaan toinen juttu on eri lajien ja paikkakuntien välinen identiteetti. Ilman vastakkainasetteluakin joidenkin kuntien olisi fiksua pistää munat samaan koriin, sitoutua entistä vahvemmin siihen lajiin, mistä paikkakunta on eniten tunnettu.

Oli se sitten miesten tai naisten lentopallo, pesäpallo, jalkapallo mikä tahansa. Kankaanpää tai Varkaus eivät ikinä tule olemaan jääkiekossa niin hyviä, että se syrjäyttäisi paikkakunnan tunnetummat lajit. Silloin uusjako, jossa fiksuimmat kunnat panostavat entistä enemmän ykköslajiinsa, on puolipakolla perusteltu.

Jääkiekko pärjää Suomessa jatkossakin, mutta käyttäjien ja paikkojen osalta kaupungistuminen tekee tehtävänsä. Jalkapallo on yksi niistä, jotka avaavat ovensa ja kiittävät.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös